TEEKKARIT HOI!!!

Ekana vuonna ei ole noiden rajojen kanssa tarkkaa, pari kaveria ei saanut kun 3 noppaa ekana vuonna, mä jotain 15. Eikä kuulunut kelalta mitään. Seuraavana vuonna pitää jo vähän opiskellakin, mutta silloinkin ensin pyytävät kertomaan miksi opinnot viivästyivät, ja siihen nyt voi säveltää mitä vaan. Mutta jos sen jälkeen ei opinnot suju niin sitten kyllä tuet loppuu.

Hmm, helpottuuko opiskelu ekan vuoden jälkeen? mitäs luulisit? Ekana vuonna on peruskurssit, seuraavina vuosina oletetaan että opiskelija osaa peruskurssien asiat, ja sitten vasta alkaa tulla hiki pintaan.

No, itse voin antaa sulle ehkä vähän lohtua. Aloitin siis vuonna 2000, saldo 15 ovaria, 2001 10 ovaria, tänä vuonna vaihdoin pääaineeksi tietotekniikan -> motivaatio nousi n.triljoona prosenttia -> tästä vuodesta tulossa n.80noppaa. Itsestä se opiskelumenestys vain on kiinni. Itselle eniten tuskaa tuottaa perusmatikat(luin muuten lukiossa palikkamatikan huonoilla arvosanoilla) mutta kyllä niistäkin työtä tekemällä läpi pääsee. Enkä mä niitä tule koskaan missään tarvitsemaan, kun tietotekniikkaa luen. (Paitsi diskreettiä/loogista matikkaa joka taas on helppoa - ainakin mulle). Koneella taas taitaa olla vähän eri juttu...

Mulla tuli ekana vuonna kokonaisuudessaan 3 noppaa. Silti realistisena tavoitteena valmistua yht. viidessä vuodessa. Opiskelen sähköllä Otaniemessä.

Matikat ja muut peruskurssit on iso kompastuskivi lähes kaikille teekkareille, mutta kyllä se siitä. Opiskelu helpottuu sillä tavalla että kasvat hiukan ja rupeat ajattelemaan korkeakoulumaailmasta eri tavalla. Mä olin fuksina niin kakara ettei ihmekään etten saanu kursseja läpi.

Vanhetessa tulee enemmän vastuuntuntoa, ja jos sulla on vaikka tyttöystävä niin se rupeaa kohta valittamaan ;)

NO HOHHOI½½½!!!

Neljännen vuoden ympäristöteekkari TAmpereelta. Nykyään asustelen kotikotona, opintotuet lakkautettu, asunnot irtisanottu, sairaslomalla, en opiskele. Tein liikaa töitä, oli liikaa hommia ja meni vähän kaikki asiat yli. NYT mietiskelen, että mitäköhän sitä tässä elämässä nyt tekisi. Voin ihan hyvin, oon tyytyväinen.

Mun mielestä ekan ja tokan vuoden kurssit oli helppoja, en paljon lukenut, helposti pääsin läpi, harrastelin muita juttuja. Tosin takana oli kunnolla ja perusteellisesti luetut pitkät fysiikat, matikat ja kemiat lukiosta. Niillä alku-ja pohjatiedoilla pärjäsi ihan hyvin.

Opiskelu ei helpotu. Mun ymmärtääkseni kone on osastona hiukka takapajula, verrattuna no just vaikka titeen tai ymppiin. (tosin mun oma hassu mielipide, muodostettu kuulopuheiden ja oman pöljän ymmärryksen perusteella, ei mikään faktafaktatieto) Ihmiset joutuu tekeen aika paljon töitä, työläitä kursseja, paljon laskuja, vanhanaikasta opiskelumateriaalia, henkilökunta laitoksella ei ehkä "tiedämme nykyhuipputekniikasta kaiken ja varsinkin sen, miten opiskelijoita tulisi kannustaa ja motivoida eteenpäin parasta" ja muuta, mutta poikkeuksiakin ja hyviä tyyppejä luennoitsijoina ja assareina kyllä myös on.

Mutta jos tykkää, niin voi olla mielenkiintosta. Alana kone on varmaan tulevaisuuden varma työnantaja, niinkun ymppikin. Mielenkiintosia ja haastavia töitä, löytyy varmasti niin Suomesta isoista teollisuusyrityksistä, tietty pienemmistäkin ja ulkomailta. Eritoten Saksasta. Mutta niinkun sanottua, itestähän se ehkä kuitenkin loppujen lopuksi kaikkein eniten riippuu.
Mä ainakin periaatteessa tykkään teknillisestä mekaniikasta ja laskemisesta, koneenpiirrustamisesta ja muustakin. Käytännössä, noh, oon kipee ja lomalla, joten opinnot suuntaan jos toiseenkin on jäissä.

