Yksinkertainen kysymys: miksi laittaisin uuteen talooni vesikierron, kun kuitenkin aioin lämmittää sähköllä??
Kertokaa edes *yksi* hyvä syy!!
Kertokaa edes *yksi* hyvä syy!!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Milloin talossasi on vesivahinko lattian sisällä.
Lämmität vain takan puilla ja opettelette koko perhe 10 asteen lämmön vaihteluihin. Ja tietysti kylmiin lattioihin. Mutta sitten on mukava kehuskella kavereille kun meillä menee vain 8 tkwh vuodessa sähköön vaikka on sähkölämmitys. Ja kaverilla menee saman verran maalämmöllä kun hän on paljain varpain ja shortsit jalassa. Laita sähkövastukset ihmeessä niin pääset säästämään.
Meillä lattialämmitys ja takkaa poltetaan lämmityskaudella joka päivä. Huonelämpötilat 21,5 C - 1 C. Eipä pahemmin lämmöt vaihtele ja edullisemmaksi tulee naapurin järjettömiin maalämpöinvestointeihin verrattuna.
Lattiasta tulee vain peruslämpö, puilla lämmitetään muuten.
Tällä järjestelyllä erittäin edulliset lämmityskulut.
Ja varsinkin investoinnit.
Naapurin kanssa laskettiin ( lämmittää maalämmöllä), että saa investointinsa kuoletettua minun talooni verrattuna joskus vuonna 2030 ja senkin sitten vasta, jos sähkön hinta tuplaantuu.
Pieneen taloon ei isot investoinnit kannata.
Suuri talo onkin sitten eri juttu.
Jos kerran varmasti aiot lämmittää sahköllä nyt ja tulevaisuudessa, niin syyt on vähissä. Oikeastaan vaan hieman tasaisempi ja matalampi lattian pintalämpötila voisivat olla syitä.
Jos kuitenkin tulevaisuudessa haluaisit vaihtaa lämmitysmuotoa, niin vaihtoehdot = 0
Vesikiertoista systeemiä puolestaan voit lämmittää oikeastaan millä vaan, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kaikki käy suht pienin muutostöin.. Sähkö, öljy, kaasu, puu, pelletti, kaukolämpö, maalämpö, ilp jne.. Myös näiden yhdistelmät on mahdollisia.
vähissä jos pannuhuone puuttuu ja sen hinnalla jo ostaa sähköä kymmeniä vuosia.
Eipä siinä veden kierrättämisessä mitään tolkkua ole jos sähköllä meinaat lämmittää. Kaapelit lattiaan vain niin on edullista, huoletonta ja riskitöntä lämmittämistä.
Vesikiertoisella on enemmän vaihtoehtoja jos haluat vaihtaa lämmitysmuotoa, mutta lämmitysmuodon vaihto vaatii aina tuhansia euroja ja se tuskin koskaan kannattaa.
Mitä huolta ja riskiä aiheuttaa vesikiertoinen lattialämmitys ?
Muuten olisit sen jo keksinyt ja ymmärtänyt.
Kannat varmaan itse veden ämpärissä ulkoa ja käyt piha saunassa pesulla ja ulkohuusissa paskalla niin saat nukkua yöt rauhassa.
Mulla on ainakin vakuutukset kunnossa.
Sitä olen toisinaan miettinyt, että sähkölämmittäjät perustelevat valintaansa helppoudella tai turvallisuudella. Harvempi halpuudella.
Käytäntö on sitten helpon tien valinneilla:
-lukevat sähkömittaria joka päivä,
- puulämmitys joka päivä,
- puushow muutaman kerran vuodessa,
- siitä huolimatta aamuisin viileä,
- illallakin viileetä niissä huoneissa jois on muutama nurkka matkaa olohuoneen takalle,
- lattiat pysyy aina viileenä,
- klinkkerilattiat vaikka keittiössä kylmentää jalat aina genitaaleihin asti,
- villasukat on puolipakolliset
- lämmintä vettä tulee säästää kesät talvet,
- siitä tulee muistuttaa varsinkin nuorisoa päivittäin,
Vaikeamman tien valinneet tepsuttelevat tosiaan niissä sortseissa ilman sukkia (jos tietenkin haluavat.)
