kuin kauniin perhosen lento.
Tuuli kauas sen kuljettaa
katseesi kauniisti ohittaa.
Kauas, kauas mieleni kaipais
vaan itse sitä tiedä en minne.
Erämaahan korpikuusikkoon vaan
tunne korpeen vetää, sinne.
Mistä rauhaa elämääni toisi
sitä tässä vilinässa ei oisi.
Niin kaunis on perhosen lento
siivillä sirosilla lentää.
Kuinka hauras on ihminen hento
tänään huomiseen elää sentään.
Matkaani kukaan ei tiedä
minne se seuraavaksi siivittää.
Tässä luon katsettain huomiseen
apua tulevaisuudelta toivon.
Tähän synkkään pimeyteen
valoa toivon elämään.
Oloni elämäni ja tunteeni
omani nää olla ei voi.
Särkynyt sisimpäni huutaa
pois ahdingosta pois.
Näitä päiviä liikaa ollut on
seuraavaksi kosketus kohtalon.
Ei kaikille toivoa se tuo
silti lohdtuksen sinulle suon.
Yöperhosen pimeyden lento
pimeydessä sitä vaan ei nää.
Tämä sairaus ihminen hento
valvoo ahdingossa yksinään.
Jospa huominen parempi oisi
voimaa jaksamista sinulle soisin.
Tuuli kauas sen kuljettaa
katseesi kauniisti ohittaa.
Kauas, kauas mieleni kaipais
vaan itse sitä tiedä en minne.
Erämaahan korpikuusikkoon vaan
tunne korpeen vetää, sinne.
Mistä rauhaa elämääni toisi
sitä tässä vilinässa ei oisi.
Niin kaunis on perhosen lento
siivillä sirosilla lentää.
Kuinka hauras on ihminen hento
tänään huomiseen elää sentään.
Matkaani kukaan ei tiedä
minne se seuraavaksi siivittää.
Tässä luon katsettain huomiseen
apua tulevaisuudelta toivon.
Tähän synkkään pimeyteen
valoa toivon elämään.
Oloni elämäni ja tunteeni
omani nää olla ei voi.
Särkynyt sisimpäni huutaa
pois ahdingosta pois.
Näitä päiviä liikaa ollut on
seuraavaksi kosketus kohtalon.
Ei kaikille toivoa se tuo
silti lohdtuksen sinulle suon.
Yöperhosen pimeyden lento
pimeydessä sitä vaan ei nää.
Tämä sairaus ihminen hento
valvoo ahdingossa yksinään.
Jospa huominen parempi oisi
voimaa jaksamista sinulle soisin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
runo,itsekkö teit?