Psykiatrit joutuivat päästämään potilaita avohoitoon 90-luvulla kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Sekös harmittaa. Kukaan ei luota enää psykiatriaan kun on esim. internet josta voi lukea TOTUUDEN psykiatriasta. Psykiatrit ovat menettämässä pelin ja kirjottavat mm. tänne nettiin (epätoivoisena) psykiatriaa ylistäviä kirjoituksia. Kuten esim. "psykiatria on ainoa mahdollisuus" ja "varokaa skientologiaa" ja "menkää hoitoon".
Psykiatria menettämässä pelin
ha ha
191008
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mielenterveyttään kannattaa ylläpitää ja vaalia, sillä pakkohoito suljetulla osastolla, poliisin toimittamana on huonompi vaihtoehto. Monet hyvätkin hankkeet keskeytyvät tällöin jopa vuosiksi tai peräti koko elämän ajaksi.
Vanha kansa ollut huonoja valittamaan joskin nykykansa toivottavasti tuntee oikeutensa ja vitut välittää virkaloisen väärinkäytösmässäilystä ja jättää poliisiin rikosilmoituksia, lääninhallituksiin kanteluita ja ennen kaikkea hallintoikeuteen kanteita.
http://www.laaninhallitus.fi/intermin/lomakehakemisto.nsf/formsbbfinlh/B9A190BC626E19A1C2256E770040F5E3
Vanha kansa ollut huonoja valittamaan joskin nykykansa toivottavasti tuntee oikeutensa ja vitut välittää virkaloisen väärinkäytösmässäilystä ja jättää poliisiin rikosilmoituksia, lääninhallituksiin kanteluita ja ennen kaikkea hallintoikeuteen kanteita.
http://www.laaninhallitus.fi/intermin/lomakehakemisto.nsf/formsbbfinlh/B9A190BC626E19A1C2256E770040F5E3
"Psykiatrit joutuivat päästämään potilaita avohoitoon 90-luvulla kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi."
Laitospaikat todellakin vähenivät (v. 1980 20 000 ja v. 1995 noin 7 000). Laikki vastoin alan tahtoa. Maalatut uhkakuvat eivät toteutuneetkaan.
Psykiatrialle on ominaista että omaa uskomusta pidetään ainoana totuutena ja vaihtoehtona. Eri EU-maiden sosiaalipolitiikassa on kuitenkin huomattavia eroja. EU:n vaikutus mainittuun tapahtumien kulkuun olisi tarkemman tarkastelun väärtiä. Tiedätkö mikä on EU:n todellinen sosiaalipolitiikka juhlapuheiden takana? EU:lla oli vielä 1990-luvulla aika vähän valtaa Suomessa. Sosiaalisysteemin ominaispiirre on jäykkyys ulkopuolisen paineen edessä, heille toisinajattelu on mielisairautta.
"Kukaan ei luota enää psykiatriaan kun on esim. internet josta voi lukea TOTUUDEN psykiatriasta."
Väitän että internetin keskustelupalstat ovat hillinneet psykiatriaa levittämästä julkisuuteen kaikkein räikeimpiä valheitaan. Lehdethän eivät tälläistä keskustelua julkaise. Täällähän voidaan keskustella asiasta suoraan ja ilman systeemin ennakkosensuuria. Täällä on helppo falsitoita psykiatrian tolkuttomat väitteet. Täällä yleisö on pieni mutta valveutunut ja aktiivinen. Viestien tekstimuotoisuus antaa viestille älyllistä syvyyttä.
"Psykiatrit ovat menettämässä pelin ja kirjottavat mm. tänne nettiin (epätoivoisena) psykiatriaa ylistäviä kirjoituksia."
Luulisimpa että tänne kirjoittavat lähinnä maallikot. Paniikki ilmenee lähinnä internetin lieveilmiöiden kuten lapsipornon mittasuhteiden paisutteluna julkisessa keskustelussa. Halutaan heittää lapsi pesuveden mukana.
Näitä vääriä toimia monesti puollustaa. Varmasti into laantunut kun lääkärit toimista loppujenlopuksi vastuullistetaan ja jos mielénterveydenhoitaja aiheuttaa lääkärille vaikeuksia esim. perättömän tiedon kantelijana, niin kaipa hänen olemassaolonsa on myös katkolla. Rohkeasti vain käyttämään olemassaolevia valituskanavia.
Kyllähän sellainen kannattaa tehdä aina kun joutuu psykiatristen väärinkäytösten kohteeksi. Ei maksa muuta kuin vaivan. Onpahan ainakin yksi valitus lisää tilastoissa, vaikka valitus ei menisikään läpi.