- ja pelkäävät aivan älyttömästi vesivahinkoa siellä laatan sisällä, jossa ei ole yhtään liikkuvaa osaa eikä liitoksia putkissa.
- mutta eivät pelkää ainakaan tulipaloa, jos lattialämmitys meniskin oikkariin
Kustannuksista ei nyt puhuttu mitään, koska se ole tapaamilleni sähkölämmittäjille ollut pointti. Siitä saisi kivan tarinan myös.
Eli ei kai siihen mitään tarvetta ole että vettä pitäis laittaa lattian alle kiertämään. Toiset vaan tykkää.
Minä taas olen miettinyt ettää liikkuuko näiden sähkölämmittäjien arvostelijoiden päässä mitään? Vesikierto kenties?
- meillä kWh-mittari luetaan kerran vuodessa
- puuta kyllä poltetaan ja siitä en luopuisi ihan sama mitä kiertäisi lattiassani
- lämpötilat pysyvät aina asteen sisällä molempiin suuntiin
- viileätä ei siis ole missään vaiheessa
- lattioissa lämmitys joten jalat eivät palele
Vesivahingon pelko ei minun valintaani vaikuta, mutta edullisimmat kustannuksethan ovat ylivoimaisen mukavuuden kanssa ne tärkeimmät sähkölämmityksen valintakriteerit, joten me niistä ihan mielellämme puhumme. Ymmärrän toki harmituksen jos on investoinut suuret määrät pannuhuoneisiin, kattiloihin ja muihin turhakkeisiin, kun lämmityksen olisi voinut hoitaa fiksumminkin.
Missä kohtaa se sähkölammittäjän ylivoimainen mukavuus oli?
Vaikka nyt kaukolämpöön tai maalämpöön verrattuna?
Puita voi jokainen lystikseen polttaa takassa, mutta se että sähiäisten on -pakko- polttaa, ei heti meinaa muotoutua mainituksi "ylivoimaiseksi mukavuudeksi".
tämä investointien takaisinmaksu ajattelu....
Minä en ainakaan valinnut lämmitysmuotoa sen takia että se joskus maksaisi itsensä takaisin vaan sen takia että se oli saatavilla ja että se on helppo ja huoleton(omasta mielestäni).
EI TOSIAAN TARVII SITÄ PUUSHOW:ta vaikka takkojakin on kaksin kappalein.
Eikä mulla ole pannuhuonetta saati vesivaraajaa...
mutta lattiassa kiertää vesi joka paikassa ja tilat on normaalissa huoneenlämmössä autotallia ja varastoa myöten...
Jos olisin hommannut suora sähkön olin säästänyt rahaa aika paljon mutta....
Joskus 80 luvulla oli tv mainos jossa perhe köllötteli kivasti jossain päin tiilitaloa ja hynyili ettei öljyn kanssa olla piuhan päässä!!
Tuli mieleen että kuinka hyvin se öljy lämmittää siellä säiliössä kun ilman sähköä se ei tule polttimelle ja poltin ei futaa ilman sähköä ja polttimen lämmittämä vesi ei kierrä patterille ilman sähköä. Ehkä tää viesti tuli väärään osoitteeseen mutta wtf.
Hah...aika hyvä! Ostin n. vuosi sitten kaapeleilla lämpiävän OKT:n, itse en kaapeleita olisi laittanut jos kaukolämpöä olisi saatavilla, muuten kyllä. Ennen asuin kaukolämpötalossa. Kiinnitin aiemmin myös huomioita sähkölämmittäjien ilmoittamiin juttuihin, mitä mainitsit. Ja nykyään seuraan luonnollisesti kulutusta (aiemmin en seurannut mitään), mutta en kuitenkaan palele, vaan meillä on kyllä vähintään 23-24 astetta aina. Lämmintä vettä käytetään niin kauan ja paljon kun hyvältä tuntuu. Kulutusta täytyy kuitenkin seurata näin ensimmäisenä vuonna että oppii säätämään systeemin oikein. Puushowta ei oikeastaan ole, mutta tykkään kyllä lämmittää takkaa. Mutta uskon että nuo esittämäsi kriteerit kuvastaa ainakin niitä sähkölämmittäjiä, jotka ilmoittavat 150 m2 talonsa sähkönkulutukseksi 12 000 kWh/vuosi!! Eli osui ja upposi....itse tosin tepastelen myös shortseissa, mutta voi olla että kalliimmalla hinnalla. Tänä vuonna kulutukseni(139 m2 27 m2 AT ) asettuu n. 20 000-22 000 kWh välille, mutta nyt onkin ollut leuto talvi, ja lisäksi minulla on apuna ilmalämpöpumppu.