Toisaalta ttkk:lta löytyy paljon mielenkiintosta opiskeltavaa, jos vaan viittii nähdä vaivaa ja ottaa selvää. On biomateriaaleja, tetan laitokselta löytyy kursseja kun kursseja, kieliä voi lukee paljon, tehdä vaikka myös oman sivuaineen niistä (en tiedä onko mahdollista muissa teknillisissä korkeakouluissa/yliopistoissa), yritysviestintää, studiamedia, niitä kaikkia perusta oma yritys sun muita kursseja ja opintokokonaisuuksia, sit on se IIDA-ideakilpailukin ja muita.

JA ttkk:lta kaikkee muuta mielenkiintosta tekemistä. Olla vaikka assarina, kiltatoimarina, ulkkariaktiivina, jonkun kerhon vetäjänä tai aktiivijäsenenä.... etc. etc. Vaihtoehtoja pilvin pimein ja mahdollisuuksia vaikka mihin, suuntaan ylös alas sivulla ja potenssiin kuusi. Jos ei koko ajan jaksa opiskella ja tuntuu, että kurssit ei etene, niin ylös ulos ja lenkille, teekkarisaunalle rentoutumaa tai tekemään välillä jotain ihan muuta. Aivot narikkaan ja laskuistalomalle, niin voi sekin auttaa tahi helpottaa.

Siis mun neuvo sulle. Pysy Tampereella. Stay there. JOs on ongelmia, hae apua ja neuvoja. Proffia löytyy, assistentteja, luentokavereita. Muistan, että mun fuksivuonna ainakin pidettiin matikassa perjantaisin vapaita laskaritunteja, jonne sai mennä laskemaan ja pyytämään apua omiin ongelmakohtiin. Ja eikö ainakin kukkaisteekkareille ole nimenomaan Tampereella korostetusti helppoja kursseja ja hyviä luennoitsijoita ja assareita, joilta voi kysellä ja saada ja varmasti saakin paljon apua ja neuvoja ja oikeaa tietoa, ja kannustusta.
Päätalolta tietopisteitä ja niitä kaikkia virallisia tätejä, jotka tietää asiat oikeesti ja joilta voi tarkemmin, että miten ne oikeesti ne kaikki kelan säädökset ja muut oikein menee.

Ihan rauhassa, niin hyvä tulee, oo kärsivällinen. TAi sit jos ei heti onnaa, niin sit yrittää vaan uudelleen, jos ei huomenna, ei ens viikolla, ei ens periodilla, niin sit vaikka puolen vuoden kuluttua, jos sit menee kurssit läpi. Toisaalta voi tehdä niinkin, että älä liikaa mieti opintotuki ja kelan tätejä. KYllä ne huolehtii ja laskee sun opintoviikot sun puolesta. JOs liian huonosti menee (opintoviikot suhteessa vaadittuihin ja siihen, mikä riittää opintotukeen), niin lappuja tulee postiluukusta ja selvityspyyntöjä ttkk:lta tai kelasta tai jostain, ja sit niihin vaan täytyy vastailla tai selitellä tai sitten ite omatoimisesti lakkauttaa tuet ja mennä vaikka töihin jonnekin tai sitten keksiä jotain muuta.

Näin siitä vaan, hop, tsemiä sulle!!! Ja sit jos huonosti käy tai menee, niin muista, että jollakulla menee aina vielä vähän huonomin, kuten mulla. hehe. No ei vaan, mut elämässä ei ikinä tiedä, miten käy ja mitä tulee vastaan. VOi tulla tosi paljon tosi positiivisiakin juttuja ja olla hirmuhyvä tuuri, no kaikkien asioitten suhteen!!! :):):) Pinnistä vaan ja opiskele, se on kivaa!!! ;)

JA elämässähän on aina aikaa. JOs tuntuu ihan ylivoimasen vaikeelta, niin käy ihmeessä kurkkaamassa AMK:issakin. Tai pidä taukoo ja lomaa niinkun minä. Löytämällä, hakemalla, kokeilemalla ja yrittämällähän se oma paikka ja ala ja juttu parhaiten löytyy. Mutta niin AMK on aina AMK. ja TTY TTY. Mut opiskeluoikeutta ei koskaan menetä vaikka kävisi muuallakin välillä. Mutta mieti tarkkaan, sinuna ehkä pysyisin siellä.