60v,alkaako tästä vasta elämä.Jotkut ovat sanoneet näin.Minusta tuntuu kun olisi enemmän elämä takanapäin Kun työsudettakaan ei ole enään mutta mitä tästä sitten eteenpäin mennään.
Täytin syksyllä
jopasnyt
12703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
pohjat on luotu ja elämä jatkuu. Ellet ole aikaisemmin elänyt, viimeistään nyt on alettava. En tiedä oletko eläkkeellä. Itse tein pehmeän laskun osa-aikaisella.Silloin jäi vähän aikaa esim. kunnallispolitiikkaan. Hyvää jatkoa.
NYT alkaa elämä. NYT älä pihistele. ELÄ.Tiedät kyllä, mitä tarkoitan.Et ole ikäloppu.Vielä on ruutia tallella. Kaikkea muuta voi katua kotona kiikkustuolissa, mutta kunnon kavereitten kanssa vietettyä hauskaa elämää ei tarvitse katua. Onpahan sitten vanhana, jotakin muisteltavaa.Saattavat pitää höperönä, kun itsekses naurahtelet. Eivät ne tiedä, mitä sisimmässäsi naurelet.Eikä sitä kaikkea passaa kertoakaan lapsenlapsille.
ihanaa pappakulta ihanaa!
Kyllä sitä samaa kyselee vielä joka päivä ja miettii mitä alkaisi tekemään,katselen mitä vapaaehtoishommia löytäisin koska energiaa on ja kyllästyttää vain senkun olla pollotella.Vaikea on yhtäkkiä olla ilman aikataulutettua elämää mutta kuulemma se vuodessa parissa tasoittuu joten päivä kerrallaan kai otettava.Näin ovat kertoneet nuo kokeneemmat seniorit.
siiitä se elämä alakaa kun sinä haluat.Mulla oli tyhjä aika senilmoituksen jälkeen , mutta nyt se alkaa sujua. noin 1 vuosi.Koetahan kestää.
aika kuluu kuin siivillä. Aina sinä jotain tekemistä keksit ja siitä se sitten lähtee. Yksi asia johtaa toiseen ja pian huomaat, ettei aika meinaa riittää.
Eiköhän tässä jotain keksitä,kun vain tähän tottuu.
Jospa viettäisit itsellisen kynttiläillan, katselisit liekin lämmintä tanssia ja antaisit menneisyyden tulla likellesi...mistä haaveilitkaan silloin, kun aikaa ei ollut? Mitä olisit tehnyt, jos ja jos ja jos ei olisi ollut sitä tai tätä huolta ja estettä?
Nyt on se aika! Ei haittaa, vaikka jostain hiukan kolottaisi tai joutuisit vähän puuskuttamaan juostessasi kadonneitten unelmiesi perässä: kun kivistää, tietää ainakin olevansa elossa. Itse en ole vielä ihan samassa elämänvaiheessa, mutta pikku hiljaa kutsun minäkin haaveeni takaisin!
Onnea matkaan sulle!
,,,
voi kokeilla. Itse olen lyönyt uintiennätykseni. Syksyllä 2005 uin järvessä syyskuun lopussa, syksyllä 2006 pidensin aikaa lokakuun loppuun. Sitten tuli lunta ja jäätä, lopetin. Säät muuttuivat ja puhdas vesi, jota on paljon, houkutteli. Pulahdin viime vuonna 13.12 ja tänä vuonna eilen. Kyllä virkisti. Avantoon en vielä mene, mutta nythän ei vielä avantoa ole.
Onhan se jatkunut, vaikka olin ihan paniikissa täyttäessäni 60v. Ajattelin vain, että jo seitsemännellä kymmenellä - huh-huh! Mutta eikös mitä
niin sitä vaan mennään eteenpäin. Olen saanut kaksi ihanaa lastenlasta ja ne jos mitkä todistavat elämän jatkuvuudesta.
Vähän masensi viime viikolla eräästä lehdestä luettu uutinen, jossa kerrottiin 1942 syntyneestä kadonneesta vanhuksesta(oli löydetty), mutta ajatelkaa, sanottiin vanhukseksi ja monet ovat vielä mukana työelämässä siinä iässä!
Taisinpa muuten löytää tästä ihan kivan palstan, joten kirjoitellaan!
Ainakaa töihin ellei jonnekkin muualle. Nyt ei ole ajasta kiinni riennot. Aamupäivällä uimahalliin tai ystävän kanssa kävelylle,päivällä pitää muistaa mahaan täytettä laittaa ja illalla elokuviin tai teatteriin. Mikäli asut kaupungissa. Järjestötoiminta on myös hyvä, Ystäväpalvelun kautta saa uusia hommia yksinäisistä ihmisistä. Mulla on nuo ihanat pikkuihmiset lastenlapset lisänä tässä joutilaana olossa. Sinne taas lähti paparainen pojan kotiin ottaan poikaa vastaan koulusta. Kyllä touhua riittää ja rientoja. Monella eläkeläisellä on nyt kiireenpää kuin työälämässä on ollu. Elä Elämäsi täysillä! Sängyssä ehtii maata sitten tosi vanhana1