Alan oleen totaalisen epätoivoinen.. Ei kuulu pientä vauvan alkua! Ollaan avomiehen kanssa aktiivisesti yritetty jo puoli vuotta, mutta ei oo natsannu! Marraskuussa tuli kahdet kuukautiset kahden viikon väliajalla ja joulukuussa ei lainkaan. Sit taas tammikuun lopussa alko. Mä INHOAN tätä tämmöstä epätietoisuutta. Ainaista testailua ja toivomista..
Oon jo niin murheissani et välillä hyväksyn alistuneesti et me ei saada lapsia. Mies sit aina yrittää kannustaa ja hokee et kyllä se tästä..Mut entä jos ei.. Ollaan puhuttu jo lapsettomuushoidoista, siittiöiden tai munasolun luovutuksesta jos osottautuu että toinen meistä on hedelmätön ja viimeisenä adoptiosta.
Tiedän kyllä et pillereiden lopetuksen jälkeen voi kestää kauan ennen ku alkaa kierto pelata oikein. Mut onko pakko kestää näin kauan. Tää tuntuu jo ikuisuudelta! Mä söin pillereitä vain 1vuoden ja 4kk.. Ja ennen ku alotettiin lapsen yritys olin pari kuukautta sitten jo lopettanut pillerit. Eli oon nyt ollu ilman pillereitä 9kk ja lasta on tehty 6kk..
Kertokaa hyvät ihmiset mulle omia kokemuksianne, jotta jaksaisin uskoa.. Kauanko söit pillereitä? Miten kauan lopetuksen jälkeen kesti että tulit raskaaksi? Mä en jaksa olla näin masentunut..piristäkää ja sanokaa et muillakin on kestänyt kauan..= ( Ja vielä lisä infona et oon 18 ja erittäin terve ja mies on 20 ja myös terve..
Oon jo niin murheissani et välillä hyväksyn alistuneesti et me ei saada lapsia. Mies sit aina yrittää kannustaa ja hokee et kyllä se tästä..Mut entä jos ei.. Ollaan puhuttu jo lapsettomuushoidoista, siittiöiden tai munasolun luovutuksesta jos osottautuu että toinen meistä on hedelmätön ja viimeisenä adoptiosta.
Tiedän kyllä et pillereiden lopetuksen jälkeen voi kestää kauan ennen ku alkaa kierto pelata oikein. Mut onko pakko kestää näin kauan. Tää tuntuu jo ikuisuudelta! Mä söin pillereitä vain 1vuoden ja 4kk.. Ja ennen ku alotettiin lapsen yritys olin pari kuukautta sitten jo lopettanut pillerit. Eli oon nyt ollu ilman pillereitä 9kk ja lasta on tehty 6kk..
Kertokaa hyvät ihmiset mulle omia kokemuksianne, jotta jaksaisin uskoa.. Kauanko söit pillereitä? Miten kauan lopetuksen jälkeen kesti että tulit raskaaksi? Mä en jaksa olla näin masentunut..piristäkää ja sanokaa et muillakin on kestänyt kauan..= ( Ja vielä lisä infona et oon 18 ja erittäin terve ja mies on 20 ja myös terve..
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ehkäpä sinun pitäisi vielä odottaa pari vuotta lapsen tekoa. Olet kovin nuori, mikä kiire sinulla on? Nauti nuoruudestasi kaikessa rauhassa. Lapsi tulee, kun sen aika on. Lastenhoito on rankkaa työtä ja sen myötä iltariennot jää vähemmälle. Oletko seurustellut pitkään? Harkitse vielä. Tiedän mistä puhun!
Mä oon seurustellut kolme vuotta ja mieheni kanssa halutaan tehdä näin. Meidän suhde on hyvin vakaalla pohjalla-monta kriisiä ja isoa riita on selvitetty eroamatta ja rakkaus senkun kasvaa.
