Teen opinäytetyötä maahanmuuttajista.
Teen kyselyjä tästä aiheesta, toivon että joku vaivautuisi vastaamaan.
Eli; onko sinulla kokemuksia maahanmuuttajista tai pakolaisista? Millaisia?
Koetko maahanmuuttajat uhkaksi, tervetulleiksi tms.?
Jos olet maahanmuuttaja, onko sinulla minkälaisia kokemuksia ?uomalaisista? Miten olet kokenut Suomessa asumisen ? Oletko joutunut ongelmiin ulkomaalaisuutesi takia?
Jos et halua voit kirjottaa minulle sähköpostiin tästä aiheesta. Voit kirjottaa nimettömänä!
[email protected]
Teen kyselyjä tästä aiheesta, toivon että joku vaivautuisi vastaamaan.
Eli; onko sinulla kokemuksia maahanmuuttajista tai pakolaisista? Millaisia?
Koetko maahanmuuttajat uhkaksi, tervetulleiksi tms.?
Jos olet maahanmuuttaja, onko sinulla minkälaisia kokemuksia ?uomalaisista? Miten olet kokenut Suomessa asumisen ? Oletko joutunut ongelmiin ulkomaalaisuutesi takia?
Jos et halua voit kirjottaa minulle sähköpostiin tästä aiheesta. Voit kirjottaa nimettömänä!
[email protected]
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tervetuloa ulkomaalaiset Suomeen! Tuotte kansainvälisyyttä tänne sukurutsien maahan.Saavathan nämä maalaisjullikat oikein pelkäämällä pelätä kuinka heidän työpaikat nyt ovat uhattuina saatikka heidän vaimonsa. Nämähän "tulee tänne ja vie meijän vaimot!" E-hei! Enhän mää ny rasisti oo,---mut kyl must ekeks tulis hoitaa MEIJÄN omat asiat..... plää,plää juntit!
Kokeilisit edes naisen kanssa. Riittääkö
opintotuki kaikkeen käyttämääsi kajaliin?
Maahanmuuttajia ei tietenkään voi luokitella hyvät-huonot-asetelmalla.Kuten ei kantaväestöäkään.Sakki on sekalaista kaikissa maissa.Itselläni on vain yksi kokemus, riittävän pitkältä ajalta.Työkaveri on maahanmuuttaja,pakolainen.Niin hyvää työntekijää en ole pitkän ja monipuolisen työelämäni ajalta aiemmin tavannut.Muutin hänen vuokseen näkökantaani täysin.On vain hyvä, että sisä-Suomeenkin saadaan eteläisen Suomen tapaan kulttuuriamme rikastuttavia henkilöitä pariimme elelemään.
Kyllä se ilmapiiriä parantaa kun maahanmuuttajat pääsevät tekemään töitä ja asettumaan aloilleen uuteen kotimaahansa.
Jos vaikka käy Helsingissä niin siellä tosiaan huomaa, että monenväristä piponkuluttajaa on esim nuorten kaveriporukoissa..
Eiköhän se sama hyvä asenