on rahaa ettei koira pissi kintuille. itku pitkästä ilosta.
muistatko sanontoja
sen verran
684877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
"Ei sitä päivää tiärä surra, mitä ei nähäny oo"
"katso kiittäen eiliseen,luottaen tähän päivään ja toivoen huomiseen"
lopu,ja ruma ei muhun tartu
kenet saat!
äänellään se variskin laulaa!
-Kyllä oli hauskat tanssit, ku akkakin oli vielä viikon puhumatoon, sanoo Hautasen isäntä ku oli vanhaantanssiis emäntinensä ollu.
-Jälistä peloo on kiälletty, sanoo Risikko, ku naapuri tuli anteeksi pyytämähän.
-Ei meillä oo riielty ku me omma suuttunu aina eri aikahan, sanoo vanha härmäläänen pariskunta.
-Voima se on joka miehes jyllää, sanoo Anssin-Salu, vaikka oli ruotivaivaanen.
-Ku on akka, piippu ja pyssy niin on aina jotaan krassaamista.
-Tua tuasta, sanoo akka ku fati särkyy.
-On niin kylymä notta pitää olla kaikki verhaat yllä ja loput tuulen puolella kainaloos.
-Tämä teirän vesi maistuu oikeen kaffilta, sanoo Tupun Sussu, ku kylääs kaffia joi.
-Yli saa mennä muttei pyärtää.
-Vieras on hyvä ja krapaa omaa persettä, sanoo flikka riiarille.
-Kyllä kukkoki hyvän tuntoo, vaikka onki luusta noukka.
onneksi sai verettyä takaasi niin että narahti,
niin likellä käy että haisemahan alakoo
hävinnytkin mies ja huono onkin.
(lohdutus voimankoitoksen jälkeen hävinneelle osapuolelle).
hyvä,sammakonkin mokkapään
Se viimeksi nauraa, jolla on vahvimmat lääkkeet. Alkaa nämä eläkeläisvitsit nimittäin kohtapuoleen olla ajankohtaisia.
kun kissalla pöytää pyyhki.
lisää...
- Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle
-Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
- Akoilla ja susilla on maailma pilattu.
- Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.
- Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
-Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
- Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
ilosta,pieru pitkästä nauramisesta.
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Jos ei kylmä kynttelinä,eikä palele puavalina,
niin ei ole hellettä heinäkuussa.
pääse taivaaseen, ne pääsevät mihin vaan.
- Paha saa palkkansa.
- Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
- Ei oppi ojaan kaada.
- Parempi tossun alla kuin taivasalla.
Ei hiiri nukkuvan kisan suuhun juokse.
Haukkuva koira ei pure.
Ei suuret sanat suuta halkaise.
sanoi kettu pihlajanmarjoista.
- Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto.
aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin, - joten nyt Hyvää yötä kaikille :)
Sitä sannaa ei sanota, minkä kannoilla ei ajeta
Aamu on iltaa viisaampi..
vesilintu harmaa,mistä sen vesilinnun,kaikki murheet
arvaa
haavat.
- Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello
vielä kauemmas.
- Kauneus on katoavaista, rumuus sen kun lisääntyy.
- Ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme.
,,,
###
johon kalikka kalahtaa.
"Hyvä ryhti korvaa huonot vaatteet"
mummoni sanoi aina että " elä piästä piästäsi,minkä piähän et piäse." eli kielsi valehtelemasta .
suomennettuna , älä päästä päästäsi minkä päähän et pääse.
päivä parahin.
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään.
Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.
ei kukko käskien laula.
hyvä rusko,iltarusko päivänpaska
paikkaansa, se on juuri päivastoin..
Tänä aamuna oli hieno aamurusko, oikein purppuranpunainen, ja katotaan vain - tänään alkaa purkuamaan lunta..uskotko :) ?