Kyllä mä tiedän että iltariennot jää ja vastuuta on-oon kasvattanut 5-vuotiaan sisareni vauvasta asti! Mun mielestä on etu saada lapsia nuorena, enkä tässä tarkota mitään peruskouluikäisiä tenavia! Mä omasta mielestäni 18-vuotiaana oon tarpeeksi AIKUINEN päättääkseni asiasta. Ja oon aina ollu sen luontonen ettei ravintolat ja ryyppäys oo mun juttu! Käyn kyllä ystävien kanssa iltaa istumassa, mutta se on ihan raittiilla pohjalla-ainakin mulla. Kaverit voi ottaa, mut mä voin pitää hauskaa ilmankin. Ja kun saa lapset ennen kun täyttää 35, voi sit vanhempana käydä tanssimassa, ulkomailla, harrastaa eri juttuja jne. ENKÄ tarkota etteikö lapsen kanssa vois! Kyllä voi, mut kyllä se on ihan erilaista ku ei tarvi omia teini-ikäsiä lapsia vielä vanhoilla päivillä kasvattaa! Eikä saa nyt käsittää että tarkottaisin 35-vuotiaan olevan vanha. tarkotan vaan sitä että sit 50 ei oo kauhean mukavaa jos on 10 vuotiaita lapsia hoidettavana. Lapsellekin se on mielestäni etu. Ja se onko 30 vai 18 ei vaikuta siihen kykeneekö kasvattamaan lasta. Monet "aikuiset" kolmekymppiset, eivät ole lähimaillakaan siinä pisteessä että osaisivat saatikka haluaisivat ottaa vastuuta!
Ihmiset on erilaisia, tää on meidän ratkaisu. Moni nuori aikuinen ajattelee aivan samalla tavalla kuin me.
olen kuullut et heti pillereiden lopettamisen jälkeen on suurin mahdollisuus tulla raskaaksi, eli ei tarvitse odottaa kierrron tasaantumista.
miehellä siittiöiden laatuun vaikuttaa tupakan poltto, alkoholi ja rasvainen, epäsäännöllinen ruoka... sama naisilla.
olen kuullut myös että jos yrittää liikaa ja stressaa se huonontaa mahdollisuutta, koska elimistö reagoi aika lujasti juuri stressiin.
unohtakaa vauvan teko ja nauttikaa seksistä!!!!
kyllä se tulee kun sen aika on.
pakolla se ei onnistu!
itselläni on kohta aika jättää pillerit pois...
saa sitten nähdä miten menee.
kyllä se siitä!!
Kiitos kovasti ku viitsitte kannustaa.. Tää on turhauttavaa!
Me ei siksi aloitettu lapsen tekoa vielä silloin ku lopetin pillerit, koska ei vielä silloin ns. ajateltu asiaa siltä kantilta. Pillerit lopetettiin ku jostain syystä tauko viikolla ei tullu kuukautisia (en ollu raskaana, vaikka sitä epäiltiinkin) ja sit ne pillerit teki musta tosi haluttoman. Ja ajateltiin et jätetään ne pois hetkeksi ja katotaan miten elämä siellä makuuhuonessa muuttuu.. Ja sit se parani huomattavasti ja loppu kesästä alettiin ajatella vauva asiaa tarkemmin. Niinpä sit jätettiin kondomikin pois.
On vaikea tässä vaiheessa unohtaa se itse vauva teko ja rakastella vain omasta halusta. Molempia se rassaa!! Ku alussa me ei tehty sitä vaan sen vuoksi, ja nyt on sellanen mieli, et jos ei tehtykkään tarpeeksi usein! Niinpä lisättiin kertoja joka toiseen tai kolmanteen päivään viikosta. Mut pitempiäkin taukoja on, joskus mennään vaan fiiliksen mukaan. Ja sit toisinaan ajatellaan vaan sitä lasta..Vaikeeta.
