Jälkitarkastuksesta

Minä olen käynyt jälkitarkastuksessa jokaisen keskenmenon jälkeen vaikka varhaisin on tapahtunut itsestään muistaakseni vkolla 6. Mutta kuten tämä viime kertainenkin tapaus osoittaa, tarkastus on tarpeen (joskin lääkäritkin ovat erehtyväisiä). Minullahan alkoi vuoto ja kuvittelin sen keskenmenoksi. Neuvolassa sanottiin, ettei tarvitse lähteä lääkäriin kun mennyt kesken näin ajoissa. Muutaman päivän päästä lähdin ensiapuun kovien kipujen vuoksi, josta jouduin suoraan kaavintaan. Kaavinnan jälkeen vuoto oli todella niukkaa ja sitä jatkui muutaman viikon. Koko sen ajan tunsin ihmeellistä tunnetta ja välillä kipuakin oikealla puolella munasarjojen kohdalla. Tähän lääkärit sanoivat, että on aika normaaleja tuntemuksia kaavinnan jälkeen. Kun kaavinnasta oli muutama viikko mennyt, eräänä aamuna töihin lähtiessä kipu oli aivan kamala. Painelin kuitenkin kohti työpaikkaa, mutta ennen perille pääsyä tipahdin kipujen vuoksi ja seuraavaksi lähdinkin ambulanssilla naistenklinikalle. Siellä todettiin kohdunulkoinen raskaus. Että silleen.

Tuo olisi voitu huomata aiemmin, peräti 2 ultraa mulla oli ollut aikasemmin kunnes tämä ku. huomattiin. Ja kaavinta ja kaikki..!! Nyt kun tuo ku. oli selvä, menin jälkitarkastukseen vielä kaiken varalta, että varmasti mitään ei enää näy munanjohtimessa eikä muuallakaan.

Eli sinulle Milla M. suosittelisin, että menet jälkitarkastukseen. Onhan se tulevia raskauksia ajatellen hyödyllistä tietää, että paikat ovat siistit, ehjät ja ettei keskenmenosta ole jäänyt kohtuun mitään mikä voi aiheuttaa tulehduksia tms.

Vaikka kuinka tuntuu että vuoto on nyt normaalia ja homma ok, kehottaisin menemään silti. Tosin, virheitäkin voi sattua kuten minun kohdallani mutta aion kyllä jatkossakin käydä kaikki mahdolliset / suositellut tarkastukset läpi jos niikseen tulee.

Se on loppujen lopuksi pieni vaiva siitä tiedosta, että kaikki on hyvin. Harvemmin ne lääkärit kuitenkaan erehtyvät.

Tuohon suuntaan vähän ajattelinkin, että parempi katsoa ja varmistaa kuin katua. Tämä ei kyllä tunnu ikinä loppuvan, luulin jo helpottavan kun vuotokin alkoi vähenemään, mutta tänä aamuna alkoi tosi kovat kivut, olivat kuin synnytyksen alun supistuksia, ja taas alkoi tulemaan isoja klönttejä ja verta.

Pakko oli soittaa Gynelle, mutta sieltä vain sanottiin että jos kivut ovat vielä kestettävissä tavallisilla särkylääkkeillä, enkä ala vuotamaan ihan lorottamalla, niin kotona voi kyllä olla. Oli kyllä jo lähellä ettei mies lähtenyt viemään minua sairaalaan kun vääntelehdin tuskissani, mutta sitten vessassa ulos tuli joku iso möykky ja kivut loppuivat kuin seinään. Liekö siellä ollut toinenkin sikiö vai tuliko ulos jotain muuta, en jaksa enää edes ajatella. Toivon vain että tämä henkinen ja fyysinen kipu loppuisi jo pian.