Ja kun järvemme yllä on hieno iltarusko, seuraavana päivänä on takuupouta..:)
maimankirjat mennyt sekaisin,surataan http://www.foreca.com/fin/saa/
vaikka minkä Wikipedian etsisit, - pysyn kanteessani :), tännään vielä purkuaa..:)
"Aamurusko päivän p..ka" ja iltarusko ennustaa seuraavan päivän olevan kaunis.
sitten http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html
olen sen kuullut,
Iltarusko päivän kaunistus,
aamurusko päivän paska.
kuullut sanottavan, ja katotaan nyt mitä se tämän aamuinen ruskotus tästä kehittelee..vielä ei (per..na) sada mittää :))
täällä sataa
Eteenpäin sanoi mummo lumessa
paljon,sataa lunta paljon tai ei puu kahta taakkaa kanna.kumpaakin tosin olen kuullut mutta eka se jonka äitini sanoi.
jos marjoja on paljon,on lunta vähän,
eli ei kanna kahta taakkaa,lunta tai
marjoja
Joka kuuseen kurkottaa
- joka toiseen ei
Joka toiselle kuoppaa kaivaa
- joka toiselle ei
ollut tämäkin, - tiivistää nyt koettu muutamiksi sanoiksi - ja vielä niin että se sananlaskun sanoma koskettaa melkein jokaista samalla tavalla, ne on yksiselitteisiä - ja (melkein) samoin tulkittuja..
Esim. tämäkin., "Kännissä ja kihloissa on kiva olla, krapulassa ja naimisissa yhtä helevettiä"
kuinka te tuon tulkitsette, mitä teidän mielestänne tuo antamani sananlasku tarkoitaa, ja millaisessa elämäntilanteessa ihminen on sen suustaan sylkäissyt?
kylmä kahvi kaunistaa-mutta vatsa ei kestä,mitä naama vaatii
rakkaus on nopeampi kuin piirosen pässi
rahaa on,ettei paskalle taivu
älä ota kaunista akkaa,ota ruma-kauneus on katoavaista,rumuus senkun lisääntyy
vaihtelu virkistää,sanoi kissa kun akalla pöytää pyyhki
miestä en tarvitse-mulla on kissa joka juoksee ulkona kaiket yöt,koira joka räkyttää ja papukaija joka kiroilee
no,tuo ei tainnut olla sanonta ;D
hiljaa hyvä tulee
tuo on selvästi hääyön jälkeinen yö!
hyvä tuo kissa ja koira juttu.:))
näitä joka lähtöön..
http://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja
Himot ne on hiirelläkin, ja kyllä rumatkin rakastavat!
Essolla viljellään paljon viisaita sananparsia, mutta en niitä kaikkia nyt muista. Muutaman viisaan kaverin mielilauseet kuitenkin muistuvat helposti mieleen.
Einari Essonen: Päivää ei pidä kiittää ennen iltaa, eikä naista ennen aamua.
Kalu-Kalle: Parempi on olla rikas ja terve kuin köyhä ja sairas.
Seksi-Sulo: Parempi pikkusormi p****ssa kuin peukalo keskellä kämmentä.
-No kyllähän sitä ny kerman ja sokurin kans syää vaikka hevoospaskaa, sanoo Näsin Kustaa, ku tytär mämmiä toi.
-Liha tuloo syätyä, sanoo Larvan-Kaappoo ku luuta järsi.
-Sellaasta päivämiestä en ota, joka ei kerralla leipää syä, sanoo Puskala.
-Kyllä me ny toimehen tullahan, sanoo Prännin seppä, ku kihilamatkalta toi täysinääsen silakkaneliikan.
-Ei puhu mitää-kurikoottoo vaa niinku vihoosnansa.
-Piankos sitä ny kuakkii, ku on vain joka linijaa, sanoo Mäläkin-Matti.
-Soon niin aimoo, jotta yhtä tullua levittää ja kaksi on aina ilamas.
-Komian tähären Kustaata sanotahan Köystiksi, ettei näyttääsi köyhältä.
-Komiasti vaan, sanoo Isoo-Antti, ku Näykin porstuahan ajoo.
-Sisuani en karota alle kahareksankymmenen, sanoo Härmän akka.
-Puukkoo soon Härmälääsen ystävä, sanoo Prännin Erkki.
