Luther opettaa että ehtoollisella saa synnit anteeksi, kuten Raamattukin sen kertoo.
Tässä Lutherin tekstiä niille, jotka eivät usko että ehtoollisella saisi synnit anteeksi:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
"Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä.
Mieletön on sen vuoksi myös tämä heidän väitteensä: koska Kristuksen ruumista ja verta ei ole annettu ja vuodatettu meidän edestämme ehtoollisessa, me emme voi tässä sakramentissa saada syntien anteeksiantamusta. Vaikka näet se teko, joka on hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen, on tehty jo ristillä, se ei voi saavuttaa meitä muutoin kuin sanan välityksellä. Mistä muualta me olisimme voineet saada tiedon tuosta tapahtumasta ja siitä, että se on lahja, joka kuuluu meille, ellei sitä olisi meille saarnattu, suullisesti julistettu? Ja mistä he itse sitten sen tietävät tai miten he pystyvät tarttumaan anteeksiantamukseen ja saamaan sen omakseen, elleivät he pidä kiinni Raamatun ja evankeliumin sanasta eivätkä usko siihen? Sillä sana sisällyttää tähän sakramenttiin koko evankeliumin ja koko kolmannen uskonkohdan: "Minä uskon pyhän kristillisen kirkon, syntien anteeksiantamuksen..." ja ojentaa sen meille. Miksi meidän pitäisi antaa heidän riistää ehtoollisesta tämä aarre? Pakkohan heidän kuitenkin on tunnustaa, että kysymys on juuri niistä sanoista, joita koko evankeliumi meille kuuluttaa. Koska he kerran eivät uskalla väittää, että kaikki se evankeliumi, Jumalan sana, joka ei liity ehtoolliseen, on hyödytöntä, vähiin jää myöskin heidän mahdollisuutensa väittää tätä ehtoolliseen sisältyvää sanaa hyödyttömäksi.
Näin olemme selittäneet itse ehtoollisen sakramentin, nimittäin sen olemuksen ja sen tuottaman hyödyn. Vielä meidän on katsottava, millainen henkilö voi ottaa tuon voiman ja hyödyn vastaan. Se voidaan ilmaista samalla tavoin aivan lyhyesti, kuten aiemmin kasteesta puhuttaessa ja usein muussakin yhteydessä. Ehtoollisen voiman ja hyödyn saa jokainen, joka uskoo sen, mistä sanat kertovat ja mistä ne antavat. Eihän niitä ole opetettu eikä julistettu kiville eikä kannoille, vaan niille, jotka kuulevat nämä sanat. Heille Kristus sanoo: "Ottakaa ja syökää" jne. Koska hän antaa ja lupaa siinä syntien anteeksiantamuksen, se voidaan ottaa vastaan vain uskolla. hän itse vaatii tällaista uskoa lausuessaan sanat: "Teidän edestänne annettu" ja teidän edestänne vuodatettu". Nämä Kristuksen sanat tarkoittavat: Sitä varten minä annan tämän teille ja käsken teidän syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan ja nauttisitte sen. Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat. Se taas, joka ei usko, ei saa mitään. Turhaan sellainen, joka ei tahdo tuota pelastavaa hyvää nauttia, antaa ojentaa itselleen ehtoollisen. Aarrearkku on aivan auki. Se on kannettu jokaisen oven eteen, pantu joka pöytään. Mutta sinun on myös otettava ehtoollinen vastaan ja ajateltava, että se varmasti on se, mistä sanat sinulle puhuvat."
VL:T SANOO ETTÄ EHTOOLLINEN ON TARKOITETTU VAIN USKOVAISILLE ELI TOISIN SANOEN VL:LLE. MUTTA VL:T VOISIVAT LUKEA MITÄ LUTHERKIN AJATTELEE EHTOOLLISVIERAISTA JOTKA EIVÄT USKO ETTÄ EHTOOLLISESSA SAA SYNNIT ANTEEKSI.
Tässä Lutherin tekstiä niille, jotka eivät usko että ehtoollisella saisi synnit anteeksi:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
"Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä.