Toivotan onnea teidän yrityksellenne, sitten kun se osuu kohdalle.= ) Toivottavasti meilläkin osuu (ja teillä!) ettei tarvitse mennä lapsettomuustutkimuksiin. Mut jos ei vuoden päästä kuulu, mennään tutkimuksiin. Silloinpahan tiedetään onko jotain OIKEASTI vialla. Vai antaako vauva vain hiukan odotuttaa itseään. = )
ei ne vauvat tuu tilauksesta ja just sillon kun itse haluaa, harvalla se tärppää eka laakista.n.50%:lla tärppää ensimmäisen vuoden aikana, joten äläpä panikoi, tuo teidän "yrittämisaika" on vielä kovin lyhyt. Itselläni meni n.8 kuukautta ennenkuin tulin raskaaksi pillereiden lopettamisen jälkeen. ja olin syönyt niitä n.vuoden.Mutta tiedän kyllä miltä tuntuu se ainainen pettyminen, kun menkat alkaa. Älä stressaa, kyllä se vauva vielä teillekin tulee! :)
Hitaasti hyvää tulee!!! Liikayrittäminen ei ole hyvästä!! Voi jopa estää raskaaksi tulemisen.
Kyllä se vielä teilläkin tärppää!!! Elä ja nauti elämästä ja ovulaation tienoilla vipinää vällyjen alla....pidän peukkuja teille...ja meille! :)
tilaus asetettu, mutta ei kuulu. = ) Tiesin kyllä jo aloitettaessa ettei se tuu olemaan niin helppoa! Mut kyllä varmaan itsekin kauan yrittäneenä ymmärrät että muiden mielestä pieni yritysaika (kuten meidän 6kk) tuntuu lyhyeltä ja itsestä se tuntuu IKUISUUDELTA! Mun kaksi tuttua tuli heti raskaaksi ja yhdellä meni 1,5 vuotta. Mut sitä kuitenkin toivoo ettei ihtellä menis kauaa, vaikka tietää että useimmiten niin käy. Ja sit oon niin kateellinen tutuilleni niiden odotuksesta. Kyllä onnittelen, mutta se on joskus vaikeaa! Ja tuntuu että kaikki vauvat ja odottavat kaupungilla osuu silmään.. Ja sit et telkusta tulee vauva aiheisia tai lapsettomuus aiheisia juttuja alvariinsa..= ) Aistit muka niin herkillä.
Kyllä mä toivon että se meillekin tulee.. EI auta ku jatkaa. Sit ku on vuosi kulunu, mennään tutkimuksiin ja katotaan onko mun peloilla aiheitta. Ellei ennen sitä satu tärppään..Pistetään sormet ristiin..= ) JA varpaat! = ))
..ONNEA yritykseen kaikille muillekin äidiksi ja isiksi haluaville! = ) Mä kierrän ihteni umpisolmuun laittaessani sormia ja varpaita ristiin et tärppäis..= ) Lycka till ja sitä rataa nyt kuitenkin.. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta-eikös se niin oo? = )
tuttu on tunne. opettelin ja luin jopa kaiken lapsettomuushoidoista ja olin jo valmistautunut, että niihin mennään jossain vaiheessa. Odottavan aika on pitkä! Ja sit kun se yks kaunis päivä oli tärpännytkin, en ollut uskoa koko raskaustestiä vaan tein niitä kaksi. Uskottava se nyt on; tällä hetkellä ollaan raskausviikolla 15 :)
Ja helppoahan se nyt on munkin sanoa että älä vaivu epätoivoon, sillä niinhän minäkin just tein. Toivon vaan sulle positiivista ajattelua ja toivoa ei kannata heittää! *peukut pystyssä*
Niin, onko sun kiero ihan sekasin?, Mulla 5kk pillereiden lopettamisen jälkeen kierto IHAN sekaisin kp30-46, kunnes kyllästyin asiaan ja menin lääkäriin yksityiselle gynelle. No, se lohdutteli ja sano et voi mennä kauan ennenkuin tasaantuu, mutta ultrasi kuitenkin ja syykin löytyi...rakkuloita toisessa munasarjassa :( sain Terolut-kuurin ja nyt kaksi kiertoa jo tasan 29pv. Jos kiertosi on sekaisin voit mennä kyllä lääkäriin aikaisemminkin kuin vuoden yrittämisen jälkeen, elimistö tarvitsee kuitenkin aikaa...ja olethan vielä nuori(tiedän ettei se lohduta, mutta on kuitenkin totta!)Mutta tsemppiä!!
