300000 kannabiksenkäyttäjää, 5000 kovien käyttäjää; kulttuurillisesti kannabiksenkäyttö ei johda koviin huumeisiin. Hoitoonhakeutumiskynnys matala. Kulttuuri säätelee käyttöä ja suosii kohtuukäyttöä.
vai
150000 kannabiksenkäyttäjää joista kymmenesosa käyttää runsaasti, 35000 kovien käyttäjää; kannabiksenkäyttö johtaa kulttuurin kautta koviin huumeisiin. Hoitoon hakeudutaan vasta suurissa ongelmissa. Kulttuuri mystifioi kannabiksen ja tekee siitä "kielletyn hedelmän".
.........
Kieltolaki vähentää käyttäjien määrää mutta kärjistää heidän ongelmansa ja luo tehokkaasti ongelmia kohti imevän portin.
Kysymys on: Aiheuttavatko kieltolain luomat kovien huumeiden käyttäjät enemmän vai vähemmän ongelmia kuin kieltolaittoman yhteisön suurempi kannabista käyttävä joukko?
Montaako kovien huumeiden käyttäjää vastaa yksi (laillisen) kannabiksenkäyttäjä kustannuksiltaan ja käyttöseuraamuksiltaan?
Tätä meidän tulisi pohtia.
Terveisin,
Tuleva "pisteet himaan" Oikeistopoliitikko
vai
150000 kannabiksenkäyttäjää joista kymmenesosa käyttää runsaasti, 35000 kovien käyttäjää; kannabiksenkäyttö johtaa kulttuurin kautta koviin huumeisiin. Hoitoon hakeudutaan vasta suurissa ongelmissa. Kulttuuri mystifioi kannabiksen ja tekee siitä "kielletyn hedelmän".
.........
Kieltolaki vähentää käyttäjien määrää mutta kärjistää heidän ongelmansa ja luo tehokkaasti ongelmia kohti imevän portin.
Kysymys on: Aiheuttavatko kieltolain luomat kovien huumeiden käyttäjät enemmän vai vähemmän ongelmia kuin kieltolaittoman yhteisön suurempi kannabista käyttävä joukko?
Montaako kovien huumeiden käyttäjää vastaa yksi (laillisen) kannabiksenkäyttäjä kustannuksiltaan ja käyttöseuraamuksiltaan?
Tätä meidän tulisi pohtia.
Terveisin,
Tuleva "pisteet himaan" Oikeistopoliitikko
Vastaukset 3
Vanhimmat
”Montaako kovien huumeiden käyttäjää vastaa yksi (laillisen) kannabiksenkäyttäjä kustannuksiltaan ja käyttöseuraamuksiltaan?”
Uskon (eli en tiedä), että kovien huumeiden käyttäjän on paljon vaikeampi sulautua yhteiskuntaan kun kannan pössyttelijän. Siis tarkoitan tällä töissä käyntiä ja perheen perustamista jne. Toki kysymys on hiton laaja. Kovissakin huumeissa on niin monenlaista kamaa. Spiidinisti, koksunenä, happopää ja herskanisti ovat niin eri henkilöitä. Näistä oletetusti parhaiten toimeen tulee koksunenä, joskin hänen koksuttelullaan lienee kaikkein suurimmat (rahalliset) yhteiskunnalliset seuraukset. Tällaisien asioiden rahallisen arvon arviointi näin perstuntumalla on hiton hankalaa. Mikäli aiheesta löytyisi joku tutkimus, niin se salettiin on jompaankumpaan puoleen puolueellinen ja asenteellinen = ei-luotettava. Eli uskon, että nykyisen tiedon valossa asiaan ei voida antaa ratkaisua.
”Aiheuttavatko kieltolain luomat kovien huumeiden käyttäjät enemmän vai vähemmän ongelmia kuin kieltolaittoman yhteisön suurempi kannabista käyttävä joukko?”
Ymmärrän oikein hyvin, että haluisit tähän kysymykseen euromääräisen vastauksen, mutta se ei ole niin kovin helppoa.
