pitääkö väite paikkansa, että kiireen takia yliopistossa ei kerkiä lukemaan kurssikirjoja kuin yhden kerran? Olen huomannut, että minulle ei yksi lukukerta riitä millään asian sisäistämiseen, varsinkaan jos opeteltava asia ei kiinnosta kovin paljon.
miten vaativia tentit ovat lukion kokeisiin verrattuna? Lukiossa kerkii vielä lukemaan koealueen useampaan kertaan ja olen saanutkin ihan hyviä numeroita. Miten sitten yliopistossa, kun aika ei riitä?
miten vaativia tentit ovat lukion kokeisiin verrattuna? Lukiossa kerkii vielä lukemaan koealueen useampaan kertaan ja olen saanutkin ihan hyviä numeroita. Miten sitten yliopistossa, kun aika ei riitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä yliopistossa tentit ovat laajempia ja ehkä vaikeampia kuin lukiossa - puhun siis vain lääkisopiskelijan näkökulmasta. Tenttiin on luettavaa satoja sivuja, useita kirjoja. Toisaalta kysymykset painottuvat usein laajempiin kokonaisuuksiin eivätkä niinkään pieneen nippelitietoon. Itse ehdin jakson aikana lukemaan vaadittavan kirjallisuuden pariin kertaan läpi: pienissä erissä siinä jakson aikana ja sitten vielä pintapuolisena kertarykäisynä tenttiviikolla.
Minäkin luin lukiossa koealueet moneen kertaan läpi, mutta yliopistossa ongelmia ei ole ollut. Tentit ovat menneet ihan hyvin. Toisaalta en enää edes pyri täysiin pisteisiin niin kuin lukiossa... Muista että pakon edessä opiskelutekniikka kehittyy ja opit keskittymään olennaiseen. Toivottavasti. Minä en vieläkään ole hyvä priorisoimaan, ja siksi luen ehkä enemmän kuin olisi tarpeen.
Moro! Se, ettei aina ehdi lukea välttämättä edes yhtäkään kertaa kokonaan tenttikirjaa, johtunee eniten siitä, että kirja on joko englanninkielinen tai että siinä on 600 sivua ja paljon muistettavaa... :)
Sellaisen neuvon antaisin, että jos kirjan aihe ei ole kovin kiinnostava, niin silloin kannattaa lukea kirja läpi tavallista nopeammin, eli niin ettei jää "pänttäämään" tärkeitä asioita päähän, ja ettei tee alle-/yliviivauksia (oma kirja) tai muistiinpanoja, tai muutakaan "turhaa". Sillä tavalla saat takuulla kirjan ajatuksen nopeammin esiin, ja jos sitten haluatkin paneutua asiaan paremmin, niin ehdit vielä lukea kirjan uudestaan.
Osuitte naulankantaan eli opeteltavat alueet ovat niin laajoja ettei yhteen kokeeseen ehdikään vielä mitään sisäistämään eikä kaikkea lukemaan. Kyse ei olekaan ulkoa oppimisesta, vaan samat tietyt perusasiat toistuvat kurssista toiseen ja vuosien mittakaavassa niistä rakentuu yhdistellen tietopohja ja asiantuntijuus. Kun tietopohjaa on kehittynyt myös aihetta koskevat yksityiskohdat alkavat jäädä kuin itsestään mieleen.
Jep. Näin se on. Mitä enempi lukee sitä tutummalta jokainen opus tuntuu. Alussa tietty hiukan tahmeampaa, peruspilareita valaessa.
lukemaan englannin kielistä kirjalllisuutta. Laajempi tarjonta..
Ei tämä yliopistossa opiskelu ole ollenkaan vaikeata. Itselläni noin C:n paperit lukiosta ja peruslaiskan luonteen olen itselleni kouluttanut. Siinä ehkä syy pärjäämiseeni.
Olen opetellut etsimään kurssimateriaaleista (ei siis pelkästään kirjoista) olennaiset asiat ja muodostamaan niistä päähäni käsitteellisen mallin (onnistuu paperilla miellekartan avulla) josta ammennan vastaukset tentteihin ym.
Yhtään näistä kuuluisista 600 sivun tenttikirjoista en ole lukenut kokonaan kannesta kanteen vaikka koko kirja olisi kurssivaatimuksissa. Se on turhuutta, ei siitä kirjasta tarvitse muistaakkaan kuin olennaiset asiat, työelämässäkään. Sit kun tarttee lisä tietoa, niin lukee kirjasta. Sitä paitsi näistä yliopiston megatenttikirjoista puolet on marginaalia otsikoita tekstikikkailua ym. täytettä. Näin varsinkin amerikkalaisissa kirjoissa.
Näin lääkäritkin, joita pidetään ns. himo-opiskelijoina, toimivat vastaanotolla, ainakin nuoret sellaiset.
Älä epäile omaa pärjäämsistäsi yliopistossa, kyllä siellä pärjää jos vaan on motivaatiota. Motivaatiota voit hakea hakemalla lukeen sellaista ainetta joka kiinnostaa ihan oikeesti. Jos et tiedä mikä kiinnostaa niin mene vaikka töihin vuodeksi miettimään.
Vaativuuteen vaikuttaa useita eri tekijöitä; esim. millaista arvostelua kursilla suoritetaan; tiedän kursseja, joilla tahallaan pidetään reputtamis% korkeana. Tällöin ei riitä, että hallitset sisällön, vaan sinun pitää hallita se selkeästi keskimääräistä paremmin. Se taso selviääkin sitten vasta ekan tentin jälkeen.
Joissakin aineissa sisällön oppimiseen riittää pelkkä ulkoaluku ja tenttikin on sen mukainen. Jotkut opettajat ovat tämän suhteen hyvinkin armollisia ja antavat suoraan vihjeitä/tärppejä, mitä kannattaa opiskella/mihin kannattaa kiinnittää huomio. Usein opiskelijat keräävät vanhoja tenttejä, joista saattaa laiskan opettajan ollessa kyseessä, selvitä paljon tietoa tulevista kysymyksistä.
Jos sen sijaan opiskelet matematiikkaa, voit heti kättelyssä unohtaa hehkuttelut viimeisen illan ihmeestä, joita humanisteilla näyttää ainakin tämän säikeen perusteella riittävän. Saat kuluttaa tunti- ja päiväkausia persettäsi kynän, kumin ja kaavojen kanssa.
Sen voin ainakin sanoa, että hallittavat alueet ovat lukioon verrattuna MASSIIVISIA: jos keskimääräisestä lukion tentistä selvisi 100-150 sivun lukemisella, selviät yliopistossa parhaimmillaan n. 400-500 sivulla. Tähän päälle sitten vielä harjoitustyöt, jotka usein edellyttävät lisätiedon hankintaa. Pelkällä pänttäämisellä tenteistä selviää harvoin, koska tiedon soveltamisella on kuitenkin se pääpaino ja harva oppii edes ulkoa tuollaista sivumäärää. Joudut siis muuttamaan opiskelutekniikkaa.