Olen ajatellut rakentaa rivitaloasukkaana omalle pihalleni paahteelta suojaavan köynnöstukikehikon. "Oma piha" kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan huoneistoni hallintaan.
Missä menee raja siinä, että pitääkö se hyväksyttää yhtiön hallituksella vai onko se puhdasta yksilön vapautta sisustaa omaa puutarhaansa?
Onko laissa mitään sopivaa pykälää? Taloyhtiön järjestyssäännöissä ei ole mainintaa asiasta. On vain maininta suuriksi kasvavien puiden istutuksesta.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonta ei vaadi tukikehikolle edes toimenpidelupaa.
Missä menee raja siinä, että pitääkö se hyväksyttää yhtiön hallituksella vai onko se puhdasta yksilön vapautta sisustaa omaa puutarhaansa?
Onko laissa mitään sopivaa pykälää? Taloyhtiön järjestyssäännöissä ei ole mainintaa asiasta. On vain maininta suuriksi kasvavien puiden istutuksesta.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonta ei vaadi tukikehikolle edes toimenpidelupaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oma piha on oma piha. Et kysy hallitukselta lupaa myöskään siihen minkä väriset ikkunaverhot kotiisi laitat.
Jos yhtiöjärjestyksessä on maininta alueista jotka kuuluvat huoneiston hallintaan, niin näistä alueista ei yhtiön hallitus voi tehdä mitään päätöksiä, ne kun eivät ole yhtiön hallintaan kuuluvia alueita.
Ihan mitä tahansa ei kuitenkaan saa rakentaa.
Ensiksi on tietysti rakennusluvan vaativat toimenpiteet.
Rakennusluvan anoo aina rakennuspaikan omistaja, eli rakennusluvan saa anoa ainoastaan yhtiön hallitus. Tästä johtuen voi yhtiön hallitus estää myös osakkaan hallinnassa olevalle alueelle rakentamisen.
Toinen mikä vaikuttaa omalle pihalle rakentamiseen on naapurit. Pihalle ei saa rakentaa mitään sellaisia rakennelmia jotka loukkaavat naapurin oikeuksia. Yleensä nämä loukkaukset voivat olla esim. näköeste, varjostus, heijastus jne.
Meidän taloyhtiössä naapurit olivat sitä mieltä että heidän pihaltaan täytyy olla näköyhteys minun pihaani jotta he pystyvät seuraamaan mitä pihallani puuhailen. En saanut laittaa näkösuojaa aidanrakoon, hallitus kielsi.Perusteluna oli että näkösuoja muka pimensi heidän pihaansa, mutta oli helppo osoittaa ettei väite pitänyt paikkaansa, koska päivänvalo tuli aivan eri suunnalta. Kyse oli todellisuudessa uteliaisuudesta ja halusta kytätä naapurin pihaelämää.
Taloyhtiössämme tehtiin siis käytännössä periaatepäätös, että jokaisella on oikeus seurata naapurin yksityiselämää eikä kyttäämistä saa yrittää vaikeutta. Ehdotin että jos näin on, kirjataan järjestyssääntöihin saman tien esteetön naapurin kyttäämisoikeus.
" As.osakeyhtiö N.n sukkailla on esteetön ja kiistaton oikeus seurata naapureittensa yksityiselämää, riippumatta siitä onko kyse kodin seinien sisäpuolella vai rivitalon pihalla elettävästä yksityiselämästä. Kukaan ei saa haitata naapurin kyttämistoimintoja näköestein, ikkunaverhoin, hiljaista puheääntä käyttämällä tms. katalin tavoin. Asukkaita kehotetaan käymään perheriitansa kovaänisesti avoimen ikkunan edessä tai ulkoilmassa. Rakastellessa on pidettävä kovaa ääntä, jotta naapuri kuulee milloin yhdyntä tapahtuu. Rakastelu on luvallista vain naapurinhuoneistoa ja omaa asuntoa erottavan seinän vieressä. "
Turha sitä on kysyä naapureilta, jos tietää vastauksen.
Voit aivan hyvin tehdä sen parimetrisen kehikon ja istuttaa siihen köynnöksiä. Ei naapuri sentään voi sanella, mitä kasveja pihallasi saa kasvattaa. Kehikon ei tarvitse olla mitenkään pysyvä rakennelma, vaan ainoastaan tuki köynnöksille.
Ongelma on siinä, katsooko naapuri sen kehikoksi vai tueksi köynnöksille.
Ajattelin sen alla istua paahteelta suojassa, eli se täyttäisi markiisin tehtävät.
Piha on iso ja kevytrakenteisesta köynnöskehikosta tulisi pinta-alaltaan pari neliötä. Laittaisin siihen köynnöskasveja. Naapurini eivät liiemmin ole puutarhaihmisiä, joten he eivät ymmärtäisi näitä intohimojani.
Onko siinä eroa noin lainsäädännöllisesti, että tuetaanko kehikko rakennuksen seinään tai aitaan?
Tuleeko siitä sen perusteella kiinteä vai tarvitseeko kiinteä rakennelma esim. valutopat
ns. aitatolppien (joita myydään rautakaupoissa) sijaan?
Välttämättä sitä ei tarvitsisi tukea kumpaakaan.