Mieletön on sen vuoksi myös tämä heidän väitteensä: koska Kristuksen ruumista ja verta ei ole annettu ja vuodatettu meidän edestämme ehtoollisessa, me emme voi tässä sakramentissa saada syntien anteeksiantamusta. Vaikka näet se teko, joka on hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen, on tehty jo ristillä, se ei voi saavuttaa meitä muutoin kuin sanan välityksellä. Mistä muualta me olisimme voineet saada tiedon tuosta tapahtumasta ja siitä, että se on lahja, joka kuuluu meille, ellei sitä olisi meille saarnattu, suullisesti julistettu? Ja mistä he itse sitten sen tietävät tai miten he pystyvät tarttumaan anteeksiantamukseen ja saamaan sen omakseen, elleivät he pidä kiinni Raamatun ja evankeliumin sanasta eivätkä usko siihen? Sillä sana sisällyttää tähän sakramenttiin koko evankeliumin ja koko kolmannen uskonkohdan: "Minä uskon pyhän kristillisen kirkon, syntien anteeksiantamuksen..." ja ojentaa sen meille. Miksi meidän pitäisi antaa heidän riistää ehtoollisesta tämä aarre? Pakkohan heidän kuitenkin on tunnustaa, että kysymys on juuri niistä sanoista, joita koko evankeliumi meille kuuluttaa. Koska he kerran eivät uskalla väittää, että kaikki se evankeliumi, Jumalan sana, joka ei liity ehtoolliseen, on hyödytöntä, vähiin jää myöskin heidän mahdollisuutensa väittää tätä ehtoolliseen sisältyvää sanaa hyödyttömäksi.
Näin olemme selittäneet itse ehtoollisen sakramentin, nimittäin sen olemuksen ja sen tuottaman hyödyn. Vielä meidän on katsottava, millainen henkilö voi ottaa tuon voiman ja hyödyn vastaan. Se voidaan ilmaista samalla tavoin aivan lyhyesti, kuten aiemmin kasteesta puhuttaessa ja usein muussakin yhteydessä. Ehtoollisen voiman ja hyödyn saa jokainen, joka uskoo sen, mistä sanat kertovat ja mistä ne antavat. Eihän niitä ole opetettu eikä julistettu kiville eikä kannoille, vaan niille, jotka kuulevat nämä sanat. Heille Kristus sanoo: "Ottakaa ja syökää" jne. Koska hän antaa ja lupaa siinä syntien anteeksiantamuksen, se voidaan ottaa vastaan vain uskolla. hän itse vaatii tällaista uskoa lausuessaan sanat: "Teidän edestänne annettu" ja teidän edestänne vuodatettu". Nämä Kristuksen sanat tarkoittavat: Sitä varten minä annan tämän teille ja käsken teidän syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan ja nauttisitte sen. Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat. Se taas, joka ei usko, ei saa mitään. Turhaan sellainen, joka ei tahdo tuota pelastavaa hyvää nauttia, antaa ojentaa itselleen ehtoollisen. Aarrearkku on aivan auki. Se on kannettu jokaisen oven eteen, pantu joka pöytään. Mutta sinun on myös otettava ehtoollinen vastaan ja ajateltava, että se varmasti on se, mistä sanat sinulle puhuvat."
VL:T SANOO ETTÄ EHTOOLLINEN ON TARKOITETTU VAIN USKOVAISILLE ELI TOISIN SANOEN VL:LLE. MUTTA VL:T VOISIVAT LUKEA MITÄ LUTHERKIN AJATTELEE EHTOOLLISVIERAISTA JOTKA EIVÄT USKO ETTÄ EHTOOLLISESSA SAA SYNNIT ANTEEKSI.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko totta, että vl:t pitävät Juudaksen kaltaisina epäuskoisia ehtoollisella?
Augsburg tunnustus:
"Sakramentit eivät ole asetetut ainoastaan merkeiksi, joista kristityt ulkonaisesti voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativatkin uskoa, ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan."
Tarkoittaako "uskomme niistä heräisi" lienee uudestisyntymistä ?
Luther Sch. opinkohdissa:
" Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka...
...Kristuksen evankeliumissa säätämä synninpäästö (absolutio) eli avainten valta on myös apu ja lohdutus syntiä ja pahaa omaatuntoa vastaan. Sen vuoksi rippiä eli absoluutiota ei mitenkään saa päästää kirkosta häviämään...
...Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä."
Samoja ajatuksia esiintyy esim. isossa katekismuksessa:
Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä....
...Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan paholaisen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään.
Joo, mistä minulle selvisi tuo väärähengellisyys?
Mm. Pimeestä opinkohdasta, eli oli monenlaista opetusta:
1. Väittää, että kaste vain uudestisynnyttää ja kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen.
2. kuolleiden kastamattomien lasten tilaa ei tiedetä.
3. Jumala antaa uskon ja Pyhän Hengen, jos lapset kuolevat ennen kastetta.
Kolme oppia, jota ei Raamattu opeta.