Missä kohtaa se sähkölammittäjän ylivoimainen mukavuus oli?
Esim. huomattavasti monipuolisemmissa mahdollisuuksissa lämmönjaossa. Sähköllä lämmönjako voidaan suunnitella ja toteuttaa tilakohtaisesti helpommin / paremmin. Näin päästään tarkempaan tilakohtaisen lämmönjaon optimointiin ja sen myötä parempaan mukavuuteen.
Kaikenlaista "voidaan suunnitella ja toteuttaa".
Mutta kerro nyt miten arkipäivässä huomaan sen sähkölämmityksen ylivoimaisen mukavuuden?
Ja vaikka tosiaan kaukis- tai maalämpö-talossa asumiseen verrattuna.
Täytyy olla taloussähkö mukana, kun tuollaisia lukemia ilmoittelet, tai sitten talosi on tosi harva.
Sähkölämmittäjillesanoisi, että hankkikaa erillinen kulutusmittari lämmitys sulakkeiden taakse, niin näette todellisen kulutuksen lämmitykseen.
Minulla sellainen ja maksoi 100 €. Alkaa tulla oikeata tietoa. Meillä vuosikulutus ollut lämmitykseen 7000 kwh, eikä ole käytetty takkaa lainkaan. Talon lämmiityspinta-ala on 135 m2.
Sitten maalämpöpumpun käyttäjät myös erillinen mittari laitoksen sähkönkulutukseen, niin saatatte yllättyä ! Voi olla että myyjä joka puhui hyötysuhteista ei puhunutkaan ihan totta ?
Kannattavuuslaskelmat yleensä lähtevät yhtälöstä 2/3 lämmityssähköä, mutta mikähän on todellisuus.
Nykyaikaisissa kivitaloissa ainakin asia on juuri päinvastoin ja silloin maalämpö on todella kallista.
3 kW , pakokaasut menee öljykattilan kautta piippuun ja polttoaineen ottaa samasta säiliöstä kuin poltinkin. Tolla 3 kW sähköteholla sitten toimii pakastimet, jääkaappi, tietysti poltin kiertovesipumppu ja jää siitä vielä telkkarillekin ja valoille.
Tää kytkeytyy päälle kun tulee sähkökatko.
katsoo vain kompuran ja sähkövastuksen käyntitunteja ja ottaa näiden perusteella sähkönkulutuksen, vaikka esim. liuospumppu tarvii helposti 200 - 500 W tehoa, siinä palaa päivässä 10 kWh pelkkään maapiirin liuoksen kerrättämiseen. Siihen kun lisätään kaikki kiertovesipumput yms. rensselit niin hyötysuhde tippuu sinne 2 - 2,5 kieppeille. Maalämpö on muuten tämänpäivän hinnoilla yhtä kallista kuin uudella öljypannulla lämmittäminen (sähkö about 10 - 12 cent/kWh ja öljyä isomman erän tilatessa 5,5 cent/kWh)
Seuratkaapa näiden maalämmittäjien ilmoittamia lukemia: joo lämmitykseen meni vaan 4000 kWh vuodessa, mutta toi taloussähkö haukkas 12 000 kWh täytyy varmaan ostella noita energiansäästölamppuja. HEHEH ei taida auttaa...
Kyllä lapissa n. 30000 - 35000 kWh enemmän normaalilta kuulostaa. Höpö höpö. Väännäppäs se lämmitys siedettävälle asteluvulle äläkä palele...
"Mutta kerro nyt miten arkipäivässä huomaan sen sähkölämmityksen ylivoimaisen mukavuuden?
Ja vaikka tosiaan kaukis- tai maalämpö-talossa asumiseen verrattuna."
Kerran kuukaudessa sähkölämmittäjälle tulee hiki ilmaiseksi. Se on se päivä kun sähkölasku kolahtaa postiluukusta...hajotkaa laskuihinne.
Minulle maksaa sähkö 8 senttiä/kWh. Siihen on otettu kaikki mittarivuokrasta lähtien.
