Tehkää rakennustöistä sopimukset ja seuratkaa tuntikirjanpitoa!
Kokemukset pieksämäkeläisten rakennusalan yritysten kanssa ovat opettaneet sen, että urakoista kannattaa tehdä kirjalliset sopimukset ja pienemmistäkin töistä on työn teettäjän syytä seurata rakennusmiesten tuntikirjanpitoa, ettei tule viilatuksi linssiin. Meillä on vuoden sisällä tehty kaksi melko isoa remonttia, joista kumpikaan ei ole sujunut ongelmitta. Ja ensiksi mainittu remontti poiki 1,5 vuoden sisään jo kolmannen remontin huushollissamme.
Keväällä 2005 aloitimme keittiön remontoinnin. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes kalustefirman piti alkaa tehdä osuuttaan. Se tietenkin venyi ja venyi. Mieltä ylentävin hetki oli ilman muuta se, kun olimme sopineet viimein ajankohdan, jolloin kalusteasentajat tulisivat ja me olimme hankkineet paikalle putkimiehen niin, että tiskipöytä saataisiin paikoilleen ja toimintakuntoiseksi. Odottelimme aamulla tunnin verran ja sitten soitin kalustefirmaan ja kysyin milloin aikoivat tulla paikalle. Vastaus kuului: ”Nyt on vähän kiirettä. Kävisikö ensi viikolla?” Ei käynyt ja kalusteasentajat saapuivatkin paikalle jo iltapäivällä.
Mutta eiväthän he tietenkään tehneet mitään valmiiksi. Saimme keittiöömme kaapistojen rungot ja pöytätasot. Kaappien ovet ja laatikostot jäivät uupumaan niin, ettei mitään tavaroita kannattanut alkaa suunnitella vielä paikoilleen. Soittelimme kalustefirmaan tasaisin väliajoin, mutta aikaa ei vain löytynyt työn jatkamiselle. Kolmen viikon odottelun jälkeen hermo petti ja astelin kuluttajaneuvojan pakeille. Hän neuvoi tekemään asiasta reklamaation ”uhkasakkoineen” ja kappas vain; kun kalustefirman pomo oli saanut reklamaation käsiinsä soitti hän välittömästi ja ensimmäistä kertaa minulle päin, asiakkaalleen ja uhkasi jättää homman siihen ja polttaa jo valmiina olevat kaappien ovet (jotka osittain muuten olivat minun omia vanhoja ovia).
Tulivat sitten kuitenkin laittamaan ovet ja laatikostot paikoilleen. Ihan viimeisen päälle ei onnistunut homma vieläkään, sillä liesituuletin uhkasi jäädä ihan liian lähelle hellaa. Sitä varten maustehylly piti lyhentää ja sen takaa paljastui valkoinen astiakaapin pääty, kun muut näkyvät kalustepinnat olivat ruskeita. Tuokin asia saatiin vielä kesän mittaan korjattua, monen puhelun jälkeen. Aikaa kalusteasennukseen meni kaikkiaan noin 3 kuukautta.
Viime keväänä aloitimme kylpyhuoneen remontoinnin. Se sujuikin mainiosti ja on nyt miltei valmis. Vain kalusteet puuttuvat, koska en ole niitä kiireisen syksyn vuoksi saanut vielä tilattua. Yllätys tuli tällä kertaa sähköasennukset tehneen firman laskun mukana. Laskuun oli näet sisällytetty tuossa keittiöremontissa ”tehtyjä” työtunteja ja käytettyjä tarvikkeita. Ylimääräiset tunnit ja tarvikkeet oli siis huomattu 1,5 vuotta myöhemmin. (erikoista on myös se, että tuon kylppärirempan sähkötöistä firma laskutti vasta puolen vuoden kuluttua)! Lasku tuli sopivasti joulun alla ja kiireissäni maksoin sen sitä sen tarkemmin tutkimatta. Tuota ylimääräistä 7,5 tuntia ja tarvikkeita ei laskuun oltu todellakaan merkitty päivämäärällä tai muulla tarkemmalla selitteellä. Kaikkiaan extraa laskussani oli noin 300 euroa.
