ensiksi sairastuin paniikki häiriöön tossa 6 vuotta sitten,oikea lääkitys mulle oli cipramil 20mg.
söin sitä kaksi vuotta,elämä palautui normaaliksi lopetin läkityksen.
Ainoa vaiva mikä minulle siitä jäi oli nk itsensä kuuntelu.
nyt olen tilanteessa jossa jouduin aloittamaan lääkityksen uudestaan,eli yksi ns traumaattinen kokemus sattui minulle reilut kaksi viikkoa sitten.(eli viruksen aiheuttama tasapainoelimen karusellimainen pyörrytys jota kesti puolitoista vrk)
Kysyisinkin teiltä,onjo joukossa niitä keskustelijoita jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet uudelleen aloittamaan lääkityksen?
sekä onko uudelleen aloitettu lääkitys auttanut miten nopeasti kiusalliseen itsensä kuunteluun.?
tarkoitan tällä itsensä kunntelulla lähinnä tiedostamatonta tarkkailua,mm horjuttaako minua ja kun kuuntelen niin horjuttaahan minua,sekä lähinnä nk outoon oloon.
Liikkua pystyn normaalisti,autoa pystyn ajelemaan,kaupassa voin käydä ym ym.
Vaan hitsin kiusallista on oman itsensä tarkkailu.
söin sitä kaksi vuotta,elämä palautui normaaliksi lopetin läkityksen.
Ainoa vaiva mikä minulle siitä jäi oli nk itsensä kuuntelu.
nyt olen tilanteessa jossa jouduin aloittamaan lääkityksen uudestaan,eli yksi ns traumaattinen kokemus sattui minulle reilut kaksi viikkoa sitten.(eli viruksen aiheuttama tasapainoelimen karusellimainen pyörrytys jota kesti puolitoista vrk)
Kysyisinkin teiltä,onjo joukossa niitä keskustelijoita jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet uudelleen aloittamaan lääkityksen?
sekä onko uudelleen aloitettu lääkitys auttanut miten nopeasti kiusalliseen itsensä kuunteluun.?
tarkoitan tällä itsensä kunntelulla lähinnä tiedostamatonta tarkkailua,mm horjuttaako minua ja kun kuuntelen niin horjuttaahan minua,sekä lähinnä nk outoon oloon.
Liikkua pystyn normaalisti,autoa pystyn ajelemaan,kaupassa voin käydä ym ym.
Vaan hitsin kiusallista on oman itsensä tarkkailu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
itse aloitin Cipralexin syönnin uudelleen pari viikkoa sitten. kerkesin olla nelisen kuukautta ilman lääkkeitä, kunnes kohtaukset alkoivat uudelleen. Lääkärin mukaan kohtausten uudelleen alkamisen taustalla on mahdollisesti työuupumus. Olen sairaslomalla nyt kolmatta viikkoa. Olo on pikkuisen jo virkeämpi. Itse aavistelin jo kuukausi aikaisemmin, että vointi on menossa alaspäin, en kuitenkaan silloin vielä hakenut lääkkeitä, enkä käynyt lääkärissä. Vointi meni nopeasti sitten niin huonoksi, että piti mennä käymään lääkärillä ja myöntää itselleen, että lääkkeet täytyy ottaa nyt avuksi. Itse tarkkailen koko ajan itseäni, jokin pikku juttu ja heti sitä ajattelee että kohtaus on tulossa/ jotain vakavampaa on tapahtumassa. Tosi tympeä juttu! Joten, et ole yksin..Tsemppiä kovasti sulle! Toivottavasti olosi alkaa helpottamaan!
joile on käynyt sama kun mulle eli lääkkeiden uudelleen aloitus.
tiedän että aikaa se taas tulee ottamaan,kun saan itseni kuntoon,eli pääsen siitä kuuntelusta eroon.
Siis onhan toki tervettä kuunnella itseään,mutta meillä entisillä paniikkihäiriöstä kärsivillä/parantuneilla se on vähän liiallista..
toivotan tsemppiä myös sinulle paranemisen johdosta.
Kyllä se siitä iloksi muuttuu ja onhan se mahdollisuus että lääkkeitä syödään loppuelämän.
nehän ovat nk turvallisia lääkkeitä cipramilit,sepramit.cipralexit,niihin ei tule riippuvuutta,eli niihin ei jää koukkuun.
