- 14 01 07 -
JOS SINUN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ
jos sinun on vaikea ymmärtää
unihiekka auttaa
kolme kuppia hyvin haudutettua kamomillaa
mutta älä juo lapsang souchongia äläkä vihreää teetä
tai joudut taas istumaan kaiken yötä
ymmärtämättömässä mielessäsi
käännellen näitä
liian vaikeita asioita
kunnes aamu tulee
ja oikeassa valossa vihdoin
näet kaiken niin väsyneesti ja väärin
kätesi hapuilee puhelinta kysyäksesi
minkä asian synonyymi tässäkin petollisessa ja
ilkeässä runossa
on kamomilla tai lapsang souchong
vaikeista asioista puhumattakaan
ole ystävällinen itsellesi
ja laita silmiesi päälle nahankappaleet
joita silmäluomiksi sanotaan
ehkä unessa löydät
selvityksen
kun ohimosi lakkaavat jyskyttämästä
jos säpsähtäen heräät näkemääsi varoitusmerkkiin
tai sielussasi louskuttaa koira niin että huutoosi havahdut
se ei kuulu minulle
kohtaat itsesi tai olet kohtaamatta
älä sekota minua juomiesi joukkoon
siinä jokainen on yksin
silitä koiraa ja tee sen kanssa sovinto
niinkö teet
että mätäpaiseesi vetäytyisivät näkymättömiin
yhtä käsittelemättöminä kuin ennenkin
varoitusmerkkien kadotessa puolusteluidesi sumuun
minä pohdiskelen
asenteita ja tekoja joita kannat
käsissäni höyryävä lapsang souchong
JOS SINUN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ
jos sinun on vaikea ymmärtää
unihiekka auttaa
kolme kuppia hyvin haudutettua kamomillaa
mutta älä juo lapsang souchongia äläkä vihreää teetä
tai joudut taas istumaan kaiken yötä
ymmärtämättömässä mielessäsi
käännellen näitä
liian vaikeita asioita
kunnes aamu tulee
ja oikeassa valossa vihdoin
näet kaiken niin väsyneesti ja väärin
kätesi hapuilee puhelinta kysyäksesi
minkä asian synonyymi tässäkin petollisessa ja
ilkeässä runossa
on kamomilla tai lapsang souchong
vaikeista asioista puhumattakaan
ole ystävällinen itsellesi
ja laita silmiesi päälle nahankappaleet
joita silmäluomiksi sanotaan
ehkä unessa löydät
selvityksen
kun ohimosi lakkaavat jyskyttämästä
jos säpsähtäen heräät näkemääsi varoitusmerkkiin
tai sielussasi louskuttaa koira niin että huutoosi havahdut
se ei kuulu minulle
kohtaat itsesi tai olet kohtaamatta
älä sekota minua juomiesi joukkoon
siinä jokainen on yksin
silitä koiraa ja tee sen kanssa sovinto
niinkö teet
että mätäpaiseesi vetäytyisivät näkymättömiin
yhtä käsittelemättöminä kuin ennenkin
varoitusmerkkien kadotessa puolusteluidesi sumuun
minä pohdiskelen
asenteita ja tekoja joita kannat
käsissäni höyryävä lapsang souchong
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin viisasta tekstiä.. miten voikaan olla..!?
