Olen käynyt kolme vuotta osa-aikatyössä ja nyt vasta liittymässä iaet kassaan. tällä hetkellä työaikani on sopimuksessa 15 h/vko mutta usein tulee noita 18 h viikkoja jotka on työssäoloehdon edelletys. ja edellisiltä 24 kk tulee varmasti yhteensä se 34 viikkoa 18 tuntisia. Onkos sillä väliä jos noitten 18 tuntisten viikkojen välissä on sen alle meneviä viikkoja? kunhan niitä kertyy tarvittava määrä 24 kk sisään?kesät teen aina täyttä työviikkoa 37,5 h joten jo kesätöistä saisi kerrytettyä hyvin...
mites sitten kassaan ilmoitetaan nuo viikot??Täyttääkö työnantaja jonkun lomakkeen josta käy ilmi nuo työssäoloehdon täyttävät viikot tuolta ajalta vanhojen työvuorolistojen mukaan. .toivottavasti pomo pitää niitä tallessa...
mites sitten kassaan ilmoitetaan nuo viikot??Täyttääkö työnantaja jonkun lomakkeen josta käy ilmi nuo työssäoloehdon täyttävät viikot tuolta ajalta vanhojen työvuorolistojen mukaan. .toivottavasti pomo pitää niitä tallessa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis kannattaa lukea ne jäsenyyden pykälät lävitse.
ENSIN siis olet kassan jäsenenä vähintään 10kk, sen jälkeen jos jäät työttömäksi, voit saada ansioon suhteutettua työttömyyskorvausta.
Mutta se, mitä olet ansainnut ENNEN kassan jäsenyyttä, ei vaikuta, eikä kerrytä työssäoloehtoasi.
Eli olisi kannattanut liittyä kassan jäseneksi jo ajat sitten, mutta parempi myöhään kun milloinkaan.
Viimeistään vuoden 2008 alusta päivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon laskutapa muuttuu täysin, joten nuo entiset säännöt eivät enää sitten pidä paikkaansa, sillä työssäoloehto tullaan laskemaan saadusta palkasta, ajallinen riippuvuus heikkee.
Edelleen on voimassa se, että työssäolon alkuehto on 10 kk:n työssäoloehto ja kassan jäsenenä täytyy olla tuo 10 kk ja paluuehto on 8 kk.
Mutta työssäoloehdon laskenta muuttuu radikaalisti. Ajattelutapa siirtyy kalenteriviikoista kalenterikuukausiksi (1.-30/31, pvä) ja kalenterivuodeksi (1.1.-31.12.).
Vähimmäispalkka on kokoaikatyössä kuluvana vuonna 940 e ja osa-aikatyössä 423 e.
Itse työssäoloehto lasketaan siten, että kunkin kalenterivuoden ansiot jaetaan luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.
Esimerkki: Jos olet kalenterivuoden aikana ansainnut 4230 euroa, sinulla on työssäoloehto täynnä, koska kun jaat tuon 4230 luvulla 423 saat 10 työssäolokuukautta, vaikka tosiasiassa olisit ollut työssä vaikka 2 kk, mutta kuukausipalkkasi olisi ollut 2115 euroa.
Olen laatimassa pidempääkin kirjoitusta, joka liittyy tuohon 1.1.2007 voimaan astuneeseen lainmuutokseen. Laittelen sen muutaman päivän sisällä tänne.
Lainmuutoksesta en ole vielä missään löytänyt soveltamisohjeita, joten siitä kirjoittaminen on vähän hankalaa ja työlästä, koska kirjoittelu voi pohjautua vain lakiin ja hallituksen esitykseen. Käytännön soveltaminen voi sitten tuoda vielä ylläreitä.
Työttömyyskassoissa pitäisi kyllä olla jo selvillä uusi työssäoloehdon lasketatapa käytännössä. Siitä kannattaisi kysellä ajoissa kassoista ja ellei sieltä selviä, niin sitten työministeriöstä. Ettei tule sitten aikanaan hyistä vettä niskaan, niin kuin monelle epäilemättä tulee käymään...
