Kello on puol seittemän aamulla ja just selvittiin koirulin kanssa eläinlääkäristä kotiin. Koirallani on syntymävikana luupiikki selkärangan vieressä, nyt se on sitten liikkunut ja painaa selkärangan hermostoa. Illalla ei ollu ongelmia kun lähin 21.00 töihin, mutta kun tulin kotiin, koira ei hievahtanutkaan. Ajattelin, että nyt se on kuollu, mut silmät liikku onneks vielä päässä. Avokkinikin oli vain mennyt rauhassa nukkumaan, kun koira oli vielä normaali. Yritin tukea koiraa seisomaan, mutta heti kun päästin irti, rojahti takas lattiaan. Koira ei valittanut, mutta tärisi kuin hullu ja silmän valkuaiset vain pullotti päästä.
Kolmen erinäköisen piikin jälkeen olemme nyt turvallisesti kotona. Ennuste oli ihan kohtalainen, pysyvää halvausta ei kuulemma ole ja koira pystyy jo seisomaan ilman tukea. Kaks pakettia saatiin lääkkeitä mukaan tulevan varalle.
Inhottavia nää tälläset...koirakaan kun ei ole vielä kun 6-vuotta vasta täyttänyt. No ehkä tämä tästä...kolme päivää on kuulema maksimi aika tälläiseen oireiluun ja sitten jos koira ei ole vieläkään kävellyt niin...nyyh...mutta toivoa emme heitä. Kolme päivää on pitkä aika hoitaa yhden pienen koiran peräpää kuntoon.
Kolmen erinäköisen piikin jälkeen olemme nyt turvallisesti kotona. Ennuste oli ihan kohtalainen, pysyvää halvausta ei kuulemma ole ja koira pystyy jo seisomaan ilman tukea. Kaks pakettia saatiin lääkkeitä mukaan tulevan varalle.
Inhottavia nää tälläset...koirakaan kun ei ole vielä kun 6-vuotta vasta täyttänyt. No ehkä tämä tästä...kolme päivää on kuulema maksimi aika tälläiseen oireiluun ja sitten jos koira ei ole vieläkään kävellyt niin...nyyh...mutta toivoa emme heitä. Kolme päivää on pitkä aika hoitaa yhden pienen koiran peräpää kuntoon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
se todellakin menee ohi, hoi luupiikit on ikäviä ja voivat aiheuttaa pysyvän halvauksen, toivottavasti ei kuitenkaan sinun koirallasi. Minkä rotuinen koirasi on?
ikävä juttu. Jospa nyt sitten menisi niin hyvin kuin vain voi.
Halaukset täältä teille
joskus vuosia sitten.lääkäri sanoi,että koiran ei saa antaa liikkua ja on kannettava pissalle ulos.muutaman päivän päästä käveli jo itse
Toivottavasti se pahin menee ohi, eikä tarvitse..
eikö siihen olisi leikkausmahdollisuutta?
Nyt ollaan saatu jo käytyä pisullakin. Tuin koiraa taas kyljistä ja pisut tuli alle...ei oikein tuo koipi vielä nouse. Parannusta on tullut hieman ja ihan muutama askel ollaan yritetty kävellä. Kovat jumpat ja hieronnat on menossa, mutta kun tuo reppana on niin tokkurainen noista lääkkeistä.
Koira on rodultaan Lhasa apso..eli tuollainen 8 kiloinen pikku turrikkka. Niin ja leikkauksesta keskusteltiin tuon lääkärin kanssa, mutta aikaisemmin otettujen röntgeneiden perusteella ei leikkaus ole mahdollinen. Luupiikki on nikaman alapuolella ja sieltä leikkaaminen on kuulema melkeinpä mahdotonta. Kaksi viikkoa pitäis nyt vain levätä, vaikka koira lähtiskin kävelemään. Ei voida käydä ulkona kuin hoitamassa pakolliset tarpeet ja kaikki hyppiminen, kiipeily ja leikkiminen on kielletty. Portaita ei saa kävellä enää koskaan, vaikka siihen pystyisikin.
