Mä olen pitkän ja hartaan etsinnän jälkeen löytänyt vihdoin miehen. Tällä kertaa ihanan, aikuisemman ja itseni tyyppisen ihmisen, joka haluaa myös sitoutua. Sellaisen, joka on oikeasti kiinnostunut musta kokonaisena ihmisenä, ei vain fyysisenä tarpeiden tyydyttäjänä. Meillä on paljon yhteistä, ja hän kiinnostaa mua myös fyysisesti. Mutta jotta tämä ei olisi liian täydellistä, niin yksi pikku probleema on tullut esille ja ajoittain vaivaa mua... Nimittäin miehen erektio-ongelmat. Tai emmä tiedä, onko se miehen mielestä mikään ongelma, mut mun kärsivällisyyttä koettelee aina välillä. Usein lopahtaa juuri kun olemme pääsemässä itse asiaan, tai sitten kesken aktin ja homma tyssää siihen. Joskus käy niinkin, ettei miehellä seiso edes alussa niin paljon, että puuhiin kannattaisi ryhtyä. Mut sitten ajoittain (n. kerran viikossa tai kerran kahdessa) homma sujuu ja seksi on suorastaan kohtuullista ellei jopa hyvää. Halut meillä menee aika hyvin yksiin, kummallakaan ei ole pakottavaa tarvetta sekstailla edes joka päivä, mutta esim. pari kertaa viikossa hyvää seksiä kelpaisi kyllä mulle. Jotenkin vaan tuntuu, että tunnelma lopahtaa ja itselläkin menee fiilikset, kun ei se koko rakastelu edes tunnu miltään jos miehellä ei seiso riittävästi. Nää on jotenkin vaikeita asioita enkä tiedä, miten ottaisin asian puheeksi loukkaamatta miestä... Kun muuten terve ja hyväkuntoinen mies on kyseessä, niin arveluttaa, josko edessä on parin viikon mykkäkoulu tai verinen loukkaantuminen, jos menen ehdottelemaan jotain Viagraa tms. Ns. "kotikonstit" palauttaa seisokin joskus, mutta useimmiten ei auta, ei... Lisäksi mies on ajoittain hieman tumpelo sängyssä, mut lievän haparoinnin lakanoiden välissä kestäisin vielä hyvin (sehän korjaantuu harjoittelulla :), mutta toi turhankin säännöllinen erektion lurpsahtaminen kiristää kyllä pipoa välillä, vaikka yritänkin suhtautua siihen ymmärryksellä. On me puhuttu näistä asioista paljon, joten molempien pitäis kyllä tietää, mistä toinen tykkää. Lisäksi minä olen meistä se vaihtelunhaluisempi, koska mun mielestä saman kaavan mukaan jyystäminen on pitemmän päälle h-vetin tylsää. Siihen vielä päälle aika ajoin hieman otteistaan epävarma mies ja erektio-ongelmat, niin pitkää pinnaa välillä vaatii... No, olen sitten hakenut sitä jännitystä ja vaihtelunhalua (ja rehellisesti sanottuna myös puhdasta tyydytystä ja nautintoa, kun toi meidän välinen seksi on joskus sellaista ähräämistä) omin käsin onneen menetelmällä, mikä toki toimii hyvin, ei siinä mitään.
Niin, en tosiaan kyllä haluaisi luopua muuten hyvästä suhteesta tämän takia, kun muuten kuitenkin sujuu mainiosti ja viihdytään toistemme seurassa. Mutta joskus vaan mietityttää, että jos meidän seksielämä on jo nyt seurusteluaikana tällaista, niin mitä se oiskaan mahdollisesti 10 avioliittovuoden jälkeen (jos sitä ylipäätään olisi ollenkaan sitten)... Mutta ei seksi oo se tärkein asia mulle, todellakaan, mutta hieman paremmin se kieltämättä voisi sujua kun kyseessä on kuitenkin parisuhde... Mut kai se on uskottava, ettei sellaista suhdetta ole olemassakaan, jossa kaikki osuisi kohdalleen ja toimisi moitteetta, kai se pitää vaan hyväksyä ja olla tyytyväinen siihen, että niitä hyviä asioita on kuitenkin niin paljon ja sitä hyvääkin seksiä on - edes joskus.