Näistä kiistellään noissa eri luterilaisissa piireissä ja joskus, ihan jonkin oman liikkeen sisälläkin.
Kastamattomana kuolleet
”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”
Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).
Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.
Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000022781682
kuin Iso katekismus teksteineen, se on ainakin Lutherin omaa käsialaa. Ja mitä siitä? Luther opetti kasteesta ja ehtoollisesta kuten Raamattu opettaa! Eli kasteessa ihminen syntyy uudesti ylhäältä, saa Pyhän Hengen sekä syntien anteeksiantamuksen ja Luther opetti, että ehtoollisella saa synnit anteeksi uskoa. Niin opettaa Raamattukin.
mitä Luther opetti tunnustuskirjoissa ja isossakatekismuksessa.
Kaksi kohtaa kirkkopostillasta koskien kastetta ja uskoa
Miksi kaste seuraa uskoa?
Luther vastaa (Kirkkopostilla osa-2, helatorstai, 2. evankeliumisaarna, kohdat: 25, 26):
väliotsikko: Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi.
25. Jumala on aina sanansa rinnalle antanut ulkonaisen merkin voimakkaasti tehostamaan hänen sanaansa, niin että me vahvistuisimme sydämissämme emmekä, sanaa epäillen, horjuisi. Niinpä hän Nooalle antoi taivaalla näkyvän sateenkaaren sen merkiksi, että oli pitävä sanansa eikä enää vedenpaisumuksella hävittävä maata. Näin sateenkaari oli Nooalle ja on meillekin aivan kuin sinetti tai leima; kirjettäkin kirjoitettaessa siihen painetaan kirjoituksen varmemmaksi vakuudeksi leima. Ja aivan samoin kuin valtaherroilla on omat eri väriset vaakunansa tai tunnuksensa, joista heidät tunnetaan, samoin Jumalakin on tehnyt meille: hän on vahvistanut sanansa merkeillä kuin sineteillä ikään, ettemme mitenkään epäilisi. Aabrahamille hän antoi ympärileikkauksen sen merkiksi, että Kristus oli tuleva siunaamaan maailman. Samoin Kristus on tehnyt tässä, lupaukseensa: ”Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi” lisäämällä ulkonaisen merkin, nimittäin kasteen ja lisäksi leivän ja viinin sakramentin, käytettäväksi erikoisesti kiusauksissa ja kuoleman korvalla vahvistamaan uskoamme ja vaatimalla vaatien muistuttamaan Jumalaa hänen lupauksestansa.
26. Saattaahan joku uskoa, vaikka ei olekaan kastettu. Kastehan on ainoastaan ulkonainen merkki, jonka on määrä muistuttaa meitä Jumalan lupauksesta. Jos kaste on saatavissa, niin kaikella muotoa se otettakoon, sillä kukaan ei saa sitä halveksia; mutta ellei sitä voida saada tai jos se evätään, ei silti kadotukseen tuomita, kunhan vain uskotaan evankeliumi. Siinä, näet, missä on evankeliumi, on myöskin kaste ja kaikki muukin, minkä kristitty tarvitsee, sillä kadotus ei ole minkään muun synnin seurausta kuin epäuskon. Sen tähden Herrakin sanoo: "Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" eikä sano: "Joka ei ole kastettu", näin vaieten kasteesta. Eihän kaste vähääkään hyödytä ilman uskoa, vaan se on kuin kirje, johon sinetti ripustetaan, mutta itse kirjeeseen ei ole mitään kirjoitettuna. Sillä ihmisellä siis, jolla on se merkki, jota me nimitämme sakramentiksi, mutta ei uskoa, on pelkkä sinetti kirjeineen, jossa ei ole mitään kirjoitusta.
Miksi kaste sitten on?
Luther vastaa (Kirkkopostilla osa-2, helatorstai, 1. evankeliumisaarna kohdat: 16, 17-20):
16. Ällös siis mitenkään ryhdy selittelemään näin: Usko ei yksin saa vanhurskaaksi tulemista aikaan, siihen kuuluvat teotkin; onhan sen perusteella, mitä me sanoimme, päivänselvää, etteivät teot asiaan vähääkään vaikuta. Ketään ei vahingoita mikään muu kuin epäusko, koska teot eivät riitä. Jos olisi käsillä usko, kaikki olisi hyvää. Yhtä vähän siis kuin teot, epäuskossa oltaessa, vaikuttavat sitä, että ne ovat pahoja, yhtä vähän ne uskossa oltaessakaan vaikuttavat sitä, että ne ovat hyviä. Epäusko yksin turmelee kaikki teot, usko taas tekee ne kaikki hyviksi.
