Parissa eri yhteydessä mahdollinen työnantaja on kertonut hakevansa / ottavansa ensisijaisesti töihin yliopisto tai korkeakouluopiskelijoita, täten hän ei siis voi palkata minua töihin, olenhan vain ammattikorkeakouluopiskelija.
Voisiko joku ihana ja ystävällinen ihminen selittää mikä on ammattikorkeakoulun ja korkeakoulun ero? Ja jos ihan asiallisia vastauksia saisin.
Voisiko joku ihana ja ystävällinen ihminen selittää mikä on ammattikorkeakoulun ja korkeakoulun ero? Ja jos ihan asiallisia vastauksia saisin.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ero on siinä, että ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu. Vaikka kohta joku varmaankin kopioi tänne pätkän opetusministeriön sivuilta...
AMK:ssa varmaankin opitaan tiettyjä käytännön taitoja ihan hyvin. Mutta jos työnantaja hakee henkilöä, joka osaa tehdä tutkimusta ja hallitsee myös teorian, hän valitsee korkeakoulusta valmistuneen.
Jos haluaa hyvän duunin ja haastavia tehtäviä, kannattaa opiskella yliopistossa tai korkeakoulussa. AMK ei ehkä tarjoa samanlaisia mahdollisuuksia.
Kiitos vastauksesta.
Olet varmaan jämähtänyt jollekin keskiajalle...
jos työnanataja hakee yliopistokoulutuksen saanutta henkilöä, niin voithan sinäkin sitä paikkaa hakea vaikket omaa ko tutkintoa. ei sitä mikään laki kiellä. tee hyvä vaikutus haastattelussa ja saatat jopa saada paikan.
jos sinulla on esittää alan työkokemusta! Nimim. minua onnisti työnhaussa.
Tämä opiskelupaikka on tullut esille ihan työhön liittyvissä kyselyissa, eli työnantaja ei ole ilmoittanut hakevansa esim. yliopisto tutkinnon suorittanutta henkilöä. Aina vain kun selitän, että haen töitä, en harjoittelupaikkaa, niin tulee että ainiinjoo, me kun haetaankin vaan näitä korkeakouluopiskelijoita
"että ainiinjoo, me kun haetaankin vaan näitä korkeakouluopiskelijoita"
Ahaa, eli olet hakenut marketin kassan tai ruohonleikkaajan tehtäviin?
Joo sinnehän minä hain, tietenkin.
...hakee "korkeakouluopiskelijaa", hän usein tarkoittaa nykytermein ilmaistuna tiedekorkeakouluopiskelijaa eli yliopisto-opiskelijaa, muttei osaa täsmentää, kun vuosikymmenien ajan korkeakouluopiskelija oli sama asia kuin yliopisto-opiskelija. AMKin rooli koulutuskentässä kun ei ole selkeä läheskään kaikille työnantajille.
Silloin kun halutaan töihin tiedekorkeakoulun opiskelija tai sieltä valmistunut, haetaan tietynlaista ajattelutapaa, ei niinkään täsmäkoulutusta juuri yhteen ja tiettyyn tehtävään. Karkeasti voisi yleistää, että käytännönläheisemmin ja alakohtaisemmin koulutettu amklainen etsii ensimmäisen käyttökelpoisen/toimivan ratkaisun, kun taas tiedekorkeakoulutettu vertailee eri vaihtoehtoja, analysoi, pohtii isoa kuvaa sekä taustoittaa ja hankkii lisätietoa enemmän ja pitempään - ja pääsee tietysti hitaammin käytännön toimiin. Riippuu aivan työstä kumpi on menestyksekkäämpi lähestymistapa - joissain tehtävissä toinen tyyli on tarpeen, joissain toinen. Työnantaja yleensä tietää mitä haluaa, mutta ei aina osaa ilmaista tarpeitaan nykytermein, jolloin syntyy kuvaamasi kaltaisia tilanteita.
Hyvin kirjoitettu. AMK:n ja tiedekorkeakoulujen suurin ero
lienee juuri siinä, että AMK:ssa ei opeteta tieteellisen
tutkimuksen tekemistä. Miksi opetettaisiinkaan, koska tavoite
on ihan muualla?
