Hei!
Olen tämän kevään abi ja mietin kahden hyvän jatkokoulutusvaihtoehdon välillä. Minua kiinnostaa markkinointi Hankenilla ja maailman politiikan tutkimus valtiotieteellisessä.
Vaikka sisäänpääsyprosentti Hankenille onkin aika suuri, olen täysin suomenkielinen kiitettävällä lukioruotsi pohjalla, joten pääsykokeiden eteen olisi tehtävä ihan tosissaan töitä. Maailman politiikan tutkimuskin on ollut hyvin suosittu, joten en voi, enkä pysty panostamaan täysillä molempiin pääsykokeisiin.
Kumpaan hakeminen olisi kannattavampaa? Hankenistahan valmistuisi ekonomin ammattiin, mutta toisaalta maailman politiikan tutkimus on "kutsumusala" minulle. Tosin valtiotieteilijöiden työllistymisestä minulla ei ole mitään tietoa.
Millaiset kieliopinnot ovat valtsikassa? Hankenin kieliopinnot ovat mielestäni ihanteelliset. Entä millaista opiskelu valtiotieteellisessä on?
Haluaisin kuulla plussia ja miinuksia molemmista. Olisiko viisasta hakea valtiotieteelliseen ja ottaa sivuaineita Hankenilta, tai toisin päin? Haluaisin työllistyä valmistumisen jälkeen, ja pelkään pätkätyökierrettä.
En väitä etteikö kauppatieteet kiinnostaisi, mutta rehellisesti sanottuna kansainvälinen politiikka kiinnostaa tällä hetkellä enemmän. Onko viisaampaa seurata järkeä vai kutsumusta?
Olen tämän kevään abi ja mietin kahden hyvän jatkokoulutusvaihtoehdon välillä. Minua kiinnostaa markkinointi Hankenilla ja maailman politiikan tutkimus valtiotieteellisessä.
Vaikka sisäänpääsyprosentti Hankenille onkin aika suuri, olen täysin suomenkielinen kiitettävällä lukioruotsi pohjalla, joten pääsykokeiden eteen olisi tehtävä ihan tosissaan töitä. Maailman politiikan tutkimuskin on ollut hyvin suosittu, joten en voi, enkä pysty panostamaan täysillä molempiin pääsykokeisiin.
Kumpaan hakeminen olisi kannattavampaa? Hankenistahan valmistuisi ekonomin ammattiin, mutta toisaalta maailman politiikan tutkimus on "kutsumusala" minulle. Tosin valtiotieteilijöiden työllistymisestä minulla ei ole mitään tietoa.
Millaiset kieliopinnot ovat valtsikassa? Hankenin kieliopinnot ovat mielestäni ihanteelliset. Entä millaista opiskelu valtiotieteellisessä on?
Haluaisin kuulla plussia ja miinuksia molemmista. Olisiko viisasta hakea valtiotieteelliseen ja ottaa sivuaineita Hankenilta, tai toisin päin? Haluaisin työllistyä valmistumisen jälkeen, ja pelkään pätkätyökierrettä.
En väitä etteikö kauppatieteet kiinnostaisi, mutta rehellisesti sanottuna kansainvälinen politiikka kiinnostaa tällä hetkellä enemmän. Onko viisaampaa seurata järkeä vai kutsumusta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kauppa-ja valtiotieteilijöiden työttömyys on vain 4%, joten aika hyvin niillä tutkinnoilla (ja taidoilla) työllistyy moneen eri paikkaan.
Mitä tulee hakemiseen, valtio/yhteiskuntatieteelliseen on tosiaan vaikeampi päästä. Kirjoitin kahdeksan(8!) ainetta n.M:n keskiarvolla, mutta silti minulla on aika vähän lähtöpisteitä yhteiskuntatieteelliseen (Jyväskylä) alle kolmasosa, mutta hyvin kauppatieteelliseen reilusti yli puolet.
Niin, muakin on kiinnostanut kv.politiikka ja kauppa, niinpä olen ajattellut pyrkiä opiskelemaan poikkitieteellisesti kauppaa ja kv.politiikkaa/suhteita. Jos sekä politiikka että kauppa kiinnostavat niin miltä kuulostaisi esimerkiksi opiskella kansantaloustiedettä yhteiskuntatieteellisessä, niin sais VTM:n paperit ja ekonomin nimikkeen. Lisäksi jos ottaisi laskentatoimea, tilastotiedettä ja/tai kv.politiikkaa/suhteita, niin olisi melko laajat mahdollisuudet eri hommiin.
Olen miettinyt, että kansainvälisiin asioihinhan voi vaikuttaa monella alalla. Kenties politiikka on likaista vääntöä, jossa ei yksin pysty paljoa vaikuttamaan. Mutta entä kansainvälisellä kaupan tai palvelun alalla? Mahdollisesti työt olisivat konkreettisempia kuin kv.politiikan tutkiminen.
Esimerkiksi kansainvälisten asioiden kordinaattorina jossain firmassa tai korkeakoulussa pääsisi auttamaan yhteyksissä ja näkisi konkreettisia merkityksiä esimerkiksi uusia yhteistyökumppaneita tai opiskelijoita/työntekijöitä, jotka palaisivat iloisina ja kansainvälistyneinä opinto/työmatkoiltaan.
Seuratako järkeä vai tunteita on kysymys johon voit vastata vain sinä itse.
Jos haluat välttää pätkätyökierrettä suosittelen kauppatieteellistä alaa tai ainakin työllistymistä yksityiselle puolelle. Hyvin usein tuntuu siltä että KTM avaa ovet sekä yksityiselle että julkiselle puolelle mutta VTM:n polku on usein ohdakkeisempi. KTM:ää voi halutessaan pimpata yhteiskunnallisempaan suuntaan sivuaineilla. Valtiotieteellisen suorittamiseen Helsinki on varmasti paras paikka ennen kaikkea hyvien opiskeluaikaisten työkokemuksen keruumahdollisuuksien vuoksi.