Niin, en tosiaan kyllä haluaisi luopua muuten hyvästä suhteesta tämän takia, kun muuten kuitenkin sujuu mainiosti ja viihdytään toistemme seurassa. Mutta joskus vaan mietityttää, että jos meidän seksielämä on jo nyt seurusteluaikana tällaista, niin mitä se oiskaan mahdollisesti 10 avioliittovuoden jälkeen (jos sitä ylipäätään olisi ollenkaan sitten)... Mutta ei seksi oo se tärkein asia mulle, todellakaan, mutta hieman paremmin se kieltämättä voisi sujua kun kyseessä on kuitenkin parisuhde... Mut kai se on uskottava, ettei sellaista suhdetta ole olemassakaan, jossa kaikki osuisi kohdalleen ja toimisi moitteetta, kai se pitää vaan hyväksyä ja olla tyytyväinen siihen, että niitä hyviä asioita on kuitenkin niin paljon ja sitä hyvääkin seksiä on - edes joskus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähemmän dokausta ja röökiä niin kyllä se siitä.
Jos hänellä on jokin henkinen ongelma, kannattaisi varmaan jutella asiasta, varovaisesti kysellen, että mistä tämä johtuu kun ei meinaa seisoa.
Minkä ikäisiä mahdatte olla? Joskushan jo yli 40 v. miehillä alkaa erektio-ongelmat lisääntyä.
Kumpikaan mainitsemistasi nautintoaineista ei ole ongelma, mies ei tupakoi eikä viinakaan liiemmin virtaa. Muita hyviä ehdotuksia, thanks!
Heti ekana sanon, että satunnaisten seksiongelmien takia ei hyvää suhdetta pidä lopettaa, vaan tosiaankin hakea siihen apua ja ratkaisuja.
Oletko varma, että miehelläsi ei ole jotain sellaista toivetta tai fantasiaa, fetissiä tms., jonka puuttuminen voisi aiheuttaa haluttomuutta ja mainitsemaasi "kömpelyyttä". Kuinka avoimeksi arvioisit miehesi ? Voitko luottaa siihen, että hän on kertonut omat mieltymyksensä.
Tämä nyt vaan tulee ekana mieleen.
Sitten ajattelen, että onko syy SINUSSA ja omassa toiminnassasi aktin aikana ? Miehesi ei ehkä uskalla ottaa tätä asiaa myöskään esille... mikä voisi olla asia, joka saa hyvin alkaneen erektion lakkaamaan. Puheet, ääntely, ... ? Esitätkö aktin aikana toiveita, jotka ovat vieraita miehellesi ?
Voishan hän tietysti olla vaan passiivinen, ei tuo 1 krt. viikossa vielä aivan mahdoton juttu ole, mutta kyllä normaalilla terveellä 16-45 v. miehellä tuppaa melkein joka aamu stondaamaan, varsinkin jos vieressä kiehnää hellyydenkipeä neito. Ja se yleensä kestää kunnes laukaistaan... tai mennään kylmään suihkuun. Jos tällaistakaan et ole havainnut, niin kyllä silloin jokin asia ehkä vaivaa miestäsi.
Ei tällä palstalla pysty auttamaan tämän enempiä, parasta olisi vaan rohkeasti alkaa juttelemaan miehesi kanssa asiasta, ei se muuten selviä. Jos kerran rakastat kumppaniasi ja tämä sinua, niin ei se suhde siihen karahda. Toki hetken hämminkiin saat varautua, mutta eiköhän se ole pieni hinta koko loppuelämäänne muuttavasta asiasta.
Sun miehesi runkkailee silloin tällöin ja sen takia hänellä ei ole enää sun kanssa sänkyyn mennessä niin paljon ruutia, että meisseli seisoisi koko aktia. Miä enemmän runkkua, sitä huonompi seisokki. Ja varmasti sen takia sun miehellä on suorituspaineita sun tyydyttämisen kanssa.
Mitä teette sillon kun lakkaa seisomasta? Onko tunnelma sit se että vituiks meni, hommat loppuu siihen ja molemmat on pettyneitä? Koska sellanen on omiaan pahentamaan tilannetta. Ehkä miehen seisokki on heikko siks kun koko ajan tarkkailee itseään ja pelkää ettei vaan tuottais naiselleen pettymystä. Jos hän huomaa sen että sun fiilikset häviää kimpassa seisokin häviämisen kanssa, hän voi ajatella ettei kykene tyydyttämään sinua sellaisena kuin on ja ikävä kierre on valmis.
