Vietiin henkinen itsetunto

ja "aikuistumaan" uutta hoitokokousta varten. Ettet heti karkaisi vcaan hoitomiehet saisivat piinata sinuakin mahdollisimman kauan! Ah, he siitä niin nauttivat!

vaivaiset. Miksi näin ? Koske he saavat lohdutukseen.

Jos käy niin että ne asiat joita Jumalan Henki sairastaa tuleekin rakkaaksi, niin on varmasti hankala iloita siitä lohdutuksesta jota Jumala tarjoaa.

Raamattu sanoo kyllä että usko ei ole joka miehen. Kuitenkin uskallan väittää että jos olisit pitänyt puhtaan omantunnon niin elämäsi olisi onnellista tänäkin päivänä.


Tässä on se (loputon) syntilista jonka itse raamattu laatii:

15. Älkäät maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus.
16. Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta.


Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;
2. Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt.


11. Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
12. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,


Koska ihminen on täysin turmeltunut, niin joudumme yhtymään Paavalin sanoihin:


1. Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,


Omavanhurskas ei pane pois syntejä, vaan ajattelee että kaikki ovat jo anteeksi ja että armahdus tapahtuu viimeisellä tuomiolla.

Uskovainen saarnaa synnin synniksi ja tahtoo puhdistaa itsensä synnistä. Vaikka 70x7 kertaa päivässä joutuisi asioimaan armonistuimen äärellä.



Meidän jokaisen eteen on pantu oma kilvoituksemme. Jumala ei ole vaatimassa meiltä täydellistä vaellusta, vaan kärsivällisyyttä "siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on".


Syntilista on siis loputon ja on ihan mahdottomuus elää uskovaisittain inhimmillisesti katsottuna, mutta "evankeliumi on Jumalan voima".


Muistat varmaan sen ajan jolloin tämä usko oli sinulle rakas. Sen ajan jolloin kuorma sittenkin tuntui keveältä.


28. Tulkaat minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja olette raskautetut, ja minä tahdon teitä virvoittaa...

... Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keviä.


Mitä sinulle on tapahtunut että annoit ylön tämän ? Olet kasvanut ja viisastunut. Kehittynyt ja jne... ?

Ei, vaan Pyhä Henki on paennut sydämestäsi ja sinulla on enään pelkkä järki käytettävissä. Siitä ei ole yhtään apua uskomisen asiassa.


On olemassa vain yksi ainoa syy siihen miksi ihminen ei tahdo vaeltaa Jumalan kirkkaudessa ja puhtaudessa: Hän rakastaa enemmän pimeyttä.

Palstalla on paljon sellaisia jotka puolustavat syntejä ja maailman saastaisuutta.

7. Lapsukaiset, älkäät antako kenenkään teitänne vietellä. Joka vanhurskautta tekee, se on vanhurskas, niinkuin hänkin vanhurskas on.

Emme usko siksi että tuomiolla löytäisimme armon. Sellainen usko on omavanhurskas teko jolla ansaitaan lupa tehdä syntiä.


Ei, vaan se vanhurskaus, joka Jumalalle kelpaa, ja jota myös jokainen Jumalan lapsi tekee, se ilmenee siinä että katuvalle ihmiselle annetaan kaikki "edelläkäyväiset" synnit anteeksi.

25. Jonka Jumala on armonistuimeksi asettanut, uskon kautta hänen veressänsä, osoittaaksensa sitä vanhurskautta, joka hänen edessänsä kelpaa, edelläkäyväisten syntein anteeksi antamisen kautta,

Vain edelläyväiset synnit saa anteeksi uskon kautta Kristuksen evankeliumiin ja siksi onkin useasti tarve puhdistaa itseään, sillä emme ole täydellsiä ja puhtaita:

3. Ja jokainen, jolla tämä toivo on hänen tykönsä, puhdistaa itsensä, niinkuin hänkin puhdas on.
4. Jokainen, joka syntiä tekee, se myös tekee vääryyttä, ja synti on vääryys.



15. Sillä ei meillä ole se ylimmäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa, vaan se, joka kaikissa kiusattu on, niin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16. Sentähden käykäämme edes uskalluksella armoistuimen tykö, että me laupiuden saisimme ja löytäisimme silloin armon, kuin me apua tarvitsemme.

Ei ole olemassa yhtään sellaista asiaa josta voisimme sanoa "tämä ei ole syntiä", sillä mikä tahansa voi tulla uskomisen esteeksi.

Ei syntiä saa puolustaa, mutta sen saa panna pois. Syntinä.