Kun sitten myöhemmin huomasin oudot lisät laskussani, soitin firmaan ja toimitusjohtaja selitti, että työn tehnyt asentaja oli ilmoittanut tunnit niin myöhään, että ne laskutettiin vasta nyt! Ja tarvike, joka laskuun oli lisätty oli keittiön valaisimeen tarvittu himmenninkatkaisin, joka oli jäänyt sähköfirman omaan piikkiin, kun meidän valaisin oli rikkonut ensimmäiseksi asennetun himmentimen! Olin kuin puulla päähän lyöty. Sanoin vain, että hieman hankala kai meidän on heidän tunneistaan tietää, kun ei meillä ole niistä minkäänlaista kirjanpitoa. Tuota himmennintä en hoksannut siinäkään vaiheessa laskussa edes olevan, kun ei se himmentimen nimellä tietenkään ollut, etten sitä osannut siinä vaiheessa edes kommentoida. Nyt kun asiaa ajattelee, eikös se ollutkin asentajan osaamattomuutta (ts. sähköfirman oma vika), kun laittoi ensiksi sellaisen himmentimen, joka ei kestänyt valaisimen kuormitusta?! Ja senkin himmentimen vaihdon työtunnit firma on takuulla maksattanut minulla.
Sovin tuon puhelun jälkeen ajan kuluttajaneuvojalle. Ennen neuvojan pakeille menoa ennätti sähköfirmasta tulla laskua ”tukevaa” faktaa heidän tekemistään tunneista. Joopa joo, kuka tahansa osaa tulostaa paperille päivämääriä ja tunteja. Tässä lisäselvityksessäkään kun ei vielä käynyt ilmi mitä ja kuka oli milloinkin tehnyt.
Tänään kävin keskustelemassa kuluttajaneuvojan kanssa. Hän oli samaa mieltä asiasta. Vanhoista töistä laskuttaminen siitä asiakkaan kanssa keskustelematta on törkeää ja muutoinkaan noita työtunteja ei olla näytetty kunnolla toteen. Kuluttajaneuvojan mielestä yrittäjä ei voi laskuttaa himmennintä meiltä. Seuraavaksi aion laittaa yitykselle kirjallisen selvityspyynnön työtunneista alekirjoituksineen. Papereista pitäisi ilmetä milloin eritellyt työt on tehty ja kuka niitä on ollut tekemässä. Jos ja kun selvitys yritykseltä tulee tai jää tulematta, pistetään asiaa eteenpäin neuvojan kanssa. Minulla tässä ei ole mitään hävittävää enää tässä vaiheessa.
Summa summarum. Tuo keittiöremppa olisi ehkä saatu tehtyä aikataulussaan, jos siitä olisi ollut kirjallinen sopimus. Tosin en uskokaan, että yritys olisi kirjallista sopimusta tehnyt. Heidän työtapansa kuulostaa edelleen olevan samanlainen. Tuon sähköfirman kanssa olisi pitänyt toimia siten, että jokaisen työkerran päätteeksi olisi pitänyt vaatia nähtäville asentajan työ/tuntikirjanpito ja allekirjoittaa se ( ja ehkäpä vielä vaatia siitä kopio itselle). Tosin en vieläkään ymmärrä miten kukaan voi laskuttaa 1,5 vuotta vanhoja hommia.
Asiakaspalvelussa ja työtavoissa näillä firmoilla mättää ja pahasti. Työn jälki sen sijaan on ollut ihan kiitettävää. Tosin tuosta keittiörempasta poiki vielä se kolmas remontti. Sähkömies oli näet porannut johdon läpiviennin viemäriputken läpi. Viemärivettä oli tihkunut seinän ja lattian väliin 1,5 vuoden ajan. Lattiaa ja seinää piti purkaa muutamia neliöitä ja rakenteita kuivata kahden viikon ajan. Tiskipöydän puuttuminen ja astioiden siirto aiheutti tietenkin epämukavuutta ja kun uusi seinä oli saatu rakennettua ja kalusteet paikoilleen, pääsin taas maalamaan seiniä. Nämä hommat menivät onneksi vakuutusyhtiön piikkiin.
Pienen varoituksen sanan voisin sanoa myös nettifirmoista. Etsin kylpyhuoneeseemme kulmasuihkukaappia, jossa olisi katto ja hyvin tilaa peseytyä. En halunnut siihen tilaa vievää istuinta, enkä muovisen näköistä takaseinää. Löysin mieluiseni kaapin nettimarketista. Toimitus viivästyi heilläkin, mutta vain viikon verran. Kaappi oli todella hieno, oli kaikki seinät lasia ja tilaa mukavasti.