Oleellista oikeiston kannalta on, mikäli kannabis laillistetaan, sen heittämä haaste yhteiskunnalle ja (oikeisto)politiikalle. Oikeiston nykyisestä linjasta johtuen kannabikseen tutustuvat nyrjähtävät helposti vasemmalle (itse olen elävä todiste tästä). Kannabis nimittäin muuttaa ihmismieltä. Tämä tiedettänee oikeiston syvissä riveissä ja uskon tämän olevan oikeiston tärkein syy vastustaa kannabista ja kannattaa kieltolakia. Kannabis esimerkiksi saa ihmisen periaatteessa tyytymään vähempään (esim. pienenpään autoon ti pienenpää palkkaan), mutta toisaalta saa ihmisen osoittamaan yhteiskuntakritiikkiänsä (ja esim. esimieskritiikkiänsä) helpommin ja ponnekkaammin. Siksi kannabiksenpolttelija on hankalampi johdettava kuin esimerkiksi keskikaljan kittaaja. Toisin sanoen työ- ja kansanjoukkojen johtaminen tulee vaativammaksi jos kannabis laillistetaan. Siksi oikeisto pelkää kannabiksen laillistamista.
Edellisestä kappaleesta havainnet, että oikeistopoliitikon olisi nykyistä hankalampi luotsata yritystään tuottavasti nykyisenkaltaisesssa markkinataloudessa, mikäli hänellä olisi työväkenään kannabiksen polttelijoita. Toisaalta huomannet, että mahdollisuuksia olisi.
Itse asiassa kun kannabiksen aiheuttamat terveysseuraukset ovat kuin pisara meressä verrattuna esimerkiksi alkoholiin (psykoosiriskikin on viina juodessa 4 –kertainen ganjan verrattuna), suurin osa kannabiksen kustannuksista yhteiskunnalle tulee jos on tullakseen juuri tuosta hamppupään ajattelun muuttumisesta. Psykopaatit kun tuntuvat menestyvän nykymaailmassa ja kannabis on hyvä lääke psykopatiaan.
Mikäli rahallisia kustannuksia on tullakseen, niin ei tulopuolikaan nollille jää. Mikäli kannabis laillistettaisiin, sen viljely teollisuuden tarkoituksiin tulisi suorastaan räjähtämään. Hamppu tuottaa 4,1 –kertaisesti sen määrän sellua, mitä puusta saadaan. Hampussa on ligniiniä noin 4 kertaa vähemmän kuin missään puussa ja siksi hampunvalkaisuprosessi on ympäristöystävällinen verrattuna puuhun. Hamppupaperi on lumppupaperin jälkeen kaikkein hienointa ja kestävintä paperia. Hampusta voidaan valmistaa pyrolyysillä liikenteen tarvitsemia petrokemikaaleja (onko tässä järkeä, arvioikoot itse). Hampusta on osattu tehdä muoveja noin 80 –vuoden ajan (esim. Rayonia), joten vaatekuitujakaan ei ole pakko tehdä öljystä. Hampusta voidaan rakentaa kokonainen omakotitalo (mukaan lukien betonit, PVC –putket, ”muovi”matot). Hampunviljely on työvoimavaltaista. Hamppu on kaunis kasvi. Hampunviljely voisi nostaa maanviljelyn arvostuksen sille kuuluvalle paikalleen. Lisäksi suuri määrä pienyrittäjän työtä tulisi todeksi.
Hampun laillistaminen ei mitenkään voisi mennä pakkaselle valtiontaloudessa, mikäli homma hoidettaisiin yhtään järkevästi.
"Hampun laillistaminen ei mitenkään voisi mennä pakkaselle valtiontaloudessa, mikäli homma hoidettaisiin yhtään järkevästi."
Itseasiassa se voisi mennä yhä pakkaselle yhtä muttei läheskään yhtä dramaattisesti kuin mitä se on pakkasella kieltolain aikana. Menojen suuruusluokka vaihtuisi pienemmäksi; tämä oikeuttaa laillistamisen.
Tosin, on myönnettävä että kannabistalous saattaisi olla ainakin liikevaihdollisesti plussalla, siis hoidot ja jälkiseuraukset vie vähemmän rahaa kuin veronkeruu tuottaa; ts. toisin kuin alkoholissa.
Uskon (kerrannaisvaikutusten kautta) kuitenkin päihteiden olevan aina tappiollisia yhteisölle. Olennaista on että onko tappio suuri vai marginaalinen...
"Itseasiassa se voisi mennä yhä pakkaselle yhtä muttei läheskään yhtä dramaattisesti kuin mitä se on pakkasella kieltolain aikana. Menojen suuruusluokka vaihtuisi pienemmäksi; tämä oikeuttaa laillistamisen."