- 15 01 07 -
NOMEN EST OMEN
Tiedän että jos valehtelisin unohtaneeni
nimeni, ja sinä vakuuttuisit että puhun totta
Sanoisit odota, miettisit
kunnes keksisit sopivan, sellaisen josta varmasti pidät
Et auttaisi minua muistamaan
Minä kävelisin pimeässä
ja jokainen kaidepuu johon tarttuisin
olisi sinun asettamasi
Ja sinä luulisit että luulen sitä todellisuudeksi,
vaikka todellisuudessa,
ja sitä sinä et tiedä, näen katalan pelisi läpi joka hetki
rakastavan hymysi ja katseesi ytimeen, missä asuu sakea pimeys
Minulle olet paljastettu:
sinä päivänä, jona olin unohtavinani
petollisuutesi kuoriutui esiin
Niinpä sitten nyökyttelen loruillesi
kahvipöydässä, joka aamu,
teeskentelen ymmärtävää aviomiestä, sydämessäni
tarkkaillen ajan merkkejä, milloin on sopiva hetki lyödä kortit pöytään
Eräänä päivä teen sen
Kaikki valheesi paljastan, kaiken petollisuuden ja pelailusi
Ilmoitan että asettamasi kaidepuut ja tukipylväät
joihin pakotit minut turvautumaan
ovat harhaa, ja että todellisuudessa
minä kävelen omin jaloin, en ole sinun varassasi, sillä
minulla on oma nimeni
Joinain hetkinä
tosin
niin kovin oudosti tuntuu
kuin olisin unohtamaisillani jotain
- kirjoitettu puolenpäivän aikaan 14 01 07 -
CHAT IS LOVE
Katson toista silmiin.
Tämä lause,
sitten seuraava.
Yritän näyttää rakastuneelta.
Kirjoittaessani
minun on ikävä sinua pusi pusi pusi,
kuvittelen vulvasi vavahtavan.
Hitto vieköön!
Enhän minä mitään muuta halua kuin seksiä.
Mutta sitä en sinulle tunnusta,
luulisit vielä etten oikeasti
rakasta.
Näyttöpääte sykähtää vastauksen.
Niin minunkin sinua rakkaani, huomenna nähdään.
Silmäsi säihkyvät kuin kirkkaimmat tähdet
kätesi on parvi pieniä lintuja
jotka lentävät olkapäideni maastossa
hyväillessäsi minua kuin kaukaista
mutta nyt saavutettua,
vastaan hyväilyysi samalla tapaa
lähde joka pulppuaa meissä
yhtyy kun astumme
rakkauden solisevaan virtaan
ja minä rakastan sinua niin
että sepalukseni
on revetä saumoistaan.
Tuskin maltan odottaa huomista.
Tahtoisin jo tulla,
vasten näyttöruutua!
Kasvosi ovat niin kauniit siinä.
SINÄ LIIKUTAT MINUA VIELÄKIN
( puolenpäivän aikaan 14 01 07 )
sinä liikutat minua vieläkin
viehkeästi,
jos ennen liikutit kyyneliin asti, ja nukahdettuasi
katselin kasvojasi pitkään, sydän sykkien
helliä tunteita,
nyt työhuoneesta keittiöön asti minua liikutat
yön tunteina, noutaessani
uuden kupin teetä,
kasvojesi pehmeys silmieni edessä
liikahtelee
ja katkerasti naurahdan, kaikkeen sitä onkin valmis
mies liikuttuakseen, niin kuin nyt tähän
hulluuteen,
että silmät värähdellen
etsii netistä kirjoituksiasi pohdiskellen jos ehkä
jonkun nimimerkin takana asuisit
RAKKAANI ON TYHJÄ
( puolenpäivän aikaan 15 01 07 )
Rakkaani on tyhjä
Tarkastelen häntä kiinteästi ja kiinnostuneena
Kahdeksan kirjainta joiden sisällä asuu taipuisia ajatuksia
- -
Jos illan tullen
kohdatessamme toisemme maailmojen rajalla
vartalosi kaaret eivät asetu linjaan ajatusteni kanssa
voin muokata sinua
uudelleen
rakkaani, asetan sääriisi
viehkeät sukat, jotka pusertavat
pohkeesi todelliseen muotoon, vedän ne reisiisi asti
ja rintojasi kirjoittavat käteni kiinteyttävät, pienentävät tai ehkä
kohottavat, kulloistenkin mielikuvien mukaisesti
Tällä tavalla ihmisistä tulee erittäin todellisia
ja oikeasti eläviä
Kaikki joita kosketan
vapautan itsenäisen olemisen harhasta,
päätellen hartaasti
- -
Mitä kaikkea on rakkaani
Kun tyhjyys viimeinkin täyttyy
Sinä olet käsilläni taipuen suloisesti minua kohti
Kirjaimin.
