Minun päiväni alkaa joka arkiaamu klo 6.30 kun herään, ja kohta herätän lapset ja laitan heidät kolme kpl kouluun. Itse lähden kahdeksaksi töihin. Kun tulen klo 15.00 maissa ovat lapst kotona ja laitan ruokaa käyn kaupassa, välillä pesen pyykkiä ja siivoan. Autan läksyissä, ja leikin lasten kanssa. Tämä toistuu.
Mies menee töihn ja menee kotiin joko nukkumaan tai katselemaan telkkua.
Niinpä, isät luovuttaa kun pääsee helpomalla. Enpä valita, sillä aikuisina lapset kyllä tietää kuka heidän vuokseen on ahertanut, ja heistä huolta pitänyt, oman jaksamisensakin kustannuksella.
Kyllä todeta täytyy että naiset ovat vahvempia. Heikot sortuu elon tiellä.
Mies menee töihn ja menee kotiin joko nukkumaan tai katselemaan telkkua.
Niinpä, isät luovuttaa kun pääsee helpomalla. Enpä valita, sillä aikuisina lapset kyllä tietää kuka heidän vuokseen on ahertanut, ja heistä huolta pitänyt, oman jaksamisensakin kustannuksella.
Kyllä todeta täytyy että naiset ovat vahvempia. Heikot sortuu elon tiellä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mä ymmärrän että on kova paikka kun mies lähtee perheestä... mutta kun ei se tilannetta yhtään helpota, eikä myöskään tuo sitä miestä takaisin, että purkaa katkeruuttaan täällä keskustelupalstoilla.
Mä oikeasti toivon etten ikinä koskaan katkeroidu elämälle noin paljon, vaikka yksin olenkin tyttöni kanssa. Sullahan on koko tulevaisuus edessäs, voit tehdä siitä juuri sen näköisen kuin haluat. Enää sun ei tarvitse edes sitä miestä passata/huomioida, vaan voit elää itsellesi ja lapsillesi. Toivon vaan ettet siirrä tuota katkeruutta lapsiisi, koska jotain hyvää on siinä miehessä ollut, jos kerta ihan kolmin kappalein olet lapsiakin hänen kanssaan tehnyt. Voi olla että aikuisina lapset muistavat sinusta vain sen marttyyriasenteen, ja syyttävät itseään kun ovat vieneet sulta elämän. Sitten ei ole kivaa enää kenelläkään :(
Siis, ellen ole ihan väärin käsittänyt, niin tämä palsta on juuri omiaan siihen, että voi purkaa omia tuntemuksiaan.
Ei varmaan miestä tuo takaisin (en kyllä ymmärtänyt että siitä oli kysekään) mutta se varmaan ei ole tarkotuskaan. Helpottaako oloa kun saa valittaa? Aivan varmasti. Jos noin paljon ahdistaa lukea toisten juttuja, niin ehkä se elämälle katkeroituminenkaan ei ole kovin kaukana..
rynnii vastaamaan hiukset leimuten. Minä en ainakaan ymmärtänyt niin, että mies olisi häipännyt ja mitä sitten, vaikka olisikin?? Kyllä pitää saada purkaa pahaa oloaan, vaikka sitten tänne kirjoittamalla, ei kaikki ole niin vahvoja ja fiksuja äitejä kuin sinä ;).
Sinä muuten siirrät tyttärellesi ajatuksen, naiset ei tarvitse miestä muuhun kuin lapsen tekoon, eikä miehelle perheessä ole muuta virkaa. Elämä on opettanut minulle, perhe ilman isää on kuin ihminen ilman toista jalkaa. Jotain tärkeää ja oleellista puuttuu lapsilta. En tarkoita, että ollaan väkisin jonkun kanssa, mutta jos on mies, joka ei ole väkivaltainen, nukkuu töiden jälkeen on kuitenkin pienempi paha kuin ilman isää. Vaikka isä tälläisestä perheestä lähtisi nukkumasta sohvalta ei ne kotityöt mihinkään häviä. Samat työt ovat edessä, vaikkei se ukko siellä röhnötä. Läksyissä autetta, tiskattava, laitettava ruokaa, pyykättävä....