Ongelmia alkoi syntyä, kun vedentuloa testattiin kootussa kaapissa. Vettä tursusi ulos ihan väärästä paikasta, ilmeisesti ”suihkuasennon” valitsijan tiiviste oli viallinen. Otimme yhteyttä kaapin toimittajaan. Homma tuntui ratkeavan helposti. Kaapista tarvitsisi vaihtaa vain paneeli, jossa suihkun tärkeimmät osat olivat. Uusi paneeli ei ennättänyt tulla ennen kuin lähdimme mieheni kanssa lomareissulle. Suihkun lopullinen testaaminen jäi isälleni.
Uusikin paneeli osoittautui vialliseksi. Isäni oli yhteydessä kaapin toimittajaan ja mekin yritimme asiaa selvitellä Italiassa parhaamme mukaan. Nettifirma tarjosi tilalle kokonaan uutta, eri mallista kaappia. Kaapin koko oli sopiva ja hintaluokka sama kuin aiemmalla kaapilla, kaapin ulkonäkö jäi hämärän peittoon, sillä kaapista ei ollut firman nettisivuilla kuvaa.
Kun tulimme kotiin, kylpyhuoneen nurkassa seisoi suihkukaappi, jossa oli istuin ja valkoinen ”muovinen” takaseinä. Tarkistin nettimarketin sivulta kaapin hinnan, joka oli 90 euroa halvempi kuin meidän alkuperäinen kaappi. Kysyin palauttaisiko firma tuon 90 euroa. Vastaus kuului suunnilleen niin, ettei firma ota vastuuta muuttuneesta markkinatilanteesta (tuommoista mainintaa ei tietenkään ole nettisivuilla).
Otin taas yhteyttä kuluttajaneuvojaan, joka tarkisti tietokannoistaan, että ko. firman kanssa oli ollut jonkinlaisia ongelmia ennenkin. Hän neuvoi tekemään reklamaation, mutta mieheni mielestä sitä ei kannattanut tehdä, jos tarvitsemme jatkossa kaappiin varaosia tms. että hommat lutviutuisivat silloin paremmin. Aikaa kaupasta oli kulunut liian kauan, että sitä olisi voinut enää purkaa. Reklamaatio jäi siis tekemättä ja nyt minulla on kaappi, jollaista en alunperin olisi halunnut.
Toivottavasti tästä tarinasta on opittavaa muillekin kuin minulle. Jatkossa aion olla todella tarkka näiden rakennusmiesten kanssa ja vaatia jos jonkinlaista paperia nähtäväkseni. Se, että joku rakennusfirmassa on tuttu tai parempikin kaveri ei ole tae siitä, että hommat hoituvat. Vaikka remonttien jälkipuinti onkin ollut melko masentavaa, aion pistää huushollia edelleen uuteen uskoon. Seuraavaksi muutoskohteena on yläkerran olohuone ja myös kellarin eteiselle ja itse kellarille pitäisi tehdä jotakin…
Kokemukset pieksämäkeläisten rakennusalan yritysten kanssa ovat opettaneet sen, että urakoista kannattaa tehdä kirjalliset sopimukset ja pienemmistäkin töistä on työn teettäjän syytä seurata rakennusmiesten tuntikirjanpitoa, ettei tule viilatuksi linssiin. Meillä on vuoden sisällä tehty kaksi melko isoa remonttia, joista kumpikaan ei ole sujunut ongelmitta. Ja ensiksi mainittu remontti poiki 1,5 vuoden sisään jo kolmannen remontin huushollissamme.
Keväällä 2005 aloitimme keittiön remontoinnin. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes kalustefirman piti alkaa tehdä osuuttaan. Se tietenkin venyi ja venyi. Mieltä ylentävin hetki oli ilman muuta se, kun olimme sopineet viimein ajankohdan, jolloin kalusteasentajat tulisivat ja me olimme hankkineet paikalle putkimiehen niin, että tiskipöytä saataisiin paikoilleen ja toimintakuntoiseksi. Odottelimme aamulla tunnin verran ja sitten soitin kalustefirmaan ja kysyin milloin aikoivat tulla paikalle. Vastaus kuului: ”Nyt on vähän kiirettä. Kävisikö ensi viikolla?” Ei käynyt ja kalusteasentajat saapuivatkin paikalle jo iltapäivällä.