Kyse ei ole siitä että AMK-opiskelija ei millään pystyisi
tieteellistä tutkimusta tekemään, mutta sillä tiedekorkeakoulusta
valmistuneella on siihen paremmat valmiudet. Vastaavasti
se AMK:sta valmistunut varmasti soveltuu paremmin joihinkin
toisiin tehtäviin.
Jos työnantaja hakee nimenomaan yliopistosta tai tiedekorkeakoulusta
valmistunutta tai siellä opiskelevaa, niin kyseinen työtehtävä
on luultavasti sellainen johon tiedekorkeakoulu työnantajan
mielestä antaa paremmat valmiudet.
Jos hakemuksessa lukee Ylempi korkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto on paikka etupäässä tarkoitettu ko. tutkinnon suoritaneelle. Nuo paikat ovat kuitenkin harvemmassa kuin pelkkä korkeakoulututkinto joka antaa enemmän liikkumavaraa. Jos ilmoitus on laadittu korkeakoulututkinto hengessä mutta tarkoitettu eupäässä maistereille, joka ilmenee työnantajan puseissa, älä hae koko firmaan.
Erot ovat nämä:
Molemmat ovat korkeakouluja, ammattikorkea valmentaa ns. ammatillisiin johtotason työtehtäviin, kun taas tiedekorkeakoulu enempi painottuu teoriaan. Tiedepuolelta valmistuu esim. tutkijoita.
Ammattikoulu taas ei sisällä niin paljon teoriaa kuin amk-tutkinto (eli amk-tutkintoon on sisällytetty teoriasta ne parhaimmat palat).
Ai niin, jotkut entiset ammattikoulut ovat nykyään ammattikorkeakouluja, mutta se ei ole noin yksiselitteistä, sillä opetussuunnitelmat ovat muutettu korkeakoulutasoisiksi eli kyse on todellakin korkeakoulusta eikä ammattikoulusta enää. (Tiesittekö muuten, että esim Treen yliopisto on entinen kansanopisto, muistaakseni...tosin sekään ei ole sama sillä yliopistonkin opetussuunnitelmat ovat päivittyneet).
"ammattikorkea valmentaa ns. ammatillisiin johtotason työtehtäviin, "
Kuten kirjanpitäjäksi, sairaanhoitajaksi, Siwan kassaksi jne.?
Ammattikorkeakoulu ei valmenna minkään sortin johtotehtäviin, ei edes työnjohtotehtäviin. Pystyvä tyyppi voi silläkin koulutuksella - tai pikemminkin siitä huolimatta - edetä jonkin matkaa, mutta mikään johtajakoulu AMK ei tosiaankaan ole. Siellä koulutetaan väliporrasta, ja sitäkin niin paljon liikaa, ettei kaikille riitä kuin suorittavan tason töitä.
Oikeasti AMK ei tunnu valmentavan kuin kuvittelemaan suuria itsestään ja puhumaan paskaa.
"Treen yliopisto on entinen kansanopisto, muistaakseni.."
Et sitten sattunut lähdettä muistamaan. :) Ja noilla "muistaakseni"-sarjan eväillä sitä sitten lähdetään henkselit paukkuen johtajaksi työelämään. :) :) Onnea vain päätösten tekemiseen "muistaakseni"-pohjalta hankittujen tietojen varassa. Sitä tulet tarvitsemaan.
On perustettu 1925 helsinkiin Kansalaiskorkeakouluna, ei kansanopistona. 1930 sen nimi muutettiin Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi ja se siirrettiin tampereelle 1960. Sen voi lukea wikipediasta.
Miksi ammattikorkeissa on johtamisen koulutusohjelmia? Eikö johtamista ole työllistävän yrityksen perustaminen ja sen kasvun johtaminen? Todellisia johtamiskouluja ei suomessa ole yhtään. Kauppakorkeilla ja yliopistoilla on johtamisohjelmia, joista valmistuvat eivät suoraan ole mitään johtajia. Oikeaksi johtajaksi kasvetaan tehtävien mukana.
Pääasiassa vetelet mutu-pohjalta käsittämätöntä soopaa jota palstalla muutama tehokas tyyppi kirjoittaa.
Mieti niitä kuuluisia 70:ää prosenttia. Ja päättele itse. Jos osaat.
Mieti ollaanko päästy lähellekkään 70%. Mieti myös keskeyttäneiden määrää. Mieti myös ollaanko siitä 70% luopumassa. Ja päättele itse. Jos osaat.