Söin pillereitä noin 7kk, piti pitää taukoja ja vaihella merkkejä.. Ja niitten lopettamisen jälkeen meni 1,5v ennen ku tulin raskaaksi.
Niin, että jatkakaa vaan ihan rauhassa harjotuksia. Jos ei ole puolen vuoden päästä tärpänny, niin ruvetkaa sitten suunnittelemaan tutkimuksiin menoa.
Nämä tämmöset asiat ei tarvi ku aikaa. Tehkää yhessä kaikkea muutaki kivaa kuin lasta, mieluista puuhaahaan se on se tekoki, mutta.. Jotain muutaki sisältöä elämään tai siitä seksistä voi mennä "maku"..
Vielä ei ole syytä vaipua epätoivoon! Tsemppiä teille!
Musta on ihanaa että löytyy vielä mukavia ihmisiä, jotka auttaa tuntemattomia ihmisiä.
Mä oon vielä nuori, mikä on tietysti hyvä. On vielä aikaa, mutta toisaalta mullahan onkin sit vielä monta vuotta aikaa surra jos lapsia ei tuu. = ( Okei, pakko ottaa ittee niskasta kiinni.
Miehen kanssa yritetään olla romanttisia, puuhailla kaikkea yhdessä ja saada makuukamariin jotain säpinää. Mut sit usein vaikka muuten olisin mukana hommassa, niin yhtääkkiä ajatukset on taas siinä vauvassa. Ja se siitä innosta. = ( Mut pakko jaksaa..
Mä voisin periaattessa pirauttaa neuvolaan (osaavat siellä kai ohjata mitä pitäis tehdä??) ja kysyä siitä kierron tasauksesta. Oon lukenut usein näillä sivuilla siitä terolutista. Moni ilmeisesti syö ja on syönyt niitä.. Joo, pitänee soittaa. Hiukan vain epäilyttää, että ottavatko ne meitä vakavasti ja miten meihin muutenkin suhtaudutaan.
Kiitos vielä kerran, ihanat ihmiset! Kertokaa muutkin kokemuksianne, miten pian tulitte raskaaksi pillereiden lopetuksen jälkeen. Se jostain syystä lohduttaa kun lukee muidenkin kokemuksista, että ei se heti natsaa ja voi mennä kauankin. = ) Ehkäpä meillekin se onni vielä suodaan..
Hei! Meillä kesti kaksi vuotta pillereiden lopettamisen jälkeen, ennen kuin tärppäsi. Sain aikanaan ajan laparoskopiaan, joka pitikin perua, kun olin raskaana. Toistakin lasta tehtiin vuoden päivät , mutta kolme seuraavaa saivat alkunsa kertalaakista. Nuorimmaisen sain reilusti yli nelikymppisenä. Joten älä hätäile...
Söin pillereitä useamman vuoden ja kerettiin yrittää saada lasta jo puoltoista vuotta. Tiedän tuntees..epätoivoa ja jopa vihaa(ainaki mulla) Mutta nyt on sit tärpänny ja 9viikko on menossa! Tsemppiä teille, älkääkä luovuttako. Kyllä se sieltä tulee kun sitä vähiten osaa odottaa!!