Mutta eiväthän he tietenkään tehneet mitään valmiiksi. Saimme keittiöömme kaapistojen rungot ja pöytätasot. Kaappien ovet ja laatikostot jäivät uupumaan niin, ettei mitään tavaroita kannattanut alkaa suunnitella vielä paikoilleen. Soittelimme kalustefirmaan tasaisin väliajoin, mutta aikaa ei vain löytynyt työn jatkamiselle. Kolmen viikon odottelun jälkeen hermo petti ja astelin kuluttajaneuvojan pakeille. Hän neuvoi tekemään asiasta reklamaation ”uhkasakkoineen” ja kappas vain; kun kalustefirman pomo oli saanut reklamaation käsiinsä soitti hän välittömästi ja ensimmäistä kertaa minulle päin, asiakkaalleen ja uhkasi jättää homman siihen ja polttaa jo valmiina olevat kaappien ovet (jotka osittain muuten olivat minun omia vanhoja ovia).
Tulivat sitten kuitenkin laittamaan ovet ja laatikostot paikoilleen. Ihan viimeisen päälle ei onnistunut homma vieläkään, sillä liesituuletin uhkasi jäädä ihan liian lähelle hellaa. Sitä varten maustehylly piti lyhentää ja sen takaa paljastui valkoinen astiakaapin pääty, kun muut näkyvät kalustepinnat olivat ruskeita. Tuokin asia saatiin vielä kesän mittaan korjattua, monen puhelun jälkeen. Aikaa kalusteasennukseen meni kaikkiaan noin 3 kuukautta.
Viime keväänä aloitimme kylpyhuoneen remontoinnin. Se sujuikin mainiosti ja on nyt miltei valmis. Vain kalusteet puuttuvat, koska en ole niitä kiireisen syksyn vuoksi saanut vielä tilattua. Yllätys tuli tällä kertaa sähköasennukset tehneen firman laskun mukana. Laskuun oli näet sisällytetty tuossa keittiöremontissa ”tehtyjä” työtunteja ja käytettyjä tarvikkeita. Ylimääräiset tunnit ja tarvikkeet oli siis huomattu 1,5 vuotta myöhemmin. (erikoista on myös se, että tuon kylppärirempan sähkötöistä firma laskutti vasta puolen vuoden kuluttua)! Lasku tuli sopivasti joulun alla ja kiireissäni maksoin sen sitä sen tarkemmin tutkimatta. Tuota ylimääräistä 7,5 tuntia ja tarvikkeita ei laskuun oltu todellakaan merkitty päivämäärällä tai muulla tarkemmalla selitteellä. Kaikkiaan extraa laskussani oli noin 300 euroa.
Kun sitten myöhemmin huomasin oudot lisät laskussani, soitin firmaan ja toimitusjohtaja selitti, että työn tehnyt asentaja oli ilmoittanut tunnit niin myöhään, että ne laskutettiin vasta nyt! Ja tarvike, joka laskuun oli lisätty oli keittiön valaisimeen tarvittu himmenninkatkaisin, joka oli jäänyt sähköfirman omaan piikkiin, kun meidän valaisin oli rikkonut ensimmäiseksi asennetun himmentimen! Olin kuin puulla päähän lyöty. Sanoin vain, että hieman hankala kai meidän on heidän tunneistaan tietää, kun ei meillä ole niistä minkäänlaista kirjanpitoa. Tuota himmennintä en hoksannut siinäkään vaiheessa laskussa edes olevan, kun ei se himmentimen nimellä tietenkään ollut, etten sitä osannut siinä vaiheessa edes kommentoida. Nyt kun asiaa ajattelee, eikös se ollutkin asentajan osaamattomuutta (ts. sähköfirman oma vika), kun laittoi ensiksi sellaisen himmentimen, joka ei kestänyt valaisimen kuormitusta?! Ja senkin himmentimen vaihdon työtunnit firma on takuulla maksattanut minulla.
Sovin tuon puhelun jälkeen ajan kuluttajaneuvojalle. Ennen neuvojan pakeille menoa ennätti sähköfirmasta tulla laskua ”tukevaa” faktaa heidän tekemistään tunneista. Joopa joo, kuka tahansa osaa tulostaa paperille päivämääriä ja tunteja. Tässä lisäselvityksessäkään kun ei vielä käynyt ilmi mitä ja kuka oli milloinkin tehnyt.