Olkoon maalämpöni hyötysuhde mikä tahansa, niin koko talo (266m2) kulutti taloussähköineen viime vuonna 1.8.2005-1.8.2006 (ei siis leutoa syksyä mukana) 14700kWh Keski-Suomessa. Mukana ulkouima-altaan pumpun pyöritys koko kesän, kesän ILP-viilennykset jne.
Kulunkia tuli siis 98 euroa/kk. Kulutus tippuu kun molemmat vanhemmat lähtevät töihin ja muksu päiväkotiin.
Asuttiin ennen samalla paikkakunnalla v.1990 rakennetussa 83m2 rivarissa, jossa oli suora sähkö. Muksua ei ollut ja siellä kulutus oli 500mk/kk eli 84 euroa/kk.
Siinä sinulle TODELLISIA lukemia...ei koskaan enää sähkölämmitystä.
terv Jani
Kun talo on kunnolla eristetty ja rakennettu niin sähkölasku on sen verran kohtuullinen että köyhempikin nauraa.
Toista se on teillä kalliisin järjestelmiin lainarahanne investoineisiin kun on paskat housussa joka koronnoston yhteydessä. Kotona ei muusta kuin koroista puhutakaan ja lapsetkin on ristitty Euriboriksi ja Praimiksi.
minulla 270 neliötä ja 80 eur/kk 1.12.2006 - 1.12.2007
kaikki sähkö puut öljy tossa summassa mukana
ja ostopuut pääasiassa saunan lämmitykseen 4 henk.
revi siitä, ei koskaan maalämpöä !!!!
Pannuhuoneessa vastassa tuttu kriisskk kriisskk kurn krun naps ja se kurnutus. Lämmitämpä tässä takan "tunnelman vuoksi" eihän sitä muuten kun on tuo pumppu. Perkele kun tuli kuuma kun tuo lattia on termisesti niin hidas reagoimaan, no avataan ikkunaa, pitänee vaihtaa ne sortsit.Tarkistetaanpa onko jakotukki vielä tiputtanut kun se liitos piti uusia, muuten pitää vaihtaa uikkareihin, vaimo kyllä inhoaa sitä näkyä mutta kun niin kuuma; eikä tämä ole edes tvim pumppu. Putkimies tuli muuten laittamaan liitoksensa uusiksi volvollaan, meni takuuseen. Sen verran hyvää työtä teki että kannatti maksaa hyvän miehen lisää.
Minä ostin auton. 2005 mallin Corollan kun siinä oli ilmastointi ja se kulutti vähän. Koeajoin myös 1990 mallin corollan ja eihän siinä pelannu edes lämmityslaite. Ei ikinä enää 90-luvun Corollaa.
Corolla siksi että; maalämpö kustannetaan koroilla ja kaikilla maalämpömiehillä on Corolla kun muillakin tehtaalla on.
Terv. Metal
En ehkä täysin tarkkaan ymmärtänyt ylläolevaa viestiä, mutta siinä milenkiintoisella tavalla heräteltiin jutustelemaan.
Nimittäin, työni puolesta keskustelen omaa kotia rakentavien kanssa, ja minua kiinnostaa heidän ratkaisunsa niin kattomateriaaleista, rungosta kuin energiamuodostakin.
Rahan kanssa kun pelaamme, niin yhtään kertaa ei ole tullut vastaan tapaus, jossa asiakas/isäntä olisi varsinaisesti halunnut jonkin lämmitysmuodon A, mutta olosuhteet olisivat ajaneet hänet maalämpöratkaisuun.
Sen sijaan viikoittain keskustelen isäntien kanssa, jotka laittaisivat mieluiten lämmitysratkaisun B (nimi muutettu) mutta olosuhteiden johdosta valitsevat sähkölämmityksen.
Siinä sitten yhdessä kertaamme sen hyviä puolia, ja sitä että tietyt ratkaisut tekemällä, energia muodon voi joskus vaihtaa toiseksi.
[Lähes samat henkilöt haluavat lainansa sellaiseksi, että joskus kun menee hyvin voisi lainaa lyhentää myös suunnitelmaa enemmän. Yleensä heille ei sitä hetkeä ole tullut. (Se tuskin johtuu lämmitysratkaisusta, vaan ihan talousasioista ylipäätään)]
* Automerkeistä tuli myös puhe. Voinpa kertoa, että on ehkä sähkölämmittäjän tyylikkäämpää unohtaa tämä aihe, kuin lähteä haastamaan kulkuneuvossa maalämpö-muodon valinneita.
eli sijoituspuolella puhutaan tuulipukukansasta ja taksikuskeista.