Olisin vielä kysellyt, että onko jollain ehdotusta tuohon ruokintaan? Koiralla on myös ruoka-allergia ja ruokana ollaan syöty riisi-lammas nappulaa, mutta nyt kun on tuo pipettiruokinta päällä niin lääkäri kehoitti syöttämään laihaa lihalientä. Ongelmana on se, ettei tuo lihaliemi sovi koiran ruokavalioon. En ymmärtänyt tätä silloin aamulla lääkärissä kysyä, joten oisko jotain ehdotuksia.
nyt 9 v nartullani todettiin luupiikkejä selässä jo kaksi vuotiaana. Kolme vuotiaana se sai toistaiseksi ainoa halvauskohtauksen. Hoidoksi se sai Metacamia, lepoa ja selkä piti pitää lämpimänä. Nyt luupiikit ovat kasvaneet yhteen, eikä halvauksen vaaraa enää ole. Koira on selästään jäykkä, mutta muuten ei elämää haittaa. Vauhti on melkoinen. Luupiikkejä ei tietääkseni voi leikata pois.
Luupiikkeien ongelma on siinä, etteivät ne välttämättä kasvakaan yhteen vaan jäävät piikeiksi ja silloin on aina halvauksen vaara.
tämmöset jutut on aina ikäviä :( meillä 4v. koiralla meni aivan yhtäkkiä takajalat jotai pari kuukautta sitten.. tuntui tosi pahalta kantaa oma rakas koira eläinlääkäriin ku ei itse päässy kävelee..koira sai muutaman piikin ja 2lääkekuuria. seuraavana päivänä jo alkoi vähän kävelee..lääkäri epäili välilevynpullistumaa.. nyt on alkanut taas oireilee nostelemalla etutassuja ja tullu jotenki arvaamattomaksi toisia koiria kohtaan..oisko kipeä? täytyy vielä seurata ku muuten on aivan iloinen hauveli :) voimia sulle ja koiralle!!! odottavan aika on pitkä mutta toivotaan että kaikki menee hyvin..
Tuosta koiran arvaamattomuudesta toisia kohtaan..musta tuntuu, että tuolla kivulla tosiaan on jotain merkitystä. Ollaan nimittäin nyt käyty vähän jo jaloittelemassa ulkona ja koira on enemmän kuin paniikissa koko ajan. Korvat on luimussa ja häntä koipien välissä, ja auta pirskules jos vähänkään kuuluu jostain jotain ääntä, esim. toisen koiran haukuntaa, niin pikkunen on heti jalkojen juuressa. Muut ihmiset ovat myös pelottavia ja kaikki muukin mahdollinen mikä liikkuu, jopa minun omat kävelyaskeleeni säikäyttävät aina. Koiran pää pyörii kuin väkkärä, kun se yrittää tarkkaila mahdollisia vaaroja ympäristössään. Ehkä se pelkää olevansa liian puolustuskyvytön tälläisessä tilanteessa. Voihan olla että tuo pelko esiintyy myös akressiivisuutena ja arvaamattomuutena, kun koira tuntee ettei pääse pakoon tilanteesta. Ollaan kokeiltu kävellä ilman hihnaa ja hihnan kanssa, mutta reagointi on ihan sama.
Soitin eläinlääkärille tuosta pelosta, mutta hän kehoitti vaan jatkamaan rauhallista kävelyä jossain syrjemmässä. Tässä nyt olenkin koiran aina kantanut tuonne rantaan, missä ei muita liiku, mutta koira on silti koko ajan aivan shokissa. Ulos ei halua muutenkaan mielellään, enkä kyllä ole väkisin pakottanutkaan.
Hieman tuntuu toivottomalta katsoa kun ei tiedä kärsiikö koira vai ei..joku sillä on nyt pahasti viella ja alkaa pikkuhiljaa tuntua ettei tämä ole enää pelkästään fyysistä oireilua...