Tästä tulikin mieleen, että mitähän kustannuksia se kannabis oikeasti aiheuttaa...? Koitan kirjoittaa tähän jotain listantynkää, jota saa vapaasti jatkaa...
- Poliisivoimien resurssien käyttö (esim. erikoisryhmien rynnäköt.)
- 10% käyttäjistä kokeilee kovia huumeita ja muutama prosentti alkaa käyttää niitä
- Oikeusistuimien resurssien käyttö (suurin osa kannasta kiinnijääneistä ihmisistä ovat pudonneet yhteiskunnan rattaista ja oikeusistunto kustannetaan heille samoin kuin oikeusavustaja. Työssäkäyvän kotikasvattelijan kiinnijäänti kun edustaa negatiivista lottovoittoa.)
- Putkien täyttö (monet ganjasta kiinnijääneet pitävät tapausta oikeusmurhana ja he pitävät mielellään "en kommentoi!" -linjaa ja poliisi pitää heitä mielellään talteenotettuna 3 päivää.)
- Kiinnijäänyt kotikasvattaja "nyrjähtää" usein jossain määrin radikaaliksi tahi muuksi (koska kiinnijäänyt pitää tapausta selkeänä oikeusmurhana tahi vain viranomaisten typeryytenä), mikä tuskin on yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Radikalisoitumista voi tapahtua ilman kiinnijääntiäkin mikäli asia koetaan liian epäoikeudenmukaisena.
Uskoakseni nuo ylläolevat seikat ovat pää-asiallisia kannabiskustannusten aiheuttajia nyky-Suomessa - ja samalla kaikki ovat aineen laittomuuden aikaansaannosta.
Pelkän kannabiksenpolttelun vaikutukset terveydenhuollon kustannuksiin lienevät hyvin vähäisiä. Mikäli kustannuksia pystytään edes osoittamaan lienee selvää, että neutraalisti kannabikseen suhtautuva hoitohenkilökunta vähentäisi kustannuksia. Aineen laittomuus ei ole omiaan tukemaan siihen neutraalisti suhtautumista.
"Tosin, on myönnettävä että kannabistalous saattaisi olla ainakin liikevaihdollisesti plussalla, siis hoidot ja jälkiseuraukset vie vähemmän rahaa kuin veronkeruu tuottaa; ts. toisin kuin alkoholissa."
Pahimmillaanhan kannabiksesta (ja varsinkin sen käytön vääränlaisesta lopettamisesta johtuneista syistä) joutuu muutamaksi viikoksi sairaalaan. Tämäkin olisi vältettävissä mikäli kannabiksesta voitaisiin puhua realistisesti. Pitkää putkea (esim. 2 vuotta) ei tule lopettaa seinään jos ei saa lääkäriltä tarvittavia lääkkeitä jotta psykoosiriski ja paniikkihäiriöriski minimoidaan. Tämäkin jos ei kieltolain suoraa syytä, niin ainakin väärän valistuksen syytä...Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, että kuinka monta kannabispsykoosia vuodessa diagnosoidaan ja missä määrin näihin tapauksiin liittyy muuta päihteiden käyttöä (voisin veikata, että runsaasti).
Suomalaiset kuluttavat vuodessa varovaisesti arvioiden ainakin 2000 kg kannabista. (Kellä on parempia lukuja, saa esittää.) Koska tavaran katukauppahinta on noin 10 euroa grammalta ja koska sen tuottaminen on lähes ilmaista, verojen osuus hinnasta voisi olla ehkäpä 80%. Siis teoriassa valtiolta jää vuosittain reilut 15 miljoonan vuositulot saamatta sen vuoksi että kannabis on laitonta eikä sitä voida laillistaa koska se on laitonta. Olisi melko ihme, mikäli 15 miljoonalla ei voitaisi kustantaa niitä petipaikkoja kannabispsykootikoille, mikäli niitä oikeasti ilmenee...
Mikäli kannabiksen kasvattaminen ei auheuttaisi kieroon katsomista ja se olisi asiaankuuluvalla paikalla taloudessamme ja teollisuudessamme, muut käytöt (kuin päihdekäyttö) olisivat ainakin euroissa laskettuna paljon merkittävämpiä. Kuten eräs viisas mies lausui "Rentoutumispolttelu lisää vain oman pienen lisänsä tähän kuvaan", tjsp.