Olette te AMK-uskovaiset huvittavia. :) Samaan aikaan kun uhoatte koulutuksenne tasolla ja sen antamilla vallan mahottomilla valmiuksilla, paistaa puheistanne niin Suuri Tietämättömyys, että ei uskoisi monen teistä käyneen edes ala-astetta.
Tiedoksesi, että ennnen AMK-koohotusta "korkeakoulu" tarkoitti oppilaitosta, joka antaa akateemista koulutusta YHDEN tieteen- tai taiteenhaaran alalta, esim. Yhteiskunnallinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Yliopistot olivat siis "monialakorkeakouluja", joissa annettiin yhden organisaation piirissä akat. koulutusta useamman tieteen alalta, ja korkeakoulut olivat vastaavasti "yhden tieteen/tiedekunnan yliopistoja" tai "yhden taiteenalan yliopistoja".
Se oli silloin wanhaan hyvään aikaan. Silloin koulutusjärjestelmä oli selkeä ja koulujen nimitykset niiden todellista roolia kuvaavia. Sitten tuli AMK-uudistus. Alunperin uudistuksen tarkoitus oli kasvattaa opistojen lässähtynyttä vetovoimaa muuttamalla niiden nimi vetävämmäksi. Homma meni kuitenkin silloin överiksi, kun suuruudenhulluus ja perisuomalainen kateus saivat vallan. AMK:n wannabe-pellet anastivat ansiotta käyttöönsä jok'ikisen vähänkään arvostusta keränneen koulutukseen liittyvän nimikkeen, jota ei ollut huomattu erikseen lailla suojata, ja alkoivat ryöstöviljellä niitä. Sen seurauksena nimitys "korkeakoulu" on kokenut inflaation, ja samaa vauhtia amk-opiskelijoilta on totaalisesti hämärtänyt heidän koulutuksensa todellinen rooli. Nykyiset opistolaiset eli amk-opiskelijat elättelevät suuruudenhulluja unelmia "korkeakoulutuksensa" antamista mahdollisuuksista, vaikka eivät raukat tiedä OIKEASTA korkeakoulutuksesta edes sen vertaa, että tietäisivät mitä eroa on korkeakoululla ja kansanopistolla. Sikäli tietysti ymmärrettävää, etteivät amk-opiskelijat ymmärrä tuotakaan (eroa), sillä heidän omat "korkeakoulunsa" eivät totisesti eroa kansanopistoista - ainakaan positiivisesti.
************
"Eikö johtamista ole työllistävän yrityksen perustaminen ja sen kasvun johtaminen? "
Niin, siihenhän niitä sairaanhoitajia, sosionomeja (AMK), laboratorioanalyytikoita ja jos jonkinlaisia taidealan turhanomeja yms. koulutetaan. Niinkö? :)
Vai puhuitko insinööreistä? No onhan se hyvä, että semmoisia ihmisiä, jotka eivät kykene työllistämään edes itseään, koulutetaan "työllistävän yrityksen johtajiksi".
http://koulutukset.mol.fi/browseCourses.html?locale=fi_FI&searchType=professionList&courseId=591254&sortBy=&professionId=004&pageIndex=0
Hei, PLIIIIS...!!!
Eli sinä uskot, että valtiovallan tavoite OLI kyllä juuri se, mitä sinä kuvittelet - että AMK:ssa kouluteaan kaikista Suuria Valkoisia Johtajia - mutta AMK-järjestelmä vain epäonnistui tavoitteiden toteuttamisessa, ja määristä jäätiin jälkeen. Missään tapauksessahan sinä et ole voinut ymmärtää mitään väärin...
RUAHHAHHAHHAA!!!!
Palaa tälle vuosituhannelle ja toteat menneisyyden hävinneen! Ottamatta kantaa mikä mikin on, oliko muna ennen kanaa vai ei, lainaan Wikipediaa: "Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluja ovat Suomessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä maanpuolustuskorkeakoulu ja poliisiammattikorkeakoulu."
Se mikä oli ennen oli ennen ja nyt on nyt! Se ei muuksi muutu. Voit fanaattisesti torjua totuuden, kuten uskovainen tekeekin, mutta totuus on totuus vaikka sen käärisi kuinka rääsyihin tahansa.
