Etsitään, löydetään.
Seurustellaan, on häät.
Lapset kasvaa kapaloista.
Voi tätä autuutta.
Saadaan olla kahdestaan.
Mut mitä kummaa tapahtuu?
Ei kuule toinen, huhuuuuuu.
Ei enää löydetäkkään.
Sitä yhteistä sävelmää.
On vuodet vieneet erilleen.
Ollaanko vieraita toisille?
Ja pian alkaa häämötää.
Vanhainkoti silmissä.
Ja hautausurakoitsija.
Lähettää tarjousta.
Voi kuinka onkaa typerää.
Kun voisi toisin elää.
Huuta joka aamu huomenen.
Suukottaa ja tuntea sen.
Välitää ja välitetään.
Näin väitetään.
Aitoa rakkautta yhtenään.
Onko lie totta tämäkään?
Seurustellaan, on häät.
Lapset kasvaa kapaloista.
Voi tätä autuutta.
Saadaan olla kahdestaan.
Mut mitä kummaa tapahtuu?
Ei kuule toinen, huhuuuuuu.
Ei enää löydetäkkään.
Sitä yhteistä sävelmää.
On vuodet vieneet erilleen.
Ollaanko vieraita toisille?
Ja pian alkaa häämötää.
Vanhainkoti silmissä.
Ja hautausurakoitsija.
Lähettää tarjousta.
Voi kuinka onkaa typerää.
Kun voisi toisin elää.
Huuta joka aamu huomenen.
Suukottaa ja tuntea sen.
Välitää ja välitetään.
Näin väitetään.
Aitoa rakkautta yhtenään.
Onko lie totta tämäkään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siinäpä se
osata elää tätä päivää ja tätä hetkeä
nauttien,
eläen elämää
tehden kaikkea sitä,
mistä nauttii ja mikä tuottaa iloa,
olla onnellinen
kaikkihan haluaa olla,
siihen voi vain itse vaikuttaa,
ei kukaan tuo onnea,
aitoa rakkautta
ja välittämistä,
hhmmmm,
etsiä parisielu?
kauniisti kirjoitit ja tuommoisia ajatuksia minussa herätti ja kymysyksenkin,,
kiitos runostas,
voehan peijooni ku tänään palstal jumittaa,
nyt kun on vapaapvä ja ois aikaa olla täälläkin välillä,
mut pieniä murheita täs maailmankaikkeudessa,,
Ihanaa vapaapäivän-iltaa minullakin vapaapäivä tänään
Olen miettinny,
onko niin ,et lähinäkö
monesti huono?
Nähdä siinä rakas,
siinä arjessa.
Yhteisiähän asioita ,
piti olla ,ne kaikki.
Meillä oli rauta kuummimillaan ,
rakas pois otettiin.
Nyt tätä polkua kuljen ja
syvältä sydämessä kaivan.
Tiedostan ,minusta on puolet leikattu.
Elämä kuitenki jatkuu ,
ei voi jäädä taakseen katselemaan.
Ei oo helppoa yksin taivaltaa.
Sen joka hetki kokee.
Nöyryyttä tiellä riisutulla ,
taipua pitää ,muuten katkeaa.
Margitta ,nyt jotai omaaniki tähän.
Sinulle toivotan hyvää illan jatkoa.
Kiitos ajatuksia herättelevästä runostas.Liisa
Hymyyn sai suun tämä runosi.
Oletpa ajatellut kaikkea, vanhainkodin ja
hautausurakoitsijankin - eipä olisi omassa
mielessäni kyllä ikuna käynyt sijoittaa runoon
moisia aiheita.
Mutta, tämä oli oikein miellyttävää luettavaa :)
(ennen kuin taas jumittaa operaattori..)
Tämä oli hieno oivallus kirjoittaa runo, tuiki tavallisesta asiasta! Näin monesti menee ja totta; kun voisi olla ihan muutoin, elää toisilleen ja olla onnellinen! :)
Kiitos, M ja mukavan kirpakkaa pakkaspäivää! :)