rakastelua miljoonien näyttöruutujen edessä
valhemaailmojen illuusioissa vaikka
jokaisen koneen takana istuu tunteva
ja arvokas monesti - yksinäinen ihminen
KAIPAAN SINUA
ja olet minulle todellinen
et kaipaa minua,
kaipaat minusta luomaasi mielikuvaa
tulemaan ihmisenä rinnallesi
kuten niin monet yksinäiset kipeästi
toivovat,
sormiesi harhaillessa
- - -
että pilviverho revähtäisi auki,
ja unelmat täyttyisivät kuin avoimena
huutava lihaskampi, jota käsi
rukousmyllynä vatkaa
mutta jos kirjoitan tästä kaikesta
myös itseäni tarkastellen: miksi ajattelen sinusta näin
sinäkin olet
kirjoittaessani sana
joka synnyttää ajatuksia
erään olgan päässä
en enää kirjoita itsestäni
kirjoitan tästä kirjoittamisesta
todellisista illuusioista oikeiden ihmisten elämässä
realistisesta kipeydestä
jossa minä ja mielikuvani
ajatellessani millaisena koet minun kokevan itsesi
ja niin edelleen
limittyvät lauseiden sekaan
sanatko vain
koskettavat toisiaan
[ kun kysyn sinulta ]
jos kirjoittaminen on tapa ilmaista itseään
eikö ole sallittua että joku myös tarkastelee
kirjoittamisen ja tajunnan funktioita
pohtien
mitä kaikkea siihen sisältyy, kun ihminen
ainoastaan ilmaisten itseään
pyrkii vaikuttamaan toiseen, tullakseen hänen silmiensä alla
siksi joka haluaa olla
toteat että se on pornoa
tai ainakin rakastelua kirjaimilla,
mutta mitä itse teet
sanoessasi että kaipaat minua - vaikka kaipaat
vain mielikuviesi tulemista ihmiseksi
sormiesi harhaillessa - ah, se on niin kovin
karkeaa!
kaikessa tässä
hymyilen ystävällisesti sinulle,
jokaisella on omat vammansa
en minä haavojasi pilkkaa vaikka niitä ja varsinkin
omiani ironisoin
- -
mutta toivon
ettet enää sanoisi
sellaista
mikä faktisesti ottaen ei ole totta
kuten esimerkiksi että
kaipaat minua
koska päähänpinttymänäsi on
ettet ole mulle todellinen
miksi näin?
luottamuksen takia
vai miten
en saa kaivata juuri sinua
kuitenkin sanot mitä sanot
olet minulle todellinen
vielä yksi runo
ylimääräinen ja tarpeeton
kurja lisäys
kuin älähtävän koiran parku
mutta menköön
- -
Jokainen saa kaivata ketä haluaa.
Mutta vaatiessaan
ihmistä vastaamaan kaipaukseen ja täyttämään sen
hän hylkää todellisen.
Vaatimuksillaan.
Sillä todellinen on todellinen vain itsessään.
Se johon odotuksesi kohdistat
kuin ihminen olisi omaisuuttasi jonka liikkeitä voit määräillä
ei enää ole se jota haluat, hän muuttui.
Olen todellinen illuusio. Ecce homo.
Näin ihminen
halutessaan rinnalleen aidon ihmisen, tekee mahdottomaksi
sen minkä haluaa.
Kun häntä tavoittaessaan hänet
karkeasti hylkää.
- -
ja sinulle kirjoittaessani
minusta tuntuu
kuin antautuisin taas hylkäämisesi kohteeksi
jokin syvällä minussa sanoo tietoiseen mieleeni
stop älä ryhdy tähän leikkiin taas
ei ole leikkiä todellisesti puhua itselle todellisesta kokemuksesta
miksi se on sulle vaatimusta?
miksi koet sen aina näin?
olisiko sinun hyvä pohtia
mikä kipukohta synnyttää sen
omassa tunnetilassasi
koet aina minut vaativana
runoilin aidosta kaipauksestani
todellista sinua kohtaan
mutta käännät sen epätodelliseksi
eli en saisi sanoa sulle yhtään mitään
koska epäluulosi ottaa suuremman vallan
kun että luulojesi läpi
pystyisit näkemään todellisesti minut
hylkäämisen kohde?