Tänään kävin keskustelemassa kuluttajaneuvojan kanssa. Hän oli samaa mieltä asiasta. Vanhoista töistä laskuttaminen siitä asiakkaan kanssa keskustelematta on törkeää ja muutoinkaan noita työtunteja ei olla näytetty kunnolla toteen. Kuluttajaneuvojan mielestä yrittäjä ei voi laskuttaa himmennintä meiltä. Seuraavaksi aion laittaa yitykselle kirjallisen selvityspyynnön työtunneista alekirjoituksineen. Papereista pitäisi ilmetä milloin eritellyt työt on tehty ja kuka niitä on ollut tekemässä. Jos ja kun selvitys yritykseltä tulee tai jää tulematta, pistetään asiaa eteenpäin neuvojan kanssa. Minulla tässä ei ole mitään hävittävää enää tässä vaiheessa.
Summa summarum. Tuo keittiöremppa olisi ehkä saatu tehtyä aikataulussaan, jos siitä olisi ollut kirjallinen sopimus. Tosin en uskokaan, että yritys olisi kirjallista sopimusta tehnyt. Heidän työtapansa kuulostaa edelleen olevan samanlainen. Tuon sähköfirman kanssa olisi pitänyt toimia siten, että jokaisen työkerran päätteeksi olisi pitänyt vaatia nähtäville asentajan työ/tuntikirjanpito ja allekirjoittaa se ( ja ehkäpä vielä vaatia siitä kopio itselle). Tosin en vieläkään ymmärrä miten kukaan voi laskuttaa 1,5 vuotta vanhoja hommia.
Asiakaspalvelussa ja työtavoissa näillä firmoilla mättää ja pahasti. Työn jälki sen sijaan on ollut ihan kiitettävää. Tosin tuosta keittiörempasta poiki vielä se kolmas remontti. Sähkömies oli näet porannut johdon läpiviennin viemäriputken läpi. Viemärivettä oli tihkunut seinän ja lattian väliin 1,5 vuoden ajan. Lattiaa ja seinää piti purkaa muutamia neliöitä ja rakenteita kuivata kahden viikon ajan. Tiskipöydän puuttuminen ja astioiden siirto aiheutti tietenkin epämukavuutta ja kun uusi seinä oli saatu rakennettua ja kalusteet paikoilleen, pääsin taas maalamaan seiniä. Nämä hommat menivät onneksi vakuutusyhtiön piikkiin.
Pienen varoituksen sanan voisin sanoa myös nettifirmoista. Etsin kylpyhuoneeseemme kulmasuihkukaappia, jossa olisi katto ja hyvin tilaa peseytyä. En halunnut siihen tilaa vievää istuinta, enkä muovisen näköistä takaseinää. Löysin mieluiseni kaapin nettimarketista. Toimitus viivästyi heilläkin, mutta vain viikon verran. Kaappi oli todella hieno, oli kaikki seinät lasia ja tilaa mukavasti.
Ongelmia alkoi syntyä, kun vedentuloa testattiin kootussa kaapissa. Vettä tursusi ulos ihan väärästä paikasta, ilmeisesti ”suihkuasennon” valitsijan tiiviste oli viallinen. Otimme yhteyttä kaapin toimittajaan. Homma tuntui ratkeavan helposti. Kaapista tarvitsisi vaihtaa vain paneeli, jossa suihkun tärkeimmät osat olivat. Uusi paneeli ei ennättänyt tulla ennen kuin lähdimme mieheni kanssa lomareissulle. Suihkun lopullinen testaaminen jäi isälleni.
Uusikin paneeli osoittautui vialliseksi. Isäni oli yhteydessä kaapin toimittajaan ja mekin yritimme asiaa selvitellä Italiassa parhaamme mukaan. Nettifirma tarjosi tilalle kokonaan uutta, eri mallista kaappia. Kaapin koko oli sopiva ja hintaluokka sama kuin aiemmalla kaapilla, kaapin ulkonäkö jäi hämärän peittoon, sillä kaapista ei ollut firman nettisivuilla kuvaa.
Kun tulimme kotiin, kylpyhuoneen nurkassa seisoi suihkukaappi, jossa oli istuin ja valkoinen ”muovinen” takaseinä. Tarkistin nettimarketin sivulta kaapin hinnan, joka oli 90 euroa halvempi kuin meidän alkuperäinen kaappi. Kysyin palauttaisiko firma tuon 90 euroa. Vastaus kuului suunnilleen niin, ettei firma ota vastuuta muuttuneesta markkinatilanteesta (tuommoista mainintaa ei tietenkään ole nettisivuilla).