Toivottavasti sinä et ole lempannut miestäsi ulos vain sen takia, että uskoit olevasi hänen passaajansa.
Tsiisus mistä teitä riittää... Ja tännekö ei saa kertoa tuntojaan. Etkä edes näköjään ymmärrä lukemaasi vai aloitko kommentoimaan lukematta?
Isä ei ole selvästikään lähtenyt perheestä mihinkään.
ennekin, on puolustanut naisen roolia alistuvana, hiljaisena marttyyrina, joka mukisematta kantaa vastuun kaikesta, ja on kiitollinen ja positiivinen kun mies on edes jonkunlainen isä...
hohhoijaa. noh tällasten naisten takia, miehet saa kaiken "ilmaiseksi" ja on yhteiskunnassa erikoisasemassa työn, lastenkasvatuksen, perheen, kodinhoidon jne suhteen.
kuka sulle on opettanut että nainen on palkaton orja, alempiarvoinen, joka kestää huimasti suurempaa työtaakkaa, jolla ei ole oikeutta vapaa-aikaan, tai sairastaa. etkö ymmärrä että kun ero tulee , se on KORJAAMATON tragedia lapselle, josta äiti TIETENKIN stressaa!?
Missähän välissä mä olen sanonut että mä en miestä tarvii ku lapsen tekoon? Kaikki ei elämässä aina mene niinkuin suunnittelee, ihmisiä katoaa toisen elämästä syystä tai toisesta, ihan tahtomattakin.
Päätellen siitä kritiikistä mitä mun kirjoitus sai aikaiseks, tainnu osua monella arkaan kohtaan. Syy tohon mun kirjoitukseen on se että samantapaisia juttuja on ollut viimeaikoina varsinkin tuolla Yksin- ja Yhteishuoltajien palstalla monta, tyylistä päättelin että kirjoittaja on sama. Saatoin erehtyäkin, ja silloin pyydän anteeksi alkuperäiseltä. Toki niitä ahistuksiaan saa purkaa, mutta pitääkö niillä täyttää kaikki mahdolliset keskustelualueet joihin vaan saa tekstinsä laitettua? Ja vielä noin miestä alentavaan sävyyn? Miehet tuskin tulee äitien palstalle itseään puolustamaan, joten mä otin sen tehtäväkseni, hiukset leimuten (ne on edelleenki punaset :D)ja koko tekstin lukien. Fiksuudesta en tiedä, mutta vahva olen myös henkisesti, enkä sitä häpeä.
Mun mielestä äitinä mun tehtävä ei ole joka välissä toitottaa kuinka hyvä ja ahkera ja uhrautuva mä olen, ja kuinka isä ei tee mitään. Totta kai saa itsestään olla ylpeä, mutta toi vertailu äidin ja isän välillä on se joka mulle tökkii ja pahasti. Eli se että marttyyrinä selitetään kuinka pyykätään, siivotaan, autetaan läksyissä jne, ja kun tuo äijä ei tee mitään... Tuo jos mikä siirtää tyttäreen käsityksen ettei miehistä ole mihinkään... eihän se isäkään tehnyt mitään... Ja samalla siirtyy poikiin se malli ettei kotona tarvii tehdä mitään, kun äiti teki kaiken isän maatessa sohvalla.
Vaikka oma isä ei tyttärestäni välitä, niin kyllä hänellä miehen malleja on useita. Ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa isäkin. Isyys kun on niin paljon enemmän kuin vain se yksi luovutettu siittiösolu, ja uskon että joku muukin voi isän tehtävät hoitaa menestyksellä, jos vaan sopivaan mieheen elämäni aikana tutustun. Minä en aio tyytyä mihinkään "pienempään pahaan", elämä on niin lyhyt että parempi pyrkiä onnellisuuteen kuin siihen että täyttää normit.