17. Tässä on kuitenkin vielä yksi seikka. Kristus sanoo: ”Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi”. Sanonet: Kuulenpa, että kastekin tässä tarvitaan. Tietysti se tässä tarvitaan, mutta kaste ei ole teko, jonka me itse teemme. Sen täytyy olla uskon mukana siitä syystä, että Jumala tahtoo, ettei usko jää sydämen salaisuudeksi, vaan että se purkautuu esiin, tullakseen maailman edessä tunnetuksi ja ilmeiseksi. Jumala on asettanut tämän ulkonaisen merkin sitä varten, että jokainen voisi osoittaa ja tunnustaa uskonsa, ja niin tultaisiin pyhään ristiin. Jos näet usko saa pysyä salassa sydämessä, voidaan olla varmoja siitä, ettei tarvitse kantaa ristiä eikä seurata Kristusta. Ellei näet maailma tietäisi meidän uskovan, meitä ei vainottaisi.
18. Toiseksi: kukaan ei meistä kostu eikä tule uskoon, ellemme julkisesti tunnusta evankeliumia ja ellei meillä ole julkista merkkiä, josta tiedetään, missä kristityitä on ja keitä he ovat. Jumala on siis järjestänyt siten, että meidän uskomme on tuleva ilmeiseksi pakanoille: ken vain on kristitty ja on kastattanut itsensä, on jo sellaisenaan vaarassa joutua pakanoiden ja epäkristittyjen käsiin ja surmattavaksi. On siis välttämätöntä, että me, jos olemme kristityitä, kastatamme itsemme, tai, ellei se ole mahdollista, ainakin sanomme: Halusta tulisin kastetuksi.
19. Tämä merkki on sitä paitsi annettu meille senkin tähden, että me Jumalan omalla armollisella avulla olisimme varmoja hänen armostansa, ja että jokainen voisi sanoa: Jumala on antanut minulle tämän merkin sitä varten, että olisin varma autuaaksitulemisestani, minkä hän on luvannut evankeliumilla. Hän on näet antanut meille sanansa, kirjeen, ja sanojen ohella kasteen, sinetin; näin usko, joka käsittää sanan, vahvistuu merkin ja sinetin avulla.
20. Mutta tässä et todellakaan havaitse mitään ihmistekoa: kaste ei ole minun tekoani, vaan Jumalan. Se näet, joka minut kastaa, on Jumalan sijaisena, eikä hän suorita mitään ihmistekoa, vaan kaikki on Jumalan käsialaa ja tekoa: Jumala siinä varsinaisesti toimii. Sen tähden sopii ja pitääkin minun sanoa: Itse Jumala, minun Herrani, on kastanut minut ihmiskäden välityksellä; siitä minä voin kerskata ja siihen minä nojaudun ja sanon: Jumala on minulle antanut merkin, hän ei tahdo eikä saata valhetella, ja näin minä olen varma siitä, että hän on minulle armollinen ja että hän tahtoo tehdä minut autuaaksi: Poikansa kautta hän on lahjoittanut minulle kaiken, mikä hänellä on. Meidän puolellamme siis ei ole mitään muuta kuin usko yksin, ja hänen puolellansa sana ja merkki yksin. Tästä olemme tarpeeksi usein puhuneet; nyt siis ei ole tarvis tätä kysymystä enempää eikä laajemmalta käsitellä.
...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
Kirkkopostilloissa ei lue näköjään minä vuonna Luther on niitä kirjoitellut. Mutta idea niissä on sama, eli Jumala vaikuttaa kasteen ja välittää siksi Pyhän Hengen ja syntien anteeksi antamuksen, jne. Kasteessa saa Raamatun mukaan syntien anteeksiantamuksen sekä Pyhän Hengen, jne eli se jo osoittaa että vl:t eivät ole ainoita oiketa uskovaisia koska Pyhä Henki sekä syntien anteeksiantamus välittyy kyllä myös kasteessa.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html
"Kaste antaa sen vuoksi jokaiselle kristitylle koko elämän ajaksi riittämiin oppimista ja harjoittamista. Hänellä on jatkuvasti täysi työ uskoa lujasti se, minkä kaste lupaa ja vaikuttaa: voitto Perkeleestä ja kuolemasta, syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, Kristus kaikkinensa ja Pyhä Henki lahjoinensa."
