Voiko joku todella olla niin ujo ettei uskalla edes pahemmin katella ihastustaan, muuta kuin silloin tällöin, mutta kuitenkin uskaltaa puhua suht luontevasti jos tarttee? Voiko??? Näemmä voi kun täällä kirjottelee elävä esimerkki >:(
Dammit!!!
Dammit!!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo-o on se nuori rakkaus sellasta notta... Kannattaa tarttua siihen rohkiasti vaan kun vielä ehtii. Sitte kun on vanhempi nii ei se oo enää nii intohimoista ku ennen... eikä sillä sitte oo edes mitään väliä sitten vaikka mokais, ei niitä muista enää myöhemmin, mutta intohimoiset suhteet kyllä muistaa...... Joo o, olis pitäny tehä kaikkensa silloon-ajattelutapa on hyvin yleistä.. älä sie tee silleen
Toisen elävän esimerkin löydät täältä jostain, nimittäin minut... Ei helvetti, tunnen itteni luseriksi, kun en vain PYSTY katsomaan tätä ihastustani (ei, ei johdu hänen ulkonäöstään :D)... No jaa, se kyllä on noin 65% mahdollisuudella varattu, mutta valitettavasti sehän ei "oikeita" tai oikeita tunteita laimenna.
Ku oon just tollanen :( Ja viel sen kans yhdes. Parhaas tapaukses uskallan kattoo sillo ku se ei huomaa, kerra se huomas sen ja olin nii sekasin menny koko kundist etten eka ees tajunnu et se huomas, sit rupes ujostuttaa ja katoin muualle :(
Pitäs oppii kattoo pitempää, pelottaa vaa et alkaa ujostuttaa :D :(
Muuten kyl höpötän kauheesti aina kaikkee, ja sillonki ku höpötän ei pysty kattoo :(
Millä oppis kattoo aina vaan pitempään ujostumatta siit?!
Vähitellen alkaa raivostuttaa ku ei uskalla kauaa katella ja varsinkaa jos se toinenki kattoo :(
Näin just mullaki... tää homma saa mut sekasin ja kun tulee viikonloppu eikä nää vilaustakaan siitä niin tuntuu ku tempastas niskasta kii ja nakattais polttouuniin kärsimään koko viikonlopuks kunnes pääsee taas kouluun ujostelemaan ja toteamaan miten ujo ja tyhmä on kun ei uskalla mennä puhuu... Mitä sitä pitäs tehä että sais kerättyy ittesä kerranki. Tiedän että se ois sen ekan kerran jälkee helpompaa mennä puhuu, tietty jos sillon onnistais sillon ekalla...
Seuraava päivä kiitos, mä haluun jo sinne kouluun :/ . Kyllä mä vielä kokoon itteni. Oon siitä varma. Joskus kun on oikeen sellane rento fiilis ni ei ois niin paljoo paineitakaa.
Tämmönen mikä nyt naurattaa sit jälkeenpäin :D
Siit on jo kaks vuotta.
Noh, olin siis ihastunu yhteen luokkani poikaan ja sen olin jo huomannu ihastuneen minuun vähän aiemmin. No sit yks päivä päätin et hei, kerran tää on näin selvä ni mitäs mä enää sitä vilkuilen ku vois kysyy et oisko mahiksia alkaa sen kans.
Siihen aikaan olin vielä ujompi ku ny :D Ja se kundi oli kans tosi ujo, se ei uskaltanu muuta ku vilkuilla ja hymyillä. No sit aina ku ois ollu joku sopiva hetki mua jännitti ihan hirveesti, kohtapa sitten alko tunti ja meni tilaisuus sivu suun. Sitten jos ajattelin et välitunnilla menisin puhumaan ni ei ku se oli aina jossai kaveri porukassaan ni eipä sitä viittiny sillonkaa mennä.
Olin ehkä aika tyhmä, mutta sitten yks päivä keväällä kun meillä oli historiaa, vastasin sillä tunnilla väärin, no tämähän se siellä luokan takana alkaa räkättää ku mikäkin, suutuin.
Kun sit tunnin jälkeen kävelin kavereideni kanssa hänen ohitseen katoin oikein pahasti ja hän niin iloisesti :D
Siinä oli sitten viikonloppu välis ja ajattelin sit et joo, kohta on maanantai, kaikki varmaa ku ennenki, ku enhän mä enää nii suutuksissa ollu. No se sit jo heti ekal tunnil katteli mut en osannu oikei hymyillä takas ku muistin perjantain historian tunnin.
No niinpä hän sitten lopetti sen vilkuilun ja hymyilyn kun sitten parin viikon päästä hän alotti sen taas, jolloin oli jo liian myöhäistä sen yrittää mitään kun lukuvuosi oli jo melkein lopuillaan, ja koko peruskoulu, kun siis sillon oltiin 9 luokalla.
Kun sit koulu päättyi oli parin kuukauden verran kamala ikävä, olihan se koko kundi jotai muutosta minus saanu aikaan, mulla ku ei yläasteen alus ollu mikään hyvä itsetunto ja kun ajattelin ettei must kukaan vois pitää. Kun sit huomasin et joku oli.
Kun sitten aikaa kului tajusin yks päivä et se ansaitsi jonkun toisenlaisen tytön kun minut, ja minä toisenlaisen kun sen. Joten siksi kävi niin kuin kävi.
Et jos se kyseinen kundi ny eksyy lukemaan tätä ni terkkuja vaan sille :D
Se on aivan täysin mahdollista että joku on todella niin ujo, aivan kuin sanoit. Joku voi vikuttaa tosi sosiaaliselta, mutta sille voi tuottaa just tosi suuria vaikeuksia just jopa ihastuksen näkeminen. Se on aika normaali juttu että ihmiset on toimettomia kun näkee ihmisen johon on ihastunut.
hiukan sama ongelma, uskalla katsella häntä, ehken liiankin kanssa, mutta puhuminen ei oikein meinaa luonnistautua, mutta pitää ottaaa ohjat käsiin ja tehdä jotain :D