Ihmettelen, kun monet pitävät avioehtoa jotenkin loukkaavana. Miehelläni on paljon enemmän omaisuutta kuin minulla, joten halusin ehdottomasti avioehdon, jossa mahdollisessa erotilanteessa minulla ei ole oieutta mieheni ennen avioliittoa hankittuun omaisuuteen. Avioliiton aikana ja näin yhdessä maksettu omaisuus taas on yhteistä.
Tähänkin lisäsimme vielä, että jos jompikumpi osapuoli on uskoton, menettää hän oikeuden yhteiseen omaisuuteen ja kaikki omaisuus jää petetylle.
En usko että koskaan erotaan mutta ei voi kukaan ainakaan syyttää, että olisin mieheni omaisuuden takia ottanut.
Tähänkin lisäsimme vielä, että jos jompikumpi osapuoli on uskoton, menettää hän oikeuden yhteiseen omaisuuteen ja kaikki omaisuus jää petetylle.
En usko että koskaan erotaan mutta ei voi kukaan ainakaan syyttää, että olisin mieheni omaisuuden takia ottanut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kyhäelmä johon narsi pian ottaa kantaa, koska teki avauksenkin itse.
Toisaalta ei miehesi sinusta ainakaan älykkyyden takia kiinnostunut,ellei sitten taas ole provo.
Provolta haiskahtaa, ellei sitten ÄO ole pakkasen puolella.
paitsi parempi jättää siitä avioehto paperista pois se pettämis juttu. niitä kun on hiukan vaikea todistella juridisesti,kuka petti? miten petti? siitä lienee jo 20 vuotta ainakin,kun avioerossa tutkittiin kuka oli n.s pettäjä.
itse erosin 1986,ja silloin vielä oikeus otti huomioon sen kuka petti.itsekkin jouduin silloin maksamaan vahingon korvauksia puolisolleni,koska olin se n.s pettäjä. avioerokin tuomittiin voimaan välittömästi ilman harkinta-aikaa,koska olin syyllistynyt avio rikokseen,eli petin..no onneksi ovat ajat muuttuneet.
Niin mikähän tossa avioehdossa nyt on niin typerää tai miksi olisi provo? Kai sitten olen tyhmä kun en ymmärrä pointtiasi.
laiton.....etkä saa sille lainvoimaa millään paperilla. vaikka kuinka kirjoittaisitte. hahhah.
Lapsellinen ja typerä on tuo pettämisjuttu, et kai ole niin naivi että ns. pettäjä tunnustaisi pettämisensä ja luopuisi omaisuudestaan? ja jos koitat hankkia näyttöä pettämisestä niin hyvää päivää vaan. Siihenhän todisteluun ja käräjöintiin nekinrahat kuluu.
Lisäksi avioliiton aikana hankittu omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Se on sen omaisuutta, joka sen on hankkinut ja jonka nimi on omistajana. Jos sen omaisuuden on tarkoitus olla yhteistä, se pitää myös hankkia eli maksaa yhdessä ja laittaa molemmat ostajiksi.
Miten on tarkoitus jakaa omaisuus, jos avioliitto päättyykin toisen puolison kuolemaan? Jos halutaan, että avioehto on voimassa vain avioliiton päättyessä avioeroon, se on syytä kirjata avioehtosopimukseen.
Mitkä ovat suunnitelmanne, jos jompikumpi perii omaisuutta avioliiton aikana, onko se avio-oikeuden alaista vai ei? Sekin lienee syytä ajatella etukäteen.
Jos edellä selostetun avioehdon teette, niin kannattaa varautua asianajo- ja oikeudenkäyntikuluihin, avioerotilanteessa kun puolisoiden yhteistyökyky usein on aika lähellä olematonta.
No tuo meidän sopimus on tehty jo ja ihan asianajajalla. Tottakai he sanoivat myös, että
Suomen oloissa tuo pettämisosio on harvinainen mutta meille molemmille se tuo jotain, ehkä outoakin turvallisuudentunnetta uskollisuudesta. Kun molempien edelliset liitot päättyneet toisen osapuolen uskottomuuteen.
Luulisi edes hetken miettivän kuinka kalliiksi joku yhden illan pano voi tulla.
sen avioehtosi kanssa ja rajusti.
Ei mitään väliä missä se on kirjoitettu, mutta kun se on laiton siinä vaiheessa kun se pitäisi panna täytäntöön.
Vieppä toiseen toimistoon ja tarkista asia.
Niin, ajatuksena "kaunis" ja ehkä oikeudenmukainenkin .... mitä muuta lisäsitte avioehtoon?
Entäpä jos puolisosi hakkaa sinua ja haet avioeroa, onko ehdossanne perheväkivallalle klausuulia (onko avio-oikeutta silloin vai ei, vrt. pettäminen)... minusta se yhtä paha asia kuin "aviorikos", ellei paljon pahempikin ?
Noh, ehtonne on sellainen että sen toinen voi helposti riitauttaa ... hyvää ansiota juristeille tiedossa siinä tilanteessa (pesänjakajalle). Ja ihmettelen niiden juristien ammattietiikkaa ketkä tuollaisen ovat sorvanneet teille.
ehdottomasti parhaita avioehtoja, joihin olen törmännyt. Miksi muut avioehdon tekijät eivät viitsi lainkaan auttaa tulevaa juristisukupolvea rikastumaan
Äkkiä..tuli mielen, kuten muillakin, et muutes ihan ok ..mutta toi pettämisjuttu on naurettava
oikeudessa en uskoisi mitään lainvoimaa oleva, eli näyttöä tarvitaan aikalailla ..epäilen..kiva ois kuulla jonkun tuomarin mielipide..
Alku oli hyvä, ja jos omisuus tasaantuu niin laittakaa avioehto kumoon, mutta plussaa avoimesta jutusta, jossa fiksusti itse myöntää omaisuuden ja haluaa itse ae, eli kokeneena sanoisin, kun yhden kerran "kliksahtaa" se on menoa ja sit tapellaan oikeudessa vaikka vuosia kiusallakin, kuten itse koin.. lakimiehet rikastui ja kukaan ei rikastunut.
Kyllä ottaisin ihan perus jutut ja moiset pettämisjutut pois..mut muuten hienoa ja onnea tulevaan.. Avioehto vois olla pakollinen niin jäis paljon tappeluita pois ja lakimiesten rahastukset pois..ed. siinä rahat käärii.. muistaakseni 700mk tunti, eli ken eroaa, niin pulinat pois tai muuten yllättyy maksuissa..
Koittakaa välttää lakimiesjuttuja ja tehkää noita avioehtoja, jotka lakimiehet tekee tai kopsatkaa joltain toiselta.
Paperi lakitupaan ja päätös ulos..se on siinä.
Mielestäni avioehdon tekeminen on reilua, jos toisella on varallisuutta huomattavasti ennen avioliitoa. Avioliitossa pitäisi olla kysymys rakaudesta eikä mahdollisesta pajatsosta. Jäin kyllä mietimään uskottomuus pykälää, koska sen pitävyys erotilanteessa on kyseenalainen, jos riita tulee.
Kyllä avioliittoa solmittaessa on syytä pitää tunteet ja rahat erillään. Valitettavan usein erotilanteessa on todettava, että kiihkeä rakkaus on muuttunut hillittömäksi vihaksi kaikkine oikeudenkäynteineen ja lähestymiskieltoineen. Kun avioliittoa solmittaessa järki on vielä tallella on sitä syytä käyttää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000001733&posting=22000000022976921
tämä tulkintamahdollisuus voidaan estää uudistamalla avioehto esim. viiden (5) vuoden välein, jolloin ei ole mahdollisuutta tunkea mitään väitettä muuttuneesta tilanteesta.
On avioehtoa tai ei ole, aina toinen (tai vaikka kummatkin) voivat vaatia oikeuden määräämää pesänjakajaa kuka voi kohtuullistaa niin ehdollisen kuin ehdottomankiin avioeron osituksen.
Riippuu siis aina tapauksesta ja tilanteesta tuollaisissa tilanteissa.
asiat päättää lopullisesti, ei pesänjakaja.
"pesänjakajaa kuka voi kohtuullistaa"
Kuuluukohan tuo M36:n viljelemä "kuka" johonkin murteeseen? Kirjakieleen se ei ainakaan kuulu muuta kuin kysyvänä pronominina: kuka tietää vastauksen?
Oikea pronomini lainatussa lauseessa on "joka".
No jos ositus mennyt jo niin "lukkoon", että puolisot (tai toinen heistä) päättäneet hakea käräjäoikeuden määräämään pesänjakajaa .... niin eikös oikeuslaitos ole jo mukana.
Mutta totta on, että oikeudenmääräämän pesänjakjana jasta voi valittaa... kunnes pesässä ei ole jattavaa....
Mutta, harvemmin pesänjakajan jako valittamisella mihinkään muutu.
... koetan muistaa jatkossa :->