"Olen puhunut tästä sen vuoksi, ettei kukaan vain päätyisi siihen käsitykseen, että kaste on ollutta ja mennyttä, siitä ei muka ole meille uudelleen syntiin langettuamme enää mitään hyötyä. Tästä käsityksestä seuraa, ettei kasteessa nähdä muuta kuin ohimennyt tapahtuma. Tämä on kauan ollut käsityksemme ja olemme siihen tottuneet. Juurensa se varmasti juontaa siitä pyhän Hieronymuksen kirjoituksesta, jossa sanotaan: "Katumus on toinen lankku, jonka varassa uiden meidän on pelastauduttava rannalle, kun laiva on haaksirikkoutunut", nimittäin se laiva, johon me kristikuntaan liittyessämme astumme purjehtiaksemme sillä toiselle rannalle. 26 Tällainen käsitys on kuitenkin riistänyt kasteelta käytön, niin ettei se voi meitä auttaa. Siksi on väärin ilmaista asia tuolla tavalla: eihän laiva voi hajota, koska se on Jumalan säädös eikä meidän tekomme. Niin voi kyllä käydä, että me liukastumme ja putoamme laivasta. Mutta jos joku putoaa, varautukoon uimaan laivan luo ja tarrautumaan siihen kiinni, kunnes pääsee sinne takaisin. Siinä hän voi sitten jatkaa aiemmin aloitettua matkaa.
Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. Siksi jokaisen on pidettävä kastetta joka päivä päälle puettavana vaatteena. Sitä hänen on kannettava aina, mikäli hän mielii, että hänestä jatkuvasti löytyisi uskoa ja sen hedelmiä, että hänen vanha ihmisensä tukahtuisi ja että uusi varttuisi hänessä. Jos me näet aiomme pysyä kristittyinä, meidän on harjoitettava sitä tekoa, joka on tehnyt meidät kristityiksi. Jos joku lankeaa siitä pois, hänen on palattava siihen takaisin. Kristus, armoistuin, ei järky siitä, että teemme syntiä, eikä hän estä meitä palaamasta takaisin luokseen. Samoin pysyvät myös kaikki hänen aarteensa ja lahjansa. Niin myös se syntien anteeksiantamus, jonka olemme kerran kasteessa saaneet, pysyy yhäti voimassa joka päivä koko tämän elämämme, jonka aikana vanha ihminen riippuu meissä kiinni."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html
"4. EVANKELIUMI
Otamme nyt uudestaan puheeksi evankeliumin, joka antaa neuvon ja avun syntiä vastaan monella eri tavalla, sillä Jumala on armossaan tuhlailevan rikas: Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka. Toiseksi se vaikuttaa kasteena. Kolmanneksi pyhänä alttarin sakramenttina. Neljänneksi avainten valtana sekä myös veljien keskinäisessä keskustelussa ja rohkaisussa: "Missä kaksi on kokoontunut..." (Matt. 18:20). "
"AVAIMET
Avaimet ovat Kristuksen kirkolleen antama virka ja valta sitoa syntiin ja päästää synnistä, se ei koske ainoastaan törkeitä ja julkisia syntejä vaan myös hienoja ja salaisia, jotka Jumala yksin tuntee. Näinhän on kirjoitettu: (Ps. 19:13) "Erhetykset kuka ymmärtää?" Paavalikin valittaa (Room. 7:23), että hän lihalla palvelee "synnin lakia". Ei näet ole meidän vallassamme vaan yksin Jumalan vallassa ratkaista, mitkä asiat ovat syntejä sekä kuinka suuria tai lukuisia synnit ovat. Sillä näin on kirjoitettu: (Ps. 143:2) "Älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun edessäsi." Ja Paavalikin sanoo (1 Kor. 4:4): "Ei minulla ole mitään tunnollani, mutta en minä sen perusteella ole vanhurskas"
Kyllä noihin voi yhtyä, eikä liene oppiamme vastaan.
Toinen kohta joutaa myös tarkasteluun. Nämä ovat minulle tärkeitä, kun olen lähes ikäni saanut väärää hapatetta niellä. Vasta Vl-seuroissa näistä olen kuullut oikein opetettavan.
Apt.2-luku
38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu…
41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
On hyvä kysyä, olisivatko nämä ihmiset olleet uskossa ilman edeltävää kuultua evankeliumia? Ei varmasti.
Uskohan tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan (saarnan) kautta (Room.10:13-17).
Eli tässäkin on ensin, parannuksen teko ja usko ja sitten kaste.
Tunnustuskirjoissamme sanotaan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
ei tainnut enään olla katollisen kirkon poika kun oikein opetti kasteesta. On tarkattava Pyhän raamtun opetuksia.