-Minen mee puukootas saunahankaa, sanoo Kosken seppä.
-Vaikka sullon kuinka hyvä hevoonen, niin mullon aina pikkuusta paree.
Tällaasia täältä Pohojanmaalta, sanan paukahroksia, vuosikymmenien aikana kansansuus muovautuneeta ja jääny muistihin. Sukupolovelta toiselle säilyneetä, sellaasta kielellistä rikkautta.
Siivoilin öljylampun valossa, illansuussa. Äite sitä touhua katteli ja tuumas siihen totiseen tapaansa. "Älä kuule sinä flikka siivoo pimiäs, kyllä `aamu nauraa ehtoon töille`". Muutenkin äitini käytti meitä lapsia kasvattaessaan tai sanotaanko opettaessaan, paljon sananlaskuja.
tykännyt yhtään niistä kasvatusvälineenä, minusta ne tasapäistivät - ja tuntui että asia oli muka sillä selevä :/
Ja sitten ne raamatunlauseet...vieläkin verenpaineeni meinaa kohota pilviin kun muistelen niitä aikoja..
..olleetkaan ollenkaan mukavia. En tykännyt minäkään. Nyt ne ovat muistoissa "kultaantuneet"
Minulla on sellaanen pieni kotiarkisto, suurimmaksiosaksi isoisäni muistihin kirijoottamia tarinoota. Osaksi on kyllä vieläki vanhempia, isoisäni äiren muistihin merkittemiä asioota. Joskus luen niitä, isoisälläni oli sellaanen hyvä käsiala, heleppoja lukia. Palijon on ihan arkielämää ja tehtyjä töitä niis kirijoos, sen aikaasia tapahtumia. Vanhimmat 1860 luvulta alakain. Sellaasia tavallisia ihimisiä ne on ollu, seppiä ja pelimanneja jo vaikka kuinka monennes polovees. Vanhan hyvän aijan hyviä ihimisiä ne olivat. Erikoosesti isoisäni (paappa) oli minulle kovasti läheenen ja tärkiä henkilö lapsuuressani. Olin mumman ja paapan poika.
"Joita se pesi, kusi, kurikootti, kuivas ja silitti". Tämä lause on äitini paapan jokaisen tarinan viimeinen lause. Äitini kertoi tässä taannoin kuinka hänen paappansa piti pientä mukulaa sylissänsä ja kertoi tarinaa. Samalla hän "hyppyytti" sormiaan polvillaan ja jokainen tarina päättyi aina tuohon lauseeseen. "Kai sää nyt tiärät mitä tua kurikoottiminen on" kysyi äitee. Hölmistyneenä kattoin ja sanoi, ettei ole harmainata aavistusta. Äitini sen sitten selitti ja pyykkäämiseenhän se kuului :))
ihmisille jotka ovat saaneet tutustua isovanhempiinsa ja jopa isoiso vanhempiinsa. Joskus tuntuu siltä, kuin sitä olisi ollut jotenkin juureton kulkuri.:)
Lisäksi suvussamme on ollut sellaisia asioita jotka ovat sitten vielä erottaneet isoäidin ja isoisän suvut kokonaan toisistaan.
Ukkini on mennyt naimisiin tytön kanssa jota isäni suuri ja olevinaan rikkaampi suku ei ole hyväksynyt, - osin mummin "ulkolaisten" sukujuurien takia, ja osin hyvinkin traagisten tapahtumien takia, joita en viitsi tässä nyt sen kummemmin kertoilla.
Joitakin vuosia sitten kiinnostuin sukumme vaiheista ja tilasin ensimmäisen sukukirjamme kirjaston kautta ja sain sitten sieltä lukea mielenkiintoisia asioita sukulaisistani..isäni puolelta.
Olen päättänyt osallistua sukumme kokouksiin, ja menneenä kesänä olinkin ensimmäistä siellä kertaa.
Jonkinlainen orpoudentunne minulla on ollut koko ikäni, en ole oikein ymmärtänyt esim. suhdettani musiikkiin olen ollut aina ns. musiikilla käypä, - tiedän kyllä että mummin suku on ollut hyvin musikaalista, ja heissä on soittajia ja laulajia.