Onko siis sähkölämmittäjät omakotiasujien tuulipukuryhmää ja wannabee omillaan olevia?
Kyllä minunkin mielestäni noin isossa talossa maalämpö kannattaa, mutta tietysti edellyttäen että siinä asutaan pitkään (itse olen asunut samassa talossa elämäni aikana pisimpään yhteensä 5 vuotta). Sähkölasku olisi suorakaapeleilla muuten liiankin suuri. Naapurilla on 185 m2 talo suorakaapeleilla, ja lasku kuukaudessa hieman yli 250€, joka on mielestäni aika paljon. Mutta luullen että alle 150 m2 taloihin maalämpöpumppu onkin sitten kannattamaton, investoinnin hintavuuden mukaan. Itselläni 139m2 suorakaapeleilla ilp lto ja lasku suunnilleen 130€/kk. Lämpötila on 23-23 astetta aina, ja puita poltellaan keskimäärin 2 x vko. Tuo viime kesänä hankittu ILP tosin luultavasti pudottaa laskua hieman. Elektroniikkaa meillä on todella paljon. Jos itse saisin päättää, ottaisin omaan kaukolämmön.
On sähkölämmitys vesikierrolla ja varaajalla (varmaan kallein ja tyhmin), lämmitettyä 310 m2 ja lämpö noin 22 astetta autotalli 32 m2 17 astetta. Perhe 5-henkilöa ja vuosikulutus taloussähköineen 30500 kWh. Ilman korkojakin. perustamiskustannuksen kuoletus ottaisi 15 vuotta, muutta jos on projektiin ottanut lainaa niin maalämpö edellyttää lisää lainaa 4% korolla menee kuoletukseen n 21 vuotta.
Missä asut?
Kivenheiton päässä päiväntasaajalta ja valehtelin luvut alakanttiin.
Tampereella
Sähkön hinta on vaihdellut vuorokauden mukaan ja siksi yöllä on ollut halvempi lämmittää ja kun sähköä itsessään on vaikea säilöä niin siirretään se veteen > rakenteisiin. Tai sitten ehkä se voi olla jotenkin muuten.
Voihan sitä lämpöä säilöä suoraan varaavaan laattaan. Turha siellä mitään litkuja on kierrättää.
Varataan laattaan... aamulla sisällä 26 astetta lämmintä -> illalla 18. Lattialaattoja irtoilee sieltä sun täältä. Loppujen lopuksi vuosikulutus on korkeampi kuin jos lämmitettäisiin jatkuvasti.
Onkohan meillä sitten ainut toimiva yösähköllä lämmitettävä lattialämmitys koko maassa kun lämmöt eivät heittele kuin asteen suuntaansa. No kieltämättä lämmityksen suunnitteluun ja säätöön on panostettu, mutta toimiipahan kerrassaan loistavasti ainakin.
että yöllä laattaan varataan energiaa koko seuraavaa päivää varten, joten en aivan usko tuohon asteen vaihteluun jos käytetään pelkkää yösähköä.
Illalla rullataan 10kpl paimentolaismattoa lattialta, että tarkenee. Aamulla ne ovat olleet siinä, ettei tule liian kuuma.
Lattian pitää olla mahdollisimman vähän varaava säädettävyyden vuoksi.
Illalla rullataan 10kpl paimentolaismattoa lattialta, että tarkenee. Aamulla ne ovat olleet siinä, ettei tule liian kuuma.
Lattian pitää olla mahdollisimman vähän varaava säädettävyyden vuoksi.
Oletko koskaan kuullut termostaateista? Entäpä termostaateista lämpötilan pudotuksella. Yhtä juttua et ainakaan ole kuullut. Nimittäin älykkäästä ja ohjelmoitavasta termostaatista.
http://www.devi.fi/F0126A9A-549E-488C-9502-33C5539DEF1D.W5Doc?frames=no
Mainitsemasi termostaatit ainakin periaatteessa tuttuja. Jostain täytyy tinkiä eli huonelämpötilan tasaisuudesta tai varatun energian määrästä. Jos laattaan varataan suuri energiamäärä, niin sen jälkeen säätö tapahtuu esim. paimentolaismatoilla.