Tsemppiä kevääseen!
Ei valtiotieteellisestä todellakaan valmistuta pelkästään valtion virkoihin tai politiikkaan.Erittäin suuri osa päätyy ihan yksityiselle puolelle asiantuntijatehtäviin. Myös tiedonvälitys- ja koulutustehtävät ovat suosittuja.
Viestintä esimerkiksi on erittäin kiinnostava aine valtiotieteellisessä ja sinne on helpompi päästä kuin maailmapolitiikkaan.
Itse luen poliittista historiaa. Hyvin vaikea päästä sisään, mutta olen todella innoissani.
Millaiset uramahdollisuudet VTM/YTM:llä (jos kansantaloustieteilijöitä ei lasketa) on realistisesti yksityisellä puolella verrattuna esim. KTM, DI tai OTM tutkinnon suorittaneisiin? Tai paremminkin, mitä etua VTM/YTM tuo yksityisen puolen työelämään mainittuihin kolmeen tutkintoon verrattuna? Asiantuntijatehtävähän on useimmiten kauniimpi nimitys uran umpikujalle.
Mutta tiedän useamman poliittisen historian opiskelijan, joka on yksityisellä sektorilla töissä eikä todellaakaan missään umpikujassa.
Viestintään on vaikeampi päästä kuin valtio-oppiin, jonka alla on maailman politiikan tutkimus.
Viestintään on vaikein päästä Valtsikassa, aikoinaan oli vaikein ala koko Suomessa.
Eli kyllä valtio-oppiin pääsee helpommin.
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/tilastot/valintatilasto06.pdf
Tuskinpa VTM on todellakaan mikään este, mutta mikä on tutkinnon _lisäarvo_ verrattuna mainitsemiini tutkintoihin jos tavoitteena on ura yksityisektorilla? Mainittakoon että henkilökohtaisesti pidän ainetta erittäin haastavana, minusta on sääli että pol hissaa ja valtiotieteitä ylipäätään ei arvosteta riittävästi. Fakta kuitenkin on että jos opinto-ohjauksessakin ilmeisesti korostetaan sitä että sivuaineilla työllistytään on jotain pielessä.
Lainaus Helsingin valtsikan sijoittumistutkimuksesta 2003 vuodelta 2001 valmistuneelta opiskelijalta:
"poliittisen historian maisterintutkinnon suora sovellettavuus työmarkkinoilla on todella huono, jolloin oikein valittujen sivuaineiden, tuttavuuksien ja puhtaan tuurin merkitys korostuu haettaessa duunia....Minulla sattui käymään munkki kun sain hyvän työn, kaikki opiskelukaverini eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Käytännössä valtsikan tutkinto ei ole kilpailukykyinen esim. juristi- tai ekonomitutkinnon kanssa. Aina voi tietenkin omanarvontuntoisesti selitellä, että tutkintomme on akateemisesti korkeatasoisempi ja vaativampi kuin muiden tiedekuntien....The fact remains the same: muut nauravat matkalla pankkiin."
Sori, pakko korjata!
Sekä viestintään että maailmanpolitiikkaan hyväksyttiin viime vuonna 6% hakijoista. Poliittiseen hissaan sen sijaan pääsi 8% hakijoista.
Yleiseen politiikan tutkimukseen pääsi sen sijaan 16%, joten sinne ehkä kantuu hakea ja vaihtaa suuntautuminen. Se on helppoa valtio-opissa.
Eihän noita koulutuksia voi verrata mitenkään. Itse olen konsultointialalla ja toimistostamme löytyy niin VTMiä kuin KTMiäkin.
DI on tekniikan asiantuntija ja OTM lain. Enemmän KTMllä ja VTMllä on yhteistä, kuin edellä mainituilla. Itse olen tehnyt kauppiksessa sivuaineita mm. markkinointia ja johtamista.
Kauppiksessa ja valtsikassa voit opiskella niin eri suuntautumisvaihtoehtoja, että kaikki riippuu siitä minkä tien valitset. Viestinnällä saa takuuvarmasti duunia, mutta valtio-opilla välttämättä heti ei. Kaikki tuntemani viestijät tekevät koko opiskeluaikansa alan duunia, kun taas kukaan valtio-opin kavereistani ei ole saanut edes alan kesätöitä monen opiskeluvuoden jälkeen.
Pakko sanoa, että Hankenin tutkinto on aikas epäarvostetumpi kuin esim. HKKK:n.. Ehkä joku suuttuu nyt, mutta kun se on fakta. Noilla sisäänottomäärillä on pedattu varmat opiskelupaikat niille ruotsinkielentaitoisille, jotka osaavat kirjoittaa nimensä paperiin..
Käytävällä kuultua: "siis mieti, mä luin hankenille ainakin kuukauden joka päivä. ihan oikeesti! vitsi mä oon puhki..."
Hoh hoijaa...:)
Jos et ole ruotsinkielinen, niin miksi harkitset nimenomaan Hankenia, etkä Kauppakorkeaa ?
On Hankeniin kai sinänsä helpompi päästä, mutta kun joutuu vieraalla kielellä (anteeksi, toisella kotimaisella) pyrkimään, niin mutkistaahan se asiaa.
Itseäni kiinnostaa valtio-oppi, mutta haluaisin tietää olisiko teidän mielestä hyvä yhdistää siihen siis esim. jotain kaupallisia aineita tai oikeustiedettä takaamaan työllisyys tulevaisuudessa? Mitä suosittelisitte? Täysin en haluaisi valtio-opista luopua hkkk:n vuoksi.