Melko vaivallista ensikertalaiselle ja todellisuudessahan sen ensimmäisen väärän kontaktin jälkeen on tärkeintä jättää valitus, koska jos asian koittaa vain unohtaa ja jatkaa elämää, niin sinut ollaan jo leimattu mielisairaaksi, jonka jälkeen uusia turhia pakkohoitoja järjestellään aina kun viranomaisilla ei muutakaan työtä ole.
Eihän kukaan normaali tunne mielenterveyslakia sen monimutkaisuudessaan ja vaikka jossakin tk:n ilmoitustauluula olisi laipräntti asiasta, niin harva edelleenkään tietää kaikkia konnankoukkuja joita mt-ala asian tiimoilta virittelee.
Mielestäni vertaistuki ja auttaminen kanteluiden teossa on erittäin tärkeää. Jos ei muuta saavuteta, niin ompahan lääkäri kanteluun vastaamisen ajan pois rötöstelemästä.
Tiettyjä perusjärkeilyjä esim. mielenterveysala ei ota ymmärtääkseen. Jos vaikka kaltaiseni ihminen jää jopa ilman päivätyötä ja normaalia elämää, eikä kiinnosta pelata päivästä toiseen Tomb Raideria tai istua keskikaljabaarissa, niin sitähän voi alkaa vaikka päivätyökseen tukemaan todellisia ihmisoikeuksia vaikka täällä mielenterveyspalstalla. Tiedä vaikka jokin päivä kaltaisemme ihminen olisi valtiovallan korkeimmalla jalustalla.
"väärän kontaktin jälkeen on tärkeintä jättää valitus, koska jos asian koittaa vain unohtaa ja jatkaa elämää, niin sinut ollaan jo leimattu mielisairaaksi"
Niinhän se on.
"eikä kiinnosta pelata päivästä toiseen Tomb Raideria tai istua keskikaljabaarissa, niin sitähän voi alkaa vaikka päivätyökseen tukemaan todellisia ihmisoikeuksia vaikka täällä mielenterveyspalstalla. Tiedä vaikka jokin päivä kaltaisemme ihminen olisi valtiovallan korkeimmalla jalustalla."
Sinulla on ainakin asenteet kunnossa. Menestys alkaa siitä että huomaa (elämän-) tilanteen suomat mahdollisuudet ja osaa hyödyntää niitä. Se iän ikuinen keskikaljan kittaaminen ei tuota kyllä yhtään mitään.
Mieleterveyslaki on susi jo syntyessää. Vaikka laki pitää sisällään menettelytapoja esim. aluksi pitää luoda lähete tarkkailuun ja että lähete pitää kyetä perustelemaan ja tämän jälkeen tarkkailuraportti ja kolmannen osapuolen pakkohoitopäätös, niin omassakin asiassa kanneltuani lääninhallitukselle ja lääninhallitukselle annetuissa lääkärien vastineissa tapaukselle saatiin kolme eri ristiriitaista tarinaa. Ylilääkärin vimeinen lause vastineessa on, että asiassa ollaan menetelty oikeassa järjestyksessä. Onko pakkohoidon ainukainen edellytys siis menettelyjen järjestys??
Mielenterveyslakia ollaan käsitelty tähän asti diktatuurimaisesti viranomaisen toimesta. Toisaalta potilaiden järjestäytyminen samalla tavoin lääkäreitä vastaan on puuttunut kokonaan. Eihän eduskunnassakaan SDP päätä yksin yhteiskunnan asioista. Eduskunnassa on monta puoluetta ja monta vastakarvaan silittäjää ennen kuin jokin laki saadaan läpi asti. Mielestäni oikeus toteutuu mielenterveyslain toteutuksen suhteen vasta sen jälkeen kun olemme samalla voimalla jota viranomaiset kohdisrtavat meihin, niin antaneet oman vastineemme.
Viesteissäsi näkyy selvästi että olet ollut asian parissa jo vuosien ajan. Itse olen ollut jo noin 10 vuotta. Systeemin kynsissä olen ollut koko ikäni.
Kaikkea on näinä vuosina tullut nähtyä ja koettua. Vuodet ovat tuoneet perspektiiviä, ei siinä mitään vaikka joskus junnataan pitkään paikallaan, isompi voitto voi olla jo kulman takana.
Mihinkään ei myöskään pidä uskoa ennen kuin näkee ja pitää uskoa näkemänsä. Joillain ihmisillä on ihmeellinen kyky syöttää valheita toisille.