kuka sitten olet -
vainko hylkäämiseni kohde
luomani kuvan hylkäämisestä
ettei itseäni hylättäisi
siksikö hylkään sinut
ja kuitenkin itseni
sillä kohdehan et ole edes sinä
niinkö?
en määräile sinua
enkä liikkeitäsi
sinulla on syvä haava
siitä minua kohtaan
koska aiemmin tein niin
ja pelkäät että veisin
ihmisyytesi mutta se on
oma pelkosi ei enää
mikään todellisuus
* *
ole mitä olet
kirjoita mitä kirjoitat
tee mitä teet
rakasta ketä rakastat
molemmilla meillä
on omat ääriviivat
elämän sarjakuvassa
- iltapäivällä 15 01 07 -
LEGENDA.
Taas tarjoan itseäni sinulle mies, tämänpäiväinen parruni,
hopeisella tarjottimella,
ota höyryävä torttu, älä vain huomaa
sen uurteisiin kätkettyä myrkkyä.
Huolella laatimani sopimus
rullattuna
kuningatartortun taitteisiin
sormeasi odottaa.
Niinkö?
Ei missään tapauksessa niin.
Minä olen yksinäinen ja ikävissäni
odotan todellista miestä
rehellistä ja aitoa
jonka rakkauteen uskaltaisin luottaa
avata herkän sydämeni.
Niinkö sanot sen olleen?
Ja nyt minä sanon: ei missään tapauksessa niin!
Herkäksi tekeytyen sinä vetosit yksinäisyyteesi
ja orpoon oloon
vaatiessasi lempein sanankääntein ja sitten lujemmin äänenpainoin
että minun täytyy tulla viereesi nukkumaan.
Vaikka mielestäni olisi ollut sopivampaa
yöpyä olohuoneen sohvalla, emmehän vielä olleet
allekirjoittaneet sitoumuksia.
Sana sanalta alkoi allekirjoitukseni piirtyä
laatimaasi paperiin.
Kun sormeni vaelsivat uurteitasi
ansarautaa tuntematta.
Minä tulin sinuun kuin puhtaaseen ja avoimeen
huomaamatta että tulin vain täyteen kirjoitettuun
kantesi pamahtivat kiinni:
sainpas sinut kuin kärpäsen
liimapaperiin.
Ei niin, sinä sanot.
Sinä tulit rakastavaa ja hellää teeskennellen
valloitit sydämeni,
viettelit lipevin suudelmin,
hurmurin elkein sait minut rakastumaan
palavasti - ja itserakkaudessasi kehräsit kuin kissa,
senkin koiramainen, pakoon luikkiva
miehenkuvatus!
Voi kuinka tahrasitkaan minut lempeillä kosketuksillasi,
kuinka tahrasitkaan,
itsekkäästä vapaudestasi et vain tahtonut
luopua.
Pelkäsit sitoutumista - niinpä kieltäydyit vastuusta
ja jätit rikkomasi yksin.
Täällä sinä sitten huomiota kerjäät,
teet itsesi taas ihanaksi
mutta rikkomasi niskaan kaadat kaiken paskan
jokaisessa sanassasi pistävä syytös.
tällaisenako näet ja näit minut
liimapaperina joka otti sinut loukkuunsa
ja nyt vedät itseäsi pois syyttämällä
olinko sulle vain suloinen ansa ?
kamalaa!
miksi luen sinua
koska joka sanassasi
on katkera ja
pettyneen miehen syytös
Jos olen vain ansarauta
kärpäsenpaskan liimapaperi
kuningatartorttu mettä paksujen
huulien välissä
jos olen vain ulkoista kamaa
et koskaan
sisimpääni koskettanut
Ajattelin ostaa maatilan
ja eriytyä - - maailmasta
luon lantaa, kasvatan kanoja
viljelen luomupeltoani
kuljen paljain jaloin
kesät talvet aitanlauteilla
letitän harmaantuvat hiukseni
ja istun keinutuoliin
lämmintä sipulikeittoa ryystäen
Emäntä on.