Sulla kun mutu-tietoa riittää, kerrotko mitkä nimikkeet AMK-pellet ovat varastaneet? Et voi tietää etteikö AMK:set tietäisi korkeakoulusta vaikka ovat sellaisessa! Enkö äsken todennut että AMK on korkeakoulu! Miten mittaat korkeakoulu -käsitteen inflaatiota? Humanistisella alalla on joitain vanhoja kansanopistoja muutettu AMK:si, se on totta. Mitä sitten vaikka onkin? Onko se sinulta pois?
Jos viitsit vilkaista joskus johtamisen koulutusohjelmia AMK:ssa voit todeta heidän olevan jotain muita kuin sairaanhoitajia, sosionomeja (AMK), laboratorioanalyytikoita ja jos jonkinlaisia taidealan turhanomeja yms. He ovat erikseen koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Johtamisen koulutusohjelmat nimenomaan valmentavat yrityksen johtoon tai henkilöstöhallintoon vaikka mitä tahansa puolustukseksi keksitkin.
Ja vielä tuosta työttömien koulutuksesta inssiksi, jos viitsit lukea hakuehdot, ne ovat samat kuin nuorisoasteellakin mutta hakijat ovat työvoimapoliittisessa koulutuksessa jossa tuet ovat opintotukea paremmat. Se on ratkaiseva askel perheelliselle siirtyä koulutettavaksi. Kainuu on aluetta jossa tuollaista pitäisi olla enemmänkin. Johtaminen on vaikeaa jos ei tiedä mitä johtaa ja mihin. En ole johtaja kuin omassa elämässäni ja siksi palaan työhöni jotta voin päästä johtajaksi kun aikani on valmis. Olen sitten haluamasi johtajakoulun käynyt tai en!
Ps: Kinaaminen AMK:n oikeudesta korkeakoulu nimeen vastaa mutapainia sian kanssa. Hyvin pian huomaat, Tuohan tykkää tästä!
...alkuperäinen aihe unohtumaan? Alustaja ihmetteli miksi työnanantajat eivät pidä AMK-tutkintoa korkeakoulututkintona. Moni muukin kuin edellinen kirjoittaja käsittää yhä korkeakoulututkinnolla jotain ihan muuta kuin nimeä vaihtaneesta opistosta saadut paperit.
"että AMK:ssa kouluteaan kaikista Suuria Valkoisia Johtajia"
Öööh... mitä? Kukakohan tässä on käsittänyt asiat päin helvettiä? Mutta joo, kirjoitusasustasi päätellen ei paljoa muuta olisi voinut odottaakkaan :)
Keskustelut rönsyilevät helposti. Korkeakoulututkinnoksi voi helposti mieltää puhtaan tutkinnon "oikeasta" korkeakoulusta. Kuitenkin AMK:t ovat korkeakouluja ja niiden mieltämiseksi oikeiksi korkeakouluiksi menee aikaa.
"Kuitenkin AMK:t ovat korkeakouluja ja niiden mieltämiseksi oikeiksi korkeakouluiksi menee aikaa."
Tuskin AMK:ja mielletään koskaan "oikeiksi korkeakouluiksi" siinä merkityksessä mitä korkeakoululla vielä nykyään käsitetään. Sehän tarkoittaisi, että AMK:ksi muuttunut teknillinen opisto miellettäisiin teknilliseksi korkeakouluksi ja AMK:ksi muuttunutta kauppaopistoa miellettäisiin kauppakorkeakouluksi. Ja sehän taas tarkoittaisi sitä, että insinööri (AMK) miellettäisiin diplomi-insinööriksi ja tradenomi ekonomiksi/KTM:ksi. Niinkö tosiaan luulet käyvän?
Kauan saat todellakin odottaa, jos tuota odotat.
Eiköhän siinä käy niin päin, että AMK:ja ei aleta koskaan mieltää korkeakouluksi sanan perinteisessä merkityksessä, vaan sana korkeakoulu saa ajan myötä uuden merkityksen, joka sulkee sisäänsä myös AMK:t. Mutta samalla käsitteen korkeakoulu alkuperäinen merkitys korkeinta koulutusta antavana laitoksena katoaa, ja nimimuutoksella opisto->AMK tavoiteltu imagohyöty menetetään. Siinä vaiheessa AMK:jen on varmaan taas otettava jokin uusi nimi. Tätä kutsutaan käsitteiden inflatoimiseksi.