Tuo 1.1.2007 voimaan astunut lainmuutos taitaa pitää sisällään melkoisia kusetuksia (anteeksi alatyylinen ilmaus).
Tilanne on moninkertaisesti hankala sen vuoksi, että lain vaikutukset tulevat ilmeisesti esiin vasta vuoden 2008 alkupuolella, vaikka tänä vuonna kerätty työssäoloehto ratkaisee päivärahaoikeuden, Kuluvana vuonna kuitenkin sovellettaneen vielä vanhoja säännöksiä.
Lainmuutos
Taisinpa mennä minäkin lankaan Hallitusnikkarin juttuja lukiessani mitä tulee 1.1.2007 voimaan astuneen lainmuutoksen vaikutuksiin työttömyyspäivärahan määräytymiseen. Luettuani Finlexistä ajantasaisen työttömyysturvalain olen tullut siihen johtopäätökseen, että Hallitusnikkari on täysin väärillä jäljillä siinä, miten 1.1.2007 voimaan astunut työttömyysturvalain muutos tulee vaikuttamaan työttömyyspäivärahan edellytyksiin ja laskentaan.
Ainut muutos, mikä koskee suoranaisesti työttömyyspäivärahaa, on ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttavan vähimmäistulon suuruuden irrottaminen peruspäivärahasta.
Lisäksi tulee pieni muutos lähinnä sen vuoksi, että vuoden alusta on tullut mahdolliseksi myös osasairauspäiväraha, joka myös pidentää tarkastelujaksoa.
Siis kun aikaisemmin ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttava kokoaikatyön vähimmäistulo tuli olla joko TES:n mukainen tai jos TES:ta ei ole, niin 40*peruspäivärahan määrä, niin 1.1.2007 alkaen sama edellytys ilmaistaan niin, että vähimmäistulo on joko TES:n mukainen tai jos alalla ei ole TES:ta, niin 940 euroa/kk. Varsinainen muutos on siinä, että tuo 940 euroa tulee jatkossa nousemaan vuosittain työeläkelakien mukaisella palkkakertoimella, mikä on normaalisti reippaasti enemmän kuin mitä peruspäivärahaan sidottu nousu olisi. Siis pienipalkkaisten pääsyä jatkossa päivärahan piiriin vaikeutetaan jonkin verran.
Sen sijaan tuo, että työssäoloehdon kertymäsäännöksiin tulisi muutoksia, ei taida pitää lainkaan paikkaansa. Väärinkäsitys on tullut siitä, että lainmuutoksessa puhutaan työssäoloajan laskutavan muutoksista ja se on Hallitusnikkarin kirjoituksissaan esittämä. Tuo muutossäännös viittaa muihin kuin työssäoloehtoa koskeviin säännöksiin, jotka pysynevät ainakin toistaiseksi ennallaan. Asian voi tarkistaa tuolta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290 .
Järjetönhän se esillä ollut muutos olisikin ollut työssäoloehdon kertymiseen sovellettuna.
Muuttuvat työssäoloaikaa koskeva säännökset liittyvät korotettuun päivärahaan ja lisäpäiväoikeuteen, joihin on edellytyksenä pitkät työssäoloajat.
Tuossapa vielä työssäoloehtoa koskeva voimassa oleva säännös kopioituna Finlexistä ja kuten näkyy, se on tarkastelujakson pidennystä koskevaa momenttia lukuunottamatta ennallaan:
Palkansaajan työssäoloehto
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
Tämän lain mukaista ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa aikaisemmin saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
Jos henkilö sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta on estynyt olemasta työmarkkinoilla, edellä 1 tai 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Henkilön ollessa työssä, jonka palkkauskustannuksiin on myönnetty yhdistelmätukea tai korkeinta korotettua palkkatukea, tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jolta työtä ei 4 §:n 4 momentin rajoituksen vuoksi lueta työssäoloehtoon. Tarkastelujaksoa pidennetään ajalta, jolta henkilö saa osasairauspäivärahaa. (8.6.2006/462)