Jumala on säätänyt mahdollisimman yksinkertaisen armojärjestyksen, jota ihminen ei voi muuttaa. Siksi ei ole monia eri keinoja tulla Jumalan lapseksi ja saada synnit anteeksi.
Tästä mulle selkisi se yksinkertainen tie mitä ns. luterilaisetkin joskus hämmästelee: Ylösnoustuaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rauha olkoon teille! Niin kuin Isä Minut lähetti, niin myös Minä lähetän teidät.” Ja kun Hän nämä sanonut oli, puhalsi Hän heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joilta te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” Joh.20: 21-23 Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”.
Usko ja uudestisyntyminen on selvästi Raamatussa ensin ja kasteessa palataan hyvän omantunnon liittoon; Kun turvaa parannuksen armoon, haukutaan perkeleeksi. Sivumennen sanottuna: (palaa en entiseen...)
Vaikka jotkut tietyt kohdat tuntuvat laittavan painoa kasteelle, niin sitä ennen on usko/ uudestisyntyminen. Kun kuitenkin on VL:seuroissa on usein-puhuttu siitä, että lapset ovat usein uskomassa, eikä usko ole heillä kuollut toiminto. Kol.3:13: Ja kärsikäät toinen toistanne ja anteeksi antakaat toinen toisellenne, jos jollakin on kannetta toista vastaan; niinkuin myös Kristus teille on anteeksi antanut, niin myös tekin tehkäät.
Taitaa tuo kasteoppi helpolla korostua väärin ja ihminen tulee toimeen omillaa ja se johtaa passiivisuuteen ja kuolleeseen uskoon. Kun joissain noissa luterilaisissa piireissä pyörii, niin joissain ei muuta paljon puhutakkaan kuin kasteesta. On se evankeliumin tärkein asia? Miksi ei voi puhua omilla nimillä ja selkokieltä?, kuten Jeesus ja parannuksen armo. Onko niin että muu keskeinen;opetus täytyy lähes sivuuttaa? Tiedän jotain lehtiä, joissa puhutaan pääasiassa kasteesta. Mutta onko sillä hyvät hedelmät? Ei, sille se näyttäisi luterilaisten keskuudessa. kovin on yksipuolista ja miksei se tympäännytä silloin.
Otan muutamia sanan todistuksia: 2.Kor.5:18. "Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata. 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. 20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte".
Mitä parannus tarkoittaa: "parannuksesta opetetaan, että ne, jotka kasteen jälkeen ovat tehneet syntiä, saavat milloin hyvänsä, kun tulevat parannukseen, syntien anteeksiantamuksen. Seurakunta ei saa evätä heiltä synneistäpäästöä. Todellinen, oikea parannus taas ei itseasiassa ole mitään muuta kuin katumista ja hätää eli peljästystä synnin tähden, mutta kuitenkin sen ohessa evankeliumin ja synneistäpäästön uskomista, että synti on anteeksiannettu ja armo Kristuksen kautta ansaittu. Tämä usko lohduttaa ja rauhoittaa sydämen. Sitten pitää seurata ja sen, että synnistä luovutaan; juuri näiden näet pitää olla parannuksen hedelmiä, niinkuin Johannes, Matteuksen evankeliumin kolmannessa luvussa sanoo: "Tehkää parannuksen soveliaita hedelmiä" (Ausburgin tunnustus).
Martti Lutherin kasteopista on laajoja ja tuoreitakin tutkimuksia. Esimerkiksi Eero Huovinen aloittaa kirjansa (Fides infantum)johdanto-osan toteamalla:
"Martti Lutherin mukaan kasteessa vastasyntyneet lapset savat oman uskon." Sama käsitys ilmenee myös Juha Pihkalalla (Armon väline vai armon lupaus). Lutherin käsitystä lapsen uskon syntymisestä kasteessa pidetään yleensä luotettavasti argumentoituna. Tutkiessa Lutherin ja koko reformaation ajan kirjoituksia niissä on kuitenkin havaittavissa huomattaviakin ristiriitaisuuksia, epätarkkuuksia ja jopa keskenään vastakkaisia opillisia käsityksiä. Jo Lutherin eläessä ja kohta hänen kuolemansa jälkeen näihin epäjohdonmukaisuuksiin puututtiin ja niitä korjattiin peruskysymyksien osalta. Edellä esitetyistä syistä on seurannut muum muassa se, että teologisesti varmana pidetty Lutherin opillinen argumentti "kumoaa" toisen hänen kirjoittamansa opillisen käsityksen. Luther kirjoitta esim. Kirkkopostillassaan 19.