Kotia leikkimään? Epäilen että tuskin olet nuorempaa sisarustasi itse kasvattanut? Ehkä siis hoitanut äitisi apuna.On aivan eriasia ottaa koko vastuu lapsesta.Mutta kunnioitan päätöstäsi. Toivottavasti teistä tulee hyvät vanhemmat. Älä silti kiirehdi. Kyllä se vauva tulee, kun aika on kypsä. Onko teidät tutkittu että olette molemmat varmasti terveitä?
Kotia leikkimään? Epäilen että tuskin olet nuorempaa sisarustasi itse kasvattanut? Ehkä siis hoitanut äitisi apuna.On aivan eriasia ottaa koko vastuu lapsesta.Mutta kunnioitan päätöstäsi. Toivottavasti teistä tulee hyvät vanhemmat. Älä silti kiirehdi. Kyllä se vauva tulee, kun aika on kypsä. Onko teidät tutkittu että olette molemmat varmasti terveitä?
Kotia leikkimään? Epäilen että tuskin olet nuorempaa sisarustasi itse kasvattanut? Ehkä siis hoitanut äitisi apuna.On aivan eriasia ottaa koko vastuu lapsesta.Mutta kunnioitan päätöstäsi. Toivottavasti teistä tulee hyvät vanhemmat. Älä silti kiirehdi. Kyllä se vauva tulee, kun aika on kypsä. Onko teidät tutkittu että olette molemmat varmasti terveitä?
Me ei LEIKITÄ kotia. Tää ei oo mikään 6 vuotiaiden lasten leikki! Ja tiedoksi vaan, että mitä sä mun sisaruksen hoidosta tiedät, mun koti oloista?? Mä ymmärrän kyllä minkä vastuun otan, oonhan jo sentään AIKUINEN ihminen! Ai että nuorten äitien mollaaminen tympii! Minkä vuoksi nuori ikä ja lasten hankinta on jotenkin kamalaa?!?! Omasta mielestäni oon ihan tarpeeksi kypsä päättämään itse lapsen hankinnasta. Ja tiedän olevani parempi äiti lapselleni ku useimmat mua monta kymmentä vuotta vanhemmat! Mä oon nähnyt paljon, vaikka olisikin vaikea uskoa. mä en kaivannut moraalisaarnoja keneltäkään, vaan toisilta vanhemmilta omia kokemuksia. Jos sulla ei oo kokemusta, älä tuu tänne silloin vastailemaan. Kiitos!!
Myös mua risoo tää ainainen nuorten äitien syrjintä. Joita eräät harrastaa oikein olan takaa. Moni 18 vuotias on yhtä valmis tai valmiinpi äidiksi kuin 30 vuotias. Ystäväni sai lapsen 17 vuotiaana ja hän on sitä mieltä, että sen jälkeen hänen elämänsä on vasta todella alkanut. Eli tämä "nuoruuden eläminen" on eri ihmisille erilaista. Jotkut haluavat ryypätä ja juhlia, toiset taas nauttia elämästä esim. oman lapsen kanssa.
Ja sinulle onnea lapsen yrittämiseen! Onneksi olet sen aloittanut nuorena, jos jotain "vikaa" löytyy voidaan hoidotkin aloittaa nuorella iällä.
Ps. Kirjoittelehan palstalle kuinka edistytte!
Kiitos kannustuksesta. Mukava kun joku muukin on samaa mieltä nuorien äitien syrjinnästä. = )
Mä kerron takuulla miten tässä käy. Se helpottaa, aivan kuten sanoit, et lapsettomuushoidotkin voidaan sit aloittaa nuorena jos sitä vikaa jostain löytyy. Se on jotenkin lohdullista kun tietää, että koska oon nuori, on vielä runsaasti aikaa yrittää ensin lapsettomuushoitoja ja sit 25 vuotiaana adoptio jos ei muusta oo apua. = )
Nyt ei taaskaan oo tärpänny. Pirulliset kuukautiset päättivät taas ikävä kyllä alkaa.. Jotenkin tää odottelu on alkanu mennä rutiinilla. Alku kuukausi ihan rennosti ja sit 20 päivän paikkeilla alkaa hermoilu, alkaako vaiko eikö..? Mut sit ku alkaa, nollaan tilanteen ja eiku alusta. Kuitenkin on sellanen fiilis, et vaikka ne ei alkais ihan ajallaan (joka ei oo mulla harvinaista! koska on niin epäsäännölliset kuukautiset), niin en mä kuitenkaan odota..on jo niin pessimistinen fiilis...mut kyllä se kait tästä..= ) Ei oo vielä vuosi kulunu..= )
Kiitos edelleen..Ja kertokaa lisää kokemuksia. = ) Mukavaa ku on kohtalontovereita..