Vaan ne tasapainoitavat elämän laatumme normaaliksi.
lämmöllä sinulle.panick
Kyllähän se niin on, että mieluummin syön lääkkeitä vaikka koko loppuelämäni ja elän suht normaalia elämää, kuin että panikoin, jännitän ja olen ahdistunut koko ajan. Täytyy vain uskoa, että paistaa se aurinko risukasaankin:)
Ja emme ole yksin tämän sairauden kanssa, on paljon muita, jotka myös kamppailevat tämän ongelman kanssa. Eihän luovuteta, vaan tallataan kukin omalla tyylillämme tätä elämää eteenpäin! Voimia ja uskoa parempaan sinulle!
ei välttämättä oo huono juttu-jos elimistömme ei antais meille näitä "HÄTÄMERKKEJÄ",MITEN MYÖ ÄLYTTÄS LÄHTTEE APPUUKKAA EHTIMMÄÄN!HITTOKO TÄLLE KONNEELLE TULJ,KUN METRINKOKOSILLA KIRJJAIMILLA RUPES TEKSTI TULEMMAAN-NO TULUKKOON!NIIN TIIÄN KYLLÄ MITÄ TARKOTIT-MEILLÄ PH;TA SAIRASTAVILLA YLIKOROSTTUU TUO TARKKAILEMINEN,EHKÄ SE ON IHMISELLÄ JOTENKKII SISÄSYNTYSTÄ,ETITTÄÄN HÄLLYYTYSMERKKIJÄ SILLONKKII,KUN EI OIS TARVETTA.MUTTA ONKO SE SAIRRAUTTA,VAI ITESUOJELUVAISTTOO,JOTTÄ ÄLLYIS SEN LIÄKKEESÄ AJOISSA NIELASTA.MULLÄ ON VÄHÄ VÄHENYUNY TUO TARKKAILU,YRITÄN OLLA KIINNITTÄMÄTTÄ HUOMIJJOO SIIHEN-LÄHEN MEHTÄÄN,KATSELEN PUITA,JOTKA OVAT HUOJUNEET SIINÄ JO ENNEN MIUN SYNTYMMEE JA AJATTELEN,MITÄ NUO PUUT OVAT SADASSA VUODESSA KOKENNEET,MINUN ELÄMÄ EI OO VIELÄ PUOLESSAKKAA VÄLISSÄ SIITÄ,MITÄ NUO KORPIKUUSIKOT ON KOKENNEET.kUNPA TEILLÄ KAIKILLA OLIS MAHOLLISUUS MÄNNÄ MEHTÄÄN-ISTTUU SIELLÄ KANNONNOKASSA HILJJOO ,JA MIETTII SYNTYJÄ SYVIÄ-NIIN MONI ONGELMA ON RATKENNU SIELLÄ HILJAISUUVESSA-KYSYN ITSELTÄNI KYSYMYKSIÄ JA JOSTTAI ALITAJUNNASTA KUMPUVVAA SE TIETO,MIHIN SUUNTTAAN NYT OLIS JATKETTAVA,yRITETTÄÄN YHESSÄ-JÖUKOSSA ON VOIMAA!!
On todella ihanaa lukea murrettasi.
niin kuten luit minä olen parantunut nk paniikki häiriöstä,ikävän tapauksen jälkeen vain jäi nk liiallinen itsensä tarkkailu johon nyt käytän cipramilia.
Aikaa paraneminen tulee sinulla ottamaan,sen minä tiedän omasta kokemuksestani.
Ole kuitenkin vahva älä anna periksi,sinä voitat paniikkihäiriön.
minulla nk paraneminen vaati sitkeyttä,aikaa sekä halua parantua ja tässä nyt olen.
Kuitenkin olen ihan varma,että tästäkin selviän.
periksi en anna koskaan.
Voimia myös sinulle.
kiittelit kivoista kirjutuksista?Jos niin oli ,niin kiitokssii vain-tämä on niin rikasta murrealuetta ja ainnaa kun mänen matkoille,murtteeni herättää huumorrii-ussein luullaan Savolaiseks,mutta meiän ja heiän murteella on aika iso ero-varmmaan osa sanoista meille tullu Venäjän ja Ruotsin hallintakauvelta.Miun ukki,kun rupes sultsinoita syömmään,pyys ainnaa äitiltä förkkelin ja hanttuukin,ettei sotkis vuatteitaan rasvasilla sultsinoilla ja vatruskoilla!!Rakastan tätä murretta-eikä vielä ou löytynä semmosta mualimankolokkoo,jotta ois tarvinna kirjakielellä huasttoo!!(Förkkel on esliina ja hanttuukki pyyhe)
eikä pelkästään syödä lääkkeitä. Itsensä kuunteluhan on yksi ihmisen perustarve jolla se elämäänsä eteenpäin elää. Eri asia on se kuinka itsestä tuleviin merkkeihin reagoi. Hyväksy itsesi.
liiallinen oman itsensä kuntelu on yksi paniikkihäiriön oire,siinä ei kuules terapiat auta millään tavalla.
Vaan oikeesti aika on se mikä parhaiten ihmistä auttaa.
Sekä uudelleen aloitettu lääkitys.
me ihmiset todella ollaan erilaisia yhdelle auttaa aika ja lääkitys toiselle terapiat.
Tärkeintä kuitenkin on halu parantua,joka minulla nyt on edessäni.