kolminaisuudenpäivän jälkeisen sunnuntain toisessa evankeliumisaarnassa:"Ennen kaikkia muuta täytyy olla käsillä suullisen sanan ja että tämä sana on käsitettävä korvin, mikäli Pyhän Hengen on päästävä sydämeen." Kuitenkin Huonepostillansa vastaavassa kohdassa hän sanoo:"Jos siis tahdot saada syntisi anteeksi, niin kastata heti itsesi, ellet ole jo ennen kastettu. Emme siis saa ylenkatsoa kastetta, synninpäästöä, saarnaa ja Herran ehtoollista." Tällöin voidaan kysyä, kumpi kumoaa toisen vai eikö kumpikaan tee sitä ?Uskonpuhdistuksen tutkimuksissa on sitä paitsi todettu, että Huonepostillan kokoaja Veit Dietrich muotoili varsin vapaasti Lutherin tekstejä ja liitti mukaan myös osia omista teksteistään. Luterilaisuudessa on alusta lähtien ollut ja on edelleen teologeja, jotka ovat sitä mieltä, että Jumala lukee vanhurskaudeksi vain uskon (Sola Fide), joka ottaa vastaan kasteen siunauksen. Tälle käsitykselle löytyy tukea myös Lutherin kirjoituksista.
_________________
Tämä katekismus on ollut Suomessa ja Ruotsissa käytössä ennen sen uudelleen Suomentamisen jälkeen, ja siihen on tullut taas Evankeelisten opetusta, joka ei ole Raamatunmukaista.
Eli se on käännetty heidän korvasyyhynsä mukaan.
He opettavat:" Kun on kastettu,on autuas" mikä ei ole Raamatun mukaista.Parannuksen teko jää näin sivuun.
Myös ehtoollisen sakramentti on nykyisin opetettu väärin, koska Raamattu opettaa toisin ja vanha Lutherin katekismus
3. Mikä alttarin sakramentti on?
Vastaus: Se on Uuden Testamentin toinen sakramentti, meidän Herramme Kristuksen säätämä ja asettama, jossa Hän tutkimattomalla tavalla antaa meille siunatun leivän kanssa totisen ruumiinsa syödä ja siunatun viini kanssa verensä juoda, että me, sillä tavalla yhdistetyt Kristuksen kanssa, muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa uskomme vahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
7. Mitä sinä siis saat tässä pyhässä ehtoollisessa?
Vastaus: Leivässä, leivän kanssa leivän alla minä saan ja otan suullani Kristuksen totisen ruumiin, se on: Hänen lihansa, ja viinin kanssa Kristuksen veren.
1 Kor. 10:16. Se on siunattu kalkki, jonka me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
8. Miksi se Uuden Testamentin vereksi kutsutaan?
Vastaus: Eroitukseksi leviittain eli Vanhan Testamentin uhrien verestä, jotka olivat ainoastaan varjo ja esikuva Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan vereen.
Hebr. 9:12. Ei kauristen eikä vasikkain veren kautta, vaan Hän on kerran oman verensä kautta mennyt pyhään ja iankaikkisen lunastuksen löytänyt.
0. Minkälainen on se syöminen ja juominen, joka Herran ehtoollisessa tapahtuu?
Vastaus: Herran ehtoollisessa tapahtuu kolmenlainen syöminen ja juominen. 1. Luonnollinen ja tavallinen syöminen ja juominen, koska leipä ja viini otetaan suuhun, niellään ja kuluu vatsassa. 2. Hengellinen syöminen ja juominen, joka tapahtuu uskolla Jumalan armoon ja Jeesuksen Kristuksen ansioon. 3. Sakramentillinen, joka tapahtuu käsittämättömällä ja tutkimattomalla tavalla, koska kaikki vieraat, niin mahdottomat kuin mahdollisetkin, ehtoollisessa ottavat suullansa Kristuksen totisen ruumiin ja veren, leivän ja viini alla. Ja tämä syöminen ja juominen erityisesti tapahtuu Herran ehtoollisessa.
Joh. 6:47-51. Totisesti, totisesti, sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman. Minä olen se elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: joka tästä leivästä syö, hän elää iankaikkisesti; ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.
1 Kor. 11:23-26. Herra Jeesus sinä yönä, jona Hän petettiin, otti leivän ja kiitti, mursi ja sanoi: ottakaat ja syökäät; tämä on minun ruumiini, joka tiedän edestänne murretaan; se tehkäät minun muistokseni. Samoin hän otti myös kalkin ehtoollisen jälkeen ja sanoi: tämä kalkki on se Uusi Testamentti minun veressäni; se tehkäät, niin usein kuin te juotte, minun muistokseni. Sillä, niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman, siihen asti kuin Hän tulee.