Heip oletko ajatellut
sopimuksesta rakastella toisenmiehn kanssa
minulla on hedellmällistä ja hyvää spermaa
sekä geenit..
mieti ja vastailes!!
Voit varata ajan ihan terveyskeskus lääkärille, se laittaa sitten lähetteen eteenpäin. Ainakin yhdet minun ystäväni etenivät näin. Suosittelen, että käyt lääkärissä, sillä asia alkaa selvästi vaivaamaan sinua(en ihmettele, sillä odottavan aika on pitkä ja tuskallinen). He ovat ammattilaisia, ja heidän tulisi ottaa teidät vakavasti, vaadi että ottaa!
Tsemppiä ja muista pitää mieli korkealla kaikesta huolimatta!!
...et itelleni ainaki sanottiin neuvolassa aikanaan kun "valitin" et lasta ei kuulu, et sen jälkeen kun on vuoden yrittänyt tulla raskaaksi niin aletaan pohtiin syitä. Ensiksi mennään "haastatteluun" miehen kans neuvolaan ja siitä sitten edetään. Mut ite tulin raskaaksi n.reilun vuoden yrittämisellä.
Ei todellakaan oo kivaa joka kuukausi odottaa, että alkaako menkat vai ei. Mäkin odotan joka kuukausi. Pillereitä söin n. 7 vuotta ja lopetin ne reilu puol vuotta sitten. Ja vauvaa tehty tosissaan. Alkaa kyllä masentaa pikkuhiljaa.. Vaikka aikaa on kulunut vaan se puol vuotta! Mulla on aika samanlaista, ku sulla. Ku menkat alkaa, sen päivän itken. Sit taas helpottaa ja pari päivää ennen menkkojen alkua hermot riekaleina! Mut kai se tästä. Ja tsemppiä sulle!! Ja hyvä tietää, etten mä oo ainoo joka hermoilee ja masentuu!
Et todellakaan oo ainoa joka hermoilee.. Mulla taas on kuukautiset ootattanut..et tohi tehä testiä vaikka ovatkin jo yli viikon myöhässä...pelottaa vaan et se on kuitenkin taas negatiivinen, ku ei oikeestaan oo mitenkään erilainen olo ku ennenkään. Miehellekkään en oo vihtiny mahdol. raskaudesta kertoa, ku molempia sit harmittaa niin kovasti jos innostutaan turhaan.. Ehkä viikon tai parin päästä uskallan testin tehdä. En mä ainakaan juo enkä polta nyt ku voisin olla raskaana..voisin olla..= ) Olishan se ihanaa jos se nyt olis tärpänny..toivotaan parasta..mut pelätään pahinta.. = )Onnea sullekin yritykseen..eiköhän se tästä..harmittaa ne jotka tulee yhdestä toheloinnista raskaaksi vastentahtoaan ja me muut YRITETÄÄN tosissaan eikä onnistu sitte millään..= (
Joo, toivotaan, että teillä ainakin olis tärpännyt. Mulla on kohta ovulaatio aika. Joten nyt täytyy tosissaan viettää aikaa makuuhuoneessa. Ei parane vaipua epätoivoon! Se kai sit tulee, ku on tullakseen! Ilmottele sit miten kävi!? Nyt peukut pystyyn!!!