Kannattaa vain lähteä siitä että mikään laki ei takaa kansalaiselle yhtään mitään, mutta on pykälistä apua kun oikeuksistaan alkaa tappelemaan. Joukossa on aina parempi tapella kuin yksin.
Ehkä vanhemmat maaniset papparaiset ovat vain liiaksi omissa hullujenhuoneen tavoissaan ymmärtämättä, että toisilla on ihka oikea hyvä ihmiselämä siihen asti kunnes elämässä pitää ottaa huomioon niinkin marginaalinen ryhmä ihmisiä kuin mielenterveysala yleisesti ottaen on.
Toinen ryhmä tyhmiä ovat vain kiinnostuneita minkälainen joku ihminen on = ei yksityisyyttä ja sitten on nämä perverssiä mielihyvää hankkivat virka-aseman väärinkäyttäjät.
Sota on julistettu!
psykiatrisen lääkityksen vuoks mun ei tarvitse läheskään yhtä paljon pelätä mielisairaalan joutumista, psykooseja, väkivaltasuutta, sekavuutta, hallusinaatioita ja muuten vain elämän sekottamista. Kuinka monta bipolaarisen häiriön omaavaa tunnet ja kuinka moni on saanut riittävästi apua hoidosta ilman lääkkeitä?
Kun syöt lääkkeitä, niin kukaan ei voi syyttää sinua hoidon laiminlyönnistä ja kun käyt uusimassa reseptejäsi psykiatrilla, niin lanttumaakarit saavaut sinusta sen ansiotulonsa jonka kaipaavat. Ei kyse ole siitä, että lääkkeillä olisi parantava voima. Päinvastoin, kukaan ei ole koskaan kyennyt osoittamaan mielenterveysalalla käytettyjen lääkkeiden todellista toimivuutta. On olemassa vain hatusta tempaistu olettamus, ei siis minkäänmoista tieteellistä näyttöä.
teepä vertaileva tutkimus niistä maanisdepressiivisistä, jotka eivät käytä lääkkeitä, kokeilevat muita keinoja vastaan ne jotka ovat muun hoidon _ohella_ lääkehoidossa. Ei lääkkeet tietenkään ainoa hoidon osa ole ja elivät mielisairaat ihmiset ennenkin lääketiedettä.
Jos en ottaisi lääkkeitä, mulla olisi vakavia masennuksia säännöllisin väliajoin ja välillä kiihtyisi mieli niin paljon, etten pystyisi nukkua ja nukkumattomuutta seuraa hallusinaatioita, psykooseja. Minä voin ja niin voivat monet tuntemani henkilöt siis todistaa että lääkkeet toimivat. Siihen en tarvitse tutkimusta (vaikka ne ovat tietysti tarpeellista) vaan aivat subjektiivistä empiiristä tietoa ja perustiedot mielentoiminnasta, joita ei herra nojatuoli-psykologilla olla. Totta kai valkotakit myöntävät lääkkeitä myös väärin ja haittavaikutuksia on ja kaikkea ikävää.
Koska meillä ei liene resursseja yllämainittuun tutkimukseen niin kertokaapa lääkkeistä apua saaneet totuuden julistajalle kuinka tärkeitä ne ovat olleet heille.
Itse en vitussa antaisi lääkkeiden vaikuttaa mieleeni ellen pelkäisi psykooseja --> normaalin elämän häiriintymistä ja aivovaurioita valvomisesta ym. Mutta pelko on tosi. Siitä on olemassa sulle tieteellistä näyttöä aivan varmasti. Siinä on,lähteineen: http://en.wikipedia.org/wiki/Manic_depression
Onko sulla esittää tieteellisiä tutkimuksia jotka kumoavat väitteen että lääkkeeni lamotrigiini ei toimi
Ymmärrän, että ihminen saattaa toisinaan voida henkisesti huonosti ja ymmärrän, että huonovointisena ollaan halukkaita minkälaiseen hoitoon tahansa. Uskon, että joidenkin lääkkeiden vaikutuksessa huonovointisuus nujertuu hetkeksi, ihminen saattaa voida henkisesti jopa hyvin, mutta loppujenlopuksi sivuoireet ottavat vallan. Lääkäri saattaa lisätä annosta vaikka todellisuudessa oikea päätös olisi luopua lääkkeen syönnistä. Joissakin mielialalääkeissä on ohje, jonka mukaan lääke on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja että käytön aikana pitäisi kyetä järjestelemään asiansa siihen jamaan, että pärjää ilman lääkettä. Loppujen lopuksi siis kysymys useimiten siitä, että vaikka elämässä ei tapahtuisi minkäänmoista muutosta, niin henkisesti tulisi järjesteltyä asiat uuteen uskoon.