12. Onko se kenellekään hyödyllinen mennä tälle Herran pöydälle ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista?
Vastaus: Ei. ? Ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista sakramentillinen syöminen ja juominen, joka ehtoollisessa tapahtuu, ei mitään auta: vaan se tulee ottavalle enemmän tuomioksi kuin autuudeksi.
19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus: 1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta. 2. Tu-lemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä. 3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.
Matt. 26:28. Tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.
Gal. 2:20. Minä elän, en sillen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihas-sa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut, ja antoi itsensä minun edestäni.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä. 2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella. 3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4, totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.
1 Kor. 11:28. Koetelkoon ihminen itseänsä, ja niin syököön tästä leivästä ja juokoon tästä kalkista.
Matt. 5:23,24. Katso 36 kysymys 3:ssa pääkappaleessa.
25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä.
26. Taidatkos päätökseksi lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi käyttää kaikki nämä kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
Vastaus: Koska ihminen Jumalan kymmenestä käskystä ja laista on oppinut tuntemaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; vaan uskontunnustuksen ja evankeliumin johdatuksesta kohta pakenemaan Jeesuksen Kristuksen ansion tykö ja sen uskolla itsellensä omistaman ja vakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Sen ohella tulee hänen joka päivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruumiillisista tarpeistansa Isä meidän- rukouksella, jonka Jeesus itse opettanut on, muistain aina kasteensa liittoa, jossa hän luvannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa ja sitä vastoin palvella Jumalaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa. Ja koska hän havaitsee sen rikkoneensa ja vikaan tulleensa, pitää hänen ripille menemän, tunnustaman siinä syntinsä ja anoman synninpäästöä saarnaviralta, jolle voima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran ehtoolliselle uskonsa vahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon!
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
"PYHÄN KASTEEN SAKRAMENTTI
niin kuin perheenisän on se väelleen yksinkertaisesti opetettava.
Ensimmäiseksi
Mitä on kaste? Vastaus:
Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan käskyyn sisältyvä ja Jumalan sanaan yhdistetty vesi.
Mikä sitten on tämä Jumalan sana? Vastaus:
Se minkä Herramme Jeesus Kristus lausuu Matteuksen viimeisessä luvussa: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
Toiseksi
Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
Mitkä ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset? Vastaus:
Ne jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Kolmanneksi
Miten vedellä voi olla näin suuri vaikutus? Vastaus:
Ei sitä vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
Neljänneksi
Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman." "
"ALTTARIN SAKRAMENTTI
niin kuin perheenisän on se väelleen yksinkertaisesti opetettava
Mikä on alttarin sakramentti? Vastaus:
Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhät evankeliumin kirjoittajat Matteus, Markus ja Luukas sekä pyhä Paavali sanovat näin:
"Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Se käy ilmi sanoista "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
Miten ruumiillinen syöminen ja juominen voi saada aikaan jotain näin suurta? Vastaus:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin "syntien anteeksiannon".
Kuka sitten vastaanottaa tämän sakramentin kelvollisesti? Vastaus:
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana "teidän edestänne" ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä. "
KASTEESTA:
"Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat. "
EHTOOLLISESTA:
"Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Se käy ilmi sanoista "teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi". Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus."
Sain ymmärrystä tähän kohtaa, jota monet hengellisyydet käyttää vesikasteoppinsa korostamiseksi.
apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.
V: Kohta ei puhu vesikasteesta, vaan Pyhän Hengen kasteesta. Tämän todistaa oikeaksi se, että toisessa kohden puhutaan tästä laajemmin:
Apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
- Eli Paavali sai Pyhän Hengen kasteen, ennen vesikastetta. Korneliuksen tapahtumahan oli samankaltainen:
Apt.10:44. Kuin Pietari vielä näitä puhui, lankesi Pyhä Henki kaikkein niiden päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Niin ne uskovaiset ympärileikkauksesta, jotka Pietarin kanssa tulleet olivat, hämmästyivät, että pakanainkin päälle Pyhän Hengen lahja vuodatettiin.
46. Sillä he kuulivat heidän kielillä puhuvan ja Jumalaa ylistävän. Niin vastasi Pietari:
47. Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin, vedellä kastamasta
Tiettyjen korvasyyhyn mukaiseksi.
Lutherin katekismus se on Svebiliuksenkin kääntämä, ja on alkuperäisempi kuin nyky katekismus:)