Tottakai varatun energian määrä on rajallinen. Ei sitä liikaa pidä varatakaan. Sehän olisi sama asia kun vääntäisit patteritermostaatista tietoisesti liikaa lämpöä. Oikein mitoitettu varaaminen riittää kuitenkin helposti antamaan taloudellisen hyödyn edullisemmasta yösähköstä mukavuuden siitä lainkaan kärsimättä. Nykyaikaiset, älykkäät termostaatit huolehtivat huonelämpöjen tasaisuudesta ja osaavat jopa ennakoida lämmöntarvetta. Matot ovat vain sisustusta ja kodikkuutta luomassa.
Eräs tapa on varata laattaan lämpö yösähköllä ja käyttää esim. kattolämmitystä tai muita suorasähkölämmittimiä tarpeen vaatiessa tasaavina lämmittiminä.
Erilliseen varaajaan lämpöä voi varastoida enemmänkin ja vesikierto termostaatit ym. sen annostelevat edelleen.
Käytännön merkityksestä en halua enempää kiistellä kun ei ole tarpeeksi kokemusta.
Yösähkönkin edullisuus taitaa nykyään olla siinä ja siinä.
Eipä se erilliseen varaajaan ylimääräinen lämmön varaaminen mitään ratkaise. Ideaali tilanne on että lämpöa varataan juuri sen verran mitä tarvitaan, eikä yhtään enemmän. Tarpeeton varaaminen aiheuttaa vain turhia seisontahäviöitä.
Yösähkön edullisuus varmasti vaihtelee sähköyhtiöittäin. Jos yösähkön käytän optimoi fiksusti, sillä kyllä säästää selvää rahaa. Meillä noin 250 euroa vuodessa pelkästään lämmityksessä. Siihen lisäksi pyykinpesu ja astianpesu niin säästö senkun paranee.
alle 5 vuodessa ilmavesilämpöpumput ovat saavuttaneet järkevän hintatason ja tehokkuuden. Tällöin pystyt saneeraamaan lämmitysjärjestelmäsi muutamalla tonnilla siten että yhdessä ilmastonmuutoksen ja kallistuvan sähkön muun ekopiiperryksen (mm. energiatodistus)talostasi ei tule ongelmajätettä. Sillä VILP:llä lämmität sitten käyttövedenkin suurimman osaa vuotta.
On niitä muitakin syitä...mutta tuo on mielestäni tärkein.
Se hän on ihan helevetillinen kulu tuo lämmin vesi. Kylvettiin ja 6kw oli kulutus. Apua. Ja tää on vielä ongelmajätettä.
Tuntekaa vielä suuren näkijän mahti, kuudes ydinvoimala tuo rauhan oikeille kaukolämmittäjille 100% hyötysuhteella.
Rotkoni rauhaan kuin peto kuolema hiivin
Painavin peruste on se että vesikiertoista voi lämmittää tulevaisuudessa muullakin kuin sähköllä. Talon käyttöikähän on kuitenkin 50-100 vuotta, joten vaihto voi tapahtua joskus, mutta ehkä vasta seuraavan asukkaan toimesta.
Itse päädyin vesikiertoiseen yösähköön, silloin kun yösähkö oli halpaa. Laskin että investointi maksaa itsensä kun yösähkön osuus on 100%, eikä 70% kuten se voisi olla kaapeleilla.
Loppujen lopuksi voit heittää lämmitysjärjestelmästä vaikka nopalla, etukäteen kun ei tiedä mikä on halvin tai muuten paras valinta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000022783158
Yksi helevetin hyvä syy. Jää se helevetin säätäminen pois.
Lattiaan varataan energiaa esim. 120m2 alalle, eriste vahvuus laatan alla esim. 150mm EPS100.
Sama määrä energiaa varaajassa, pinta-ala n.7m2 eristevahvuus 100mm polyuretaania.
Kummassa tapauksessa syntyy enemmän lämpöhäviötä??
"Painavin peruste on se että vesikiertoista voi lämmittää tulevaisuudessa muullakin kuin sähköllä."