Tähän viimeiseksi vielä anteeksi pyyntö niille jotka loukkaantuivat, tarkoitus ei tosiaan ollut loukata, vaan herättää ihmiset huomaamaan ettei elämää kannata tuhlata itsesäälissä ja katkeruudessa piehtarointiin. Joku viisas on joskus sanonut että mennyttä ei voi muuttaa, tulevasta ei tiedä, on vain tämä päivä. Miksei siis myös eläisi tätä päivää täysillä?
No jos mies kerta asuu vielä samassa perheessä, niin miksi sitten kirjoittaja kirjoittaa "mies menee kotiin" eikä mies tulee kotiin? Kyllä mun mielestä tossa on mies lähtenyt ja muuttanut omaan kotiin....
heikompia, kuin naiset. Näkeehän sen monessa asiassa.
,jos vielä tähän heitetään lapselle siunaantunut ongelma/sairaus on äiti- parka henkisesti todella lujilla. Olet oikeassa, että naiset ovat miehiä nimenomaan henkisesti vahvempia ja kypsempiä. Tietysti tätä ei voi yleistää. On miehiä jotka ovat kasvattaneet lapsensa yksin naisen lähdettyä lätkimään tai nainen on yksinkertaisesti kykenemätön huolehtimaan lapsista, mutta nämä ovat poikkeus- yksilöitä. Ja tälläisiä yksilöitä ihaillaan ja nostetaan jalustalle, ei koskaan äitiä. Varsinkin yksinhuoltaja äiti on aina jollakin tavalla luonnevikainen, kun mies on hänet jättänyt. Huom. en ole yksinhuoltaja. Monet lapset jäisivät kyllä heitteille, jollei nainen purisi hammasta yhteen ja ottaisi arjen haltuunsa. Jaksamista kaikille puurtajille, kyllä tästä selviää..................
kirjoitat:"Varsinkin yksinhuoltaja äiti on aina jollakin tavalla luonnevikainen, kun mies on hänet jättänyt." kun mies on jättänyt??? Voitko uskoa että myös nainen voi jättää miehen ja ruveta yksinhuoltajaksi. Ja se on naisen oma moka jos ei miestään saa jakamaan kotitöitä tai on valinnut tyhmän miehen joka ei tajua tehdä osuuttaan. Meillä ainakin onnistuu nurisematta ja luonnolisesti. Ja kun sanotaan että nainen on vahvempi koska tekee enemmän kotitöitä. Sanoisin että nainen on "tyhmempi" koska tekee:)
Meillä ei ole lapsia, enkä tiedä kuinka selviäisin kotitöistä, jos lapsia olisi... Minulla on pitempi työpäivä kuin miehelläni, mutta silti teen ruuat kun tulen kotiin, hoidan pyykit, käyn kaupassa, hoidan kaikki ns. juoksevat asiat... Kun pyydän miestä tekemään yhden pienen jutun, hän alkaa valittaa kuinka väsynyt on. En ole koskaan tykännyt naiset/miehet-vastakkainasettelusta, mutta olen omalla kohdallani ja monet ystävänikin ovat huomanneet, että naiset ovat järjestelmällisempiä, pystyvät hoitamaan ja jopa ajattelemaan monta asiaa yhtä aikaa.
tätä ihmetelen ...millä perusteella miehet saavat elämänsä katettuna kun osa meistä (naiset ) joyutuvat raatamaan palkatta senkin edestä? jos olet hankkimassa lasta miehesi kanssa, toivottavasti et vain kuvittele että mies muuttuu! sun täytyy miettiä palveleeko tuo liitto oman elämäsi tavoitteita ja myös palveleeko se meidän kaikkien naisten /äitien asiaa, jos aina pidetään itsestäänselvänä että naiinen hoitaa kaiken ja aiina löytyy kaltaisiasi naisia jotka suostuu tuollaiseen tyhmyyteen. ethän heitä kuiin oman ainoan elämäsi hukkaan! onko se vähän?