TT: 10

En käynyt lukemassa viestiäsi vielä sieltä toiselta osastolta, mutta kuten itsekin sanoit: Don´t worry!

Jokainen päivä ilman alkoholia on ihan hyvä juttu sinänsä ja jo viikon, kun olit ilman, se on hatunnoston arvoinen asia. Tulet vaan ilmottautumaan silloin, kun et ole ottanut.

Ihmisiä tässä ollaan jokainen, ja jokainen voi joskus langeta paheisiinsa. Pääasia on "kilpailla" oman itsensä kanssa ei muiden.

Minulla lähti nyt 10. päivä menemään.

Eilen kävi mielessä olut, kun kaapista tarjosin naapurille. Mutta enpäs ottanut. Naapuri ei kysyny, mutta varmaan ihmetteli, että miksen minä ota. Onneksi oli lasissa kahvia, nin ehkä se meni selityksestä. Kaikki kun ei tajua tätä tipattomuutta.

pienempi pahe kuin pikku tissuttelu, on tupakointi. (sanoo se, joka ei koskaan oppinut tupakkaa polttamaan)

Ei tällä puolella kuule ketjut kaadu yhteen hairahdukseen. Pääasia, että tiedät itselläsi olevan tarvetta seurata juomistasi. Oli sitten kuukausi mikä tahansa.

Jatka sillä tiellä, mikä sinusta tuntuu hyvälle. Älä ota paineita. Nämä "tipattomat tammikuut" nyt ovat sellaisia leikkejä.

Jatkuvasta kessuttelusta on ihan varmasti enenpi harmia kuin satunnaisesta kaljottelusta. Vaikkei nyt syöpää saisikkaan niin ainakin hapenottokyky laskee, samoin unet kehnonevat. Ei jaksa ruummiillisia juttuja, rahaa sananmukaisesti palaa savuna ilmaan, ei saa pimppaakaan niin helpolla kun henki haise tuhkakupille, ja jos saa niin sitten on vaarana potenssiongelmat kun verisuonet kalkkeutuvat jne.

Viimmeisen neljänkymmenen vuoden aikana olen onnistuneesti lopettanut juopottelun kymmeniä kertoja, typakoinnin vain kerran. Ja se kerta kesti kokonaisen puolivuotta. Nikorettea purin että suu oli turta, valvoin öisin ja hikoilin. Välttelin paikkoja missä tupakoidaan (no tästä se hyöty että juopottelukin väheni kun ei uskaltanut mennä paariin))...

Taannoin A-klinikalla lekurin kanssa jutellessa se sanoi että elä aloita tupakkalakkoa kun kuitenkin tupakoit, keskity juopottelun lopettamiseen. Asiat on priorisoitava. Jos kerralla ottaa liikaa vieroituksia päälle, se käy liikaa kaalille ja kropalle.

Itsellä muuten ratkes tupakointi kun sattui kolari. Sitä saunan päälle vatvoissa ja kaljaa tissuttaessa tuli mieleen "hermosavut". No sattui oleen kartsa Marlboroa. Eka maistui aivav sairaan hyvälle, oikein tuntui hyvältä vetää henkeen. Maku oli järkyttävän hyvä, aivan kuin lapsena liiterin takana.... Niin toinen ei enää sitten maistunutkaan niin hyvältä, pitihan se avattu aski tuprutella loppuun. Aluksi säännöstelin että vain muutama tupakka päivässä, nyt käärin sätkiä ketjussa ja aina on tupakkayskä ja suu maistuu vessanharjalta.

Onhan niitä tupakoitsijoita jotka polttelee harvakseen ja nautiskellen, lähinnä sikari- ja piippumiehet. Tällainen töissäkäyvä nikotiininorja ei useasti kerkeä nautiskelemaan, tupakka kuluu himon tyydyttämiseen ja kehnoihin tottumuksiin. Joskus sentään juhlatapauksissa tulee tupruteltua pikkusikareita jos on aikaa riittävästi. Silloin tupkointi tuntuu asialliselta. Vähän sama kun kiljun sijaan joskus ostaa lessun kunnon konjakkia. Sitä ei raatsi kaataa laakista kurkkuun ja kun tykkään kunnon konjakeista niin mausta tulee nautiskeltua pitkäänkin. Ja kunnon konjakki-illan jälkeen ei muuten koskaan ole kankkusta.

Nautintoaineista pitää osata nauttia.

Eipä tullut luvattua tupakkilakkoa tälle vuodelle ei. Tipattomat tammikuut nyt ei massapsykoosina oikein ennenkään ole iskeneet. Mutta kun on tuota viinaonkelmaa niin sen verran on ollut edistystä että kirkkaita ei oo uuden vuoden jälkeen kulunut. Vain keskaria ja kiljua. Edistystä sekin.