Olen löytänyt oikotien onneen.
En siis todellakaan ole yhteiskunnassa kovinkaan merkityksellinen taikka suuria saavuttanut ihminen, olen ihan oikeastikkin voinut hunosti, mutta kaikesta kurjuudesta huolimatta olen tyytyväinen. Olen tyytyväinen, koska omassa mielessä näen itseni kunniallisena, tervenä ja luotetun henkilön tehtävissä toimivana matkustajalenkoneen kapteenina. Lentokone ja lentokoneen matkustajat ovat vastuullani, joskin minulla on myös oikeuksia toimia jopa matkustajin suhteen tarvittaessa jopa voimakeinoin säilyttääkseni turvallisuuden. Olen saavuttanut asemani toimiessani elämän joka vaiheessa oikein, tunnollisesti ja ahkerasti olemassaolevien resurssien puitteissa. Olen siis kohdusta tullut ja lentokoneen kapteenin työssä tulen jäämään eläkkeelle.
Kuten sanottu, niin en oikeasti ole kapteeni, olen mikä olen, mutta ajautunut nykytilanteeseeni useimiten itsestäni riippumattomista syistä, olen uhri. Vuoden jokaisena päivänä täytän olotilastani huolimatta velvollisuuteni ja tunnen vastuuni sillä erolla kapteeniin, että kun kapteeni saa kunniaa ja mainetta, niin minä saan sakkoja ja uhan vapaudenriistoon. Saattaa olla, ettei minusta koskaan myöskään mitään tule, mutta minä tulen kuolemaan marttyyrinä ja hyvällä omalla tunnolla, olen toiminut niin kuin voin toimia.
Lääkkeiden sijasta tarjoan ihmisille itsekunnioitusta. Vaikka olotila on huono ja vaikka ympäristö ei osaa muuta kuin solvata sinua huonon henkisen olotilasi vuoksi, niin joka päivä kun täytät velvollisuutesi ihmisenä, niin olet ansainnut henkisen mitallin.
Edeltävä kirjoitus lääkkeiden toimimattomuudesta siis antipsykoosilääkkeistä, jotka väitetään vaikuttavan xyzbfegj 0934 tavalla vaikka tieteellistä näyttöä on miltei mahdoton saada.
Suomessa on viisi kertaa enemmän pakkohoitoa kuin muissa EU-maissa. Neuroleptejä syöviä kuolee pelkästään sydänkuolemiin viisi kertaa enemmän kuin valtaväestöä keskimärin.
Turha odottaa edes Nokian johdolla futuristista Suomea kun edelleen 80-luvun tapaa lanttumaakarit mellastavat turhine pakkokeinoineen. Kuka voittaa? Ei kukaan.
enhän minä paljoa tiedä lääketieteellisistä tutkimuksista, mutta minulla lääkkeet tasannu mielialoja ja ainakin niiltä joilla on jotain laajempaa tietoa bipolaarisita tapauksista pitävät lääkehoitoa ensi sijaisena. kyllähän sitä maniassa kunnioittaa itteään ja luulee pystyvänsä mihin vain. sieltähän sitä itsekunnioitusta tulee vaikka miten epäuskottaviin asioihin. mielenterveydellä on aivokemiallinen perusta ja jos se toimii epätavallisella tavalla niin kemian sorkkiminen lääkkeillä on usein ainakin hyvä vaihtoehto. kyllähän lääketiede kauhistelee 20 vuoden päästä mitä kaikkea meijän aikana on tehty hoidoissa, mutta kyllä lääkkeillä paljon hyvääkin saadaan aikaan. olen elävä todistus. huomatkaa elävä.
On, että muut ihmiset ovat yhtä heikon itsetunnon omaavia ja onnettomia tekemisissään kuin tyypillinen nainen. Tiedän monta tapausta joissa naiset ovat ns. "sekoittaneet pään". Tunne siitä, että kykenisi suurempiinkin tekemisiin, niin ei välttämättä ole sairautta vaan realisitisuutta.
Onhan monella lääkkeellä ns. lumelääkevaikutus. Ihminen kuvittelee voivansa paremmin syötyään jonkun pillerrin vaikka pilleri ei sisältäisikään lääkeainetta.
Aivokemian sorkkimiseen, niin joku viisas on sanonut, että maailman onnellisimmat ihmiset haiskahtavat työpäivän jälkeen hieman, eli voisiko jokin ruummilliinen tekeminen olla vaihtoehto turhille pillereille?