Opiskelen suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä teen opettajan pedagogisia opintoja. Saan siis äidinkielenopettajan pätevyyden. Tarkoitus olisi vielä tehdä toinen tutkinto. Kuinka paljon minun pitää lukea ruotsia, että saan ruotsinopettajan pätevyyden. Joudunko uudessa tutkinnossa tekemään pedagogiset jälleen kerran? Tässähän tutkinnossa teen nimenomaan äidinkielen opettajaksi valmentavat opinnot ja työharjoittelun, joten jos ruotsinopettajaksi meinaa, niin tuntuisi, etteivät ne riitä, vaikka ruotsia olisikin sivuaineena lukenut.
Opettajan pätevyys eri aineissa
Esim. äidinkieli ja ruotsi
6923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vallan ihmeellistä on tämä heikkojen opiskelijoiden aika. ovat lapsukaiset omaksuneet ajatuksen, jotta ei sen ole väliä mitä minä osaan vaan kun mulla on se todistus...
...suorittaa kielistä vaadittavat opinnot. En tiedä tarkemmin vaadittavaa määrää, mutta luultavasti perus- ja aineopinnot niistä kielistä, joita haluat opettaa. Tarkemmat tiedot löytyy varmasti yliopistojen sivuilta. Opettajan pedagogisia opintoja ei suoriteta kuin kerran, olitpa sitten tehnyt harjoittelut missä aineessa tahansa.
Ainakin vanhassa tutkintomallissa asia tosiaan meni juuri edellä kuvatulla tavalla: pääaineesta syventävät opinnot, sivuaineesta kelpoisuusperusteeksi riittävät perus- ja aineopinnot. Olen itse muutama vuosi sitten valmistunut ruotsinopettaja, pääaineenani siis ruotsin kieli. Sanoisin, että pelkillä perus- ja aineopinnoilla pärjää ehkä yläasteella, mutta lukiossa on varmasti jo niin ja näin. Suosittelisin suorittamaan myös syventävät ruotsin kielestä mikäli aiot sitä opettaa. Eihän sinun alkuperäinen kirjoittaja kannata sen takia toista tutkintoa tehdä, teet vain sivuaineena ne ruotsin opinnot...
Harjoittelussa voi myös tehdä ns. sivuaineharjoittelun, mikä sinun kohdallasi tarkoittaisi muutamaa pidettyä ruotsin tuntia, ei sen enempää, tosin voisit varmasti osallistua myös ruotsin pääaineopiskelijoiden ryhmäohjauksiin. En sitten tiedä, itse sanoisin, että työ se lopulta vasta opettaa: perusasiat opit varmasti oman aineesi harjoittelussa, sitten työssä opit enemmän sen kielen opettamisesta. Itse ainakin koen, että ihan untuvikkona minä ensimmäiseen työpaikkaani menin harjoittelusta huolimatta, mutta kyllä työ sitten on opettanut ja jatkuvasti opettaa. Alku on rankkaa, mutta siitä se sitten lähtee, ja parin työvuoden jälkeen huomaakin olevansa jo jotakuinkin perillä siitä mitä on tarkoitus tehdä - vaikka joutuisikin ensimmäisten vuosien aikana työskenetelemään monessa keskenään täysin erilaisessa oppilaitoksessa niinkuin esim. minä olen tehnyt.
niin jokaisesta opetettavasta aineesta täytyy olla syventävät opinnot tehtynä. Peruskoulussa riittää aineopinnotkin. Itse olen suorittanut opetusharjoittelun ruotsin kielessä (JKL), enkusta en lainkaan, mutta kumpaakin opetan lukiossa ja olen siis muodollisesti pätevä.
Lukiossa täytyy vähintään yhdessä opetettavassa aineessa olla syventävät opinnot, muissa riittää aineopinnot. Ks. OAJ: kelpoisuudet
Edellisen kanssa samalla linjalla. Meidän yliopiston opinto-ohjaaja sanoi myös, että perus- ja aineopinnot toisesta opetettavasta aineesta ja voit opettaa lukiossakin. Mutta kuten edellä jo mainittiin, riittääkö se sitten käytännössä? Itse kuitenkin pitäisin sen sivukielen osaamista itse yllä koko ajan, ei vältt. tarkoita syventäviä opintoja.