Auttaako miehesi sua orkun saamiseen muuten, sormilla, kielellä, vaikkette pyrkisikään yhdyntään? Mun mies jelppaa ainakin mua vaikkei sillä itsellään sattuiskaan seisomaan. Tää poistaa mieheltä seisokkipaineet, hän kokee että kykenee tyydyttämään mut vaikkei oliskaan kovana. Ja mitä itsevarmempi siinä asiassa on, sitä paremmin myös onnistuu. Jos yhdyntä onnistuu kerran viikossa, niin se ei tarkota että seksikertanne tulisi rajoittuu siihen yhteen kertaan. Voisit pyytää mieheltä et voisko mennä sänkyyn ihan vaan seksuaalisen hyväilyn ja nautiskelun merkeissä, ilman yhdyntää? Se saattas vähän poistaa seisokkipaineita.
Kuulostat vielä kohtuu nuorelta (sanotaan alle 50w). Mieti onko miehesi arvoista kärsiä olemattomasta seksielämästä (sellaiseksi laskisin jos kerran viikossa homma onnistuu jotenkuten) kun vielä voisit nauttia seksin ihanasta maailmasta.
T: viriili 22 vuotias mies (kehuskelematta verrannoksi sellanen tilastotieto,että naiseni sai viimeksi eilen 3 yhdyntäorkkua illan mittaan ja aamulla yhden toisenlaisen orkun).
Voithan olla perustyytyväinen suhteeseesi nytkin,varsinkin jos mies muuten on tosi mukava,mutta minua ainakin jännittäisi kuinka paljon sitten oikeasti varttuunena(kun ei enää itsekään näihin juttuihin pystyisi) kaduttaa kun ei nuorena tullut elettyä ja koettua elämää sellaisena kuin sen olisi voinut kokea. Seksi on kuitenkin uskomattoman ihana osa parisuhdetta,ainakin meillä on.
Toihan oiskin helppoa, jos niitä sopivia miehiä olisi tarjolla kun siideriä paikallisella baaritiskillä. Mutta kun ei ole, sopivat ja hyvät miehet on harvassa... Ja kyseessä on muuten ehdottomasti mulle sopivin ja potentiaalisin tapaus pitkiin aikoihin, ja tässä nyt mietin, että mikä painaa vaakakupissa eniten. Sillä tiedän, että samanlaista helmeä en ihan heti löydä (ja todellakin tiedän, tätäkin etsiessä on vierähtänyt tovi jos toinenkin). Onneksi en itsekkään ole hirveän seksinnälkäinen tapaus, vaikka seksi mulle tärkeä osa parisuhdetta onkin, silloin tää ei kyllä varmaan toimisi. Eikä seksi todellakaan ole mulle pelkkää yhdyntää, vaan kokonaisvaltaista läheisyyttä, ja meillä harrastetaankin paljon myös käsin hyväilyjä ja muuta kivaa. Siitäkin nautin kyllä kovasti, mutta sen lisäksi ihan kunnon reipas rakastelukin kelpaisi vähän nykyistä useammin. Mutta kuten sanottua, kaikkea ei voi saada, joten ehkä mä vaan koetan sopeutua tilanteeseen. On tää lievästi aneeminen seksielämä kuitenkin parempi kuin viinaan menevä, epäluotettava ukko, josta ei tiedä kenen kanssa se milloinkin puuhailee. Tai sit sellainen, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, korkeintaan sänky ja asuntolaina. Mut oishan se niin kivaa, kun löytyis sellainen jonka kanssa kaikilla osa-alueilla synkkais hyvin, mut taitaa olla toiveajattelua. Ja koska sinkkuelämä ei enää kiinnosta pätkääkään, niin kai mä sitten koetan jatkaa tästä ja toivoa, että tääkin puoli meidän suhteessa kehittyisi.
Jos on stressaantunut (työ, tms) aiheuttaa kaikenlaista ihmeellistä.
Mutta homma pelaa hyvin jos vähän ruokkii mielikuvitusta. Kiusoittele vähän miestäsi, hipelöi ja kopeloi, pidä päällä paljastavia vaatteita, lähettele puolihävyttömiä tekstiviestejä, yms.
Kyllä jos päivän valmistelee, äijä on aika kuuma jo illasta. Ei se pidä paikkaasa että miehet ovat aina valmiita seksikoneita. Kyllä heilläkin on arvomaailmansa ja kaikille seksi ei ole se ykkönen, silloin tarvitaan vähän enemän esileikkejä.