Kun tuossa mainihit tuntevasi omia sukulaisiasi noin kauas taaksepäin, teki mieleni kertoa näitä omianikin, ja ihan kertomisen halusta vain :)
Ps. kumpa osaisin olla o i k e a isoäiti lapsenlapsilleni..koskahan sen alkaisin :)
Toki osaat olla isoäiti tai mummi tai mummu, miksikä teilläpäin sitten sanotaankin. Minä olen mummu ja mummi. Itse sanon itseäni mummuksi.
Se on sellaista "synnynnäistä" se mummouskin :))
ja niin monelle pitäs riittää - ja olla viisaskin, - siis viisaampi ja jutella heille kaikkea sellaista josta he sitten muistaisivat minut - positiivisessa mielessä.
Kun olisi heille enemmän aikaa, - sen olen päättänyt että ensi kesänä otan heidät kaikki, siis melkein kaikki, mökille lomani ajaksi ja olen ihan heitä varten, - käyvvään kalassa ja tehään retkiä ja paistellaan lettuja ulkona, katellaan kaikenmaaliman ötököitä metissä, ja rannalla. Saunotaan..ja ja..toivottavasti on yhtä hyvät ilmat kuin mennenä kesänäkin oli :)
Sen takia melkein, kun ainakin yksi on niin pieni ettei varmasti pärjää ilman vanhempia yökylissä..tämmöisiä haaveita mulla vain..
Minullakin on. Ensiviikon lopulla lupasin paistaa lättyjä pojan pojille ja jos lunta on, niin menen ulos poikien kanssa vaikka lumienkeleitä tekemään :) Saavat siinä talon väki ihmetellä, ei se haittaa :)) Sylissä ja satujen lukemista ja mummun ruokaa, se taitaa olla lapsille mieleen, eli ihan tavallista elämää ja sellaista rauhallista "lempeyttä". Samoin tytön lapset ovat yökylässä yksitellen. Silloin tällöin, ei kuitenkaan kovin usein. Tuo sinun kesäsi näyttää tosi hienolta, juuri tuosta lapset tykkää.
Jouruin vielä töihin saunanjälkeen, justihin äsköön vasta tulin. Tuolla tiellä lähellä Kruunupyytä oli särkyny rekka maantielle, kävin antamas "ensiavun" pääsi jatkamahan taas matkaansa. On se tämä hommaa, harmittaa ku jäi tämän illan jutuut kesken. No jos huomenna ennättääs paremmin.
kun ne helskutin työt häiritsevät tätä ihmisen "sosiaalista" kanssakäymistä,kele sentähän
tarjota? Saisivat lisää ajankuvia.
Eikä millään pahalla,mutta kun susta aikanaan aika jättää,ettei kukaan niitä kaatopaikalle kyörää. Niissä on jo niin kadonnutta kansanperinnettä...ihmeessä tarjoo,ainakin siellä teille maakunta-arkistoon edes.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
http://www.verikoirat.com/isotpojat.html
:))
*Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa
:)
itku pitkästä ilosta,pieru kauan naurattaa
mies se tulee räkänokastakin,vaan ei tyhjän naurajasta
näkee. -Vatsa täynnä kuin kinkerilampaalla.
- Tyynessä vedessä isot kalat kutevat.
- Mitä marjana katolla, sitä vappuna vaossa.
- Ahneella on paskanen loppu.
- Onni yksillä, kesä kaikilla.
- Täytyy ajatella mitä sanoo, ettei sano mitä
ajattelee.
- Joka päivä opimme jotakin uutta, viisaaksi
emme tule koskaan.
on puoli ruokaa.
mansikka, muu maa mustikka.
- Aamun virkku ja illan torkku,
se tapa talon ylläpitää.
Illan virkku ja aamun torkku,
se tapa talon hävittää.
-Naura vanhalle, älä vaivaiselle.
kasvaa, se kunniatta kuolee.