Otin taas yhteyttä kuluttajaneuvojaan, joka tarkisti tietokannoistaan, että ko. firman kanssa oli ollut jonkinlaisia ongelmia ennenkin. Hän neuvoi tekemään reklamaation, mutta mieheni mielestä sitä ei kannattanut tehdä, jos tarvitsemme jatkossa kaappiin varaosia tms. että hommat lutviutuisivat silloin paremmin. Aikaa kaupasta oli kulunut liian kauan, että sitä olisi voinut enää purkaa. Reklamaatio jäi siis tekemättä ja nyt minulla on kaappi, jollaista en alunperin olisi halunnut.
Toivottavasti tästä tarinasta on opittavaa muillekin kuin minulle. Jatkossa aion olla todella tarkka näiden rakennusmiesten kanssa ja vaatia jos jonkinlaista paperia nähtäväkseni. Se, että joku rakennusfirmassa on tuttu tai parempikin kaveri ei ole tae siitä, että hommat hoituvat. Vaikka remonttien jälkipuinti onkin ollut melko masentavaa, aion pistää huushollia edelleen uuteen uskoon. Seuraavaksi muutoskohteena on yläkerran olohuone ja myös kellarin eteiselle ja itse kellarille pitäisi tehdä jotakin…
Vastaukset 5
Vanhimmat
voi käydä.
Hyvin suunniteltu remppa kattaa myös ammattitaitoisen valvonnan. Siihen pitäisi palkata suunnittelija tai jokú muu ammattihenkilö.
Harvat tilaajat siihen yksin kykenee, voi mennä kyttäämisesksi, eikä ammattitaitokaan riitä tekniseen puoleen.
Eli sitä saa mitä tilaa!
Ok. Ostan "hyvämaineiselta" Firmalta palvelun avaimet käteen. On sopimukset asiasta. Miksi minun pitäisi vielä erikseen ottaa valvoja ja maksaa sille - missä siis moraali? Olen ollut useilla aloilla töissä. Missään ei viilata tietämätöntä yhtä härskisti kuin rak. ja remontoinitihomissa - Ei edes autokaupassa ...
Sitäpaitsi - osa valvojista on haluttomia puuttumaan ongelmiin. Mistä tiedän, että valvojani on hyvä? Miksi minun tulisi tietää tarkalleen, mitä ja miten tehdään. Kun myyn omaa osaamistani (tomin täysin eri alalla) tilaaja olettaa, että hoidan hommat, eikä minun hommiani mikään erillinen instanssi vahdi. Samoin tekevät kilpailijani - heille hatunnosto siitä. Työtapoja on erilaisia eri ihmisillä, mutta harvalla alalla tehdään homma perseelleen siten, että itse tiedetään puutteet ja oikomiset ja luotetaan siihen, että asiakas on tyhmä eikä tajua niitä ...
työmailla sekä suurilla rakennuksilla on aina tilaajan palkkaama valvoja työnjälkeä valvomassa.
Se on rakennusalalla sääntö josta pientalotyömaat ja remontit on poikkeus. Rakennuttajat antavat työmiehille avoimen valtakirjan tehdä miten lystää.
Millä alalla ei valvota mitenkään?? Tuskin sellaista onkaan? Teeppä sutta niin katsotaan meneekö läpi.
Tässä se taas seisoo HALPA FIRMA TUOTTAA HALPAA PALVELUA. Muistakaa hyvä ihmiset että alle 40 e/h työtä tekvät firmat kusettaa tilaajaa sekä yhteiskuntaa. MUISTA! EDULLINEN EI VOI OLLA REHELLINEN.....pirulle pikkusormi jne.
Älkää valittako jos olette pihejä
Kokemusta on vähän samaan tapaan kun ketjun aloittajalla.
Tosin sopimukset löytyy ja papereissa lukee vielä työlle takuu 1v.
No nyt kun pitäisi tulla korjaamaan rakennus virheitä, niin soitetaan suuta ja sanotaan että yritys lopetetaan.
Sattumalta kun sain jälkeen päin kuulla myös toiselta remonttintekijältä tämän parin tekemistä
urakoista, niin kuulemma käyttivät samaa juttua.
Eli nyt jälkiviisautta älkää luottako pätkääkään
vaikka saatte sopimukset allekirjoitettuna, sillä suomessa on liian helppo tehä uusi yritys.
Ottakaa vakuutus ja valvoja.