Tällä propagandalla on huijattu tuhansia ja taas tuhansia rakentajia vesikiertoiseen lämmitykseen. Tällähetkellähän tilanne on se, että vesikiertoiseen voi tosissaan harkita vain kolmea lämmitysmuotoa:
- veden sähkölämmitys
- MLP, helvetin kallis investoida
- kaukolämpö, ok jos saatavilla, mutta kallista
Näitä vaihtoehtoja ei ota kukaan, jos vähänkään haluaa mukavuutta ja ajattelee ekologisesti:
- pelletti, nuohoojan unelma
- öljy, kuoleva luonnonvara
- puu, sopii landepaukuille
- vesiilpit, kusetusta tänäpäivänä
- PILP, todellinen eteläruotsalaisten kusetus ja rahastus
Näin ollen järkevintä on laittaa kaapelia lattiaan ja ILP kaveriksi. Jos joskus väkisin haluaa sitä vesikiertoa, niin sitten tekee ohuen valun ja laittaa sinne ne putket ja samalla rakentaa pannuhuoneen, piipun jne. Tai sitten patterit seinille.
Miltäs näyttäisi samat näi:
- MLP, vaivaton käytössä, asumismukavuus korkea
- kaukolämpö, ehkä jopa vieläkin vaivattomampi, samat asumismukavuudet
- pelletti, kohtuuhintainen, pientä askartelua,
- öljy, asumismukavuus korkea
- puu, todella kustannustehokas niille, joilla on puuta omasta takaa
Sitten ynnä muita:
- veden sähkölämmitys, tullee hintoihinsa talvella, mukava
- PILP, ei paha, kuinkahan vaan tehot riittää, ja millä avustaa kylmimmät huiput
Näin ollen toteamme, että molemmissa viesteissä on totuuden siemeniä mukana. Kelle enemmän, kelle vähemmän.
Tuota noin.. Sähkökaapelit saa jälkeenpäin jattiaan alle 10 mm lattiatasoitteella, mutta jos jälkeenpäin haluaa vesiputket lattiaan, niin hommaa ei tehdä millään ohutvalulla.
Ja lämmityksestä.. Meillä lämpiää 12 v sitten tehdyn talon vesikiertoiset lattiat öljyllä ja yösähköllä. Öljypoltin tulee tarvittaessa avuksi, kun 6 kw vastus ei enää riitä.
Kun pannu pitää joskus uusia, niin nyt olis mahdollisuus myös kaukolämpöön, sillä putket tuli tuohon nurkalle neljä vuotta sitten.
On myös mahdolliuus maalämpöön ja vaikka pellettiin ja halkoihin.
Kuten myös aurinkolämpöön, poistoilman hyödyntämiseen jne..
Vaan antaahan olla niin kauan kuin pannu pelaa ja öljyn hinta on järkevässä suhteessa sähkön hintaan. Ja on tässä aikaa odotella tekniikan kehitystäkin, sillä pannu pelaa tuon öljy-sähkö yhdistelmän ansiosta varmaan pitkään.
Onneksi tuli aikoinaan tehtyä edes jonkinkokoinen pannuhuone. Meinaan, kun sitä pannua suunniteltiin yhdessä vaiheessa kodinhoitohuoneeseenkin.
Ja kun on 20 vuotta vierähtänyt niin alkaa mukavasti kaapelit olla vaihto kunnossa. Mutta onhan noita piikkausvehkeitä...
Käyppä ihan huvin vuoksi tarkistamassa taloa jossa on asennettu kattolämmitys 80-luvulla. Kysyt omistajalta reippaasti, että eikö olekkin hieno keksintö tuo sähkövastus.
Teillä on sen jölkeen Kaikki lämmitys muodot "optiona" Teidän talossa. Esim. voitte tuottaa lämmityksen jollakin lämpöpumpulla. Ota huomioon, että kiinteistön arvo riippuu pitkällä juoksulla sen kiinteästä kuluista. Harkitse, lämmön tuottamista keinolla, millä osttoenergian osuus on "Reilusti" alle 100%.
Kunnioittaen tjb
Ei ole kovin hankala systeemi pyörittää höyryllä generaattoria, josta tulee sähkö lvv:lle ja lattialämmitykseen. Eli kaikki vaihtoehdot on myös minulla optioina! Höyryä voi tehdä öljyllä, pelletille jne.
Aurinkoenergiaahan lienee helpointa muuttaa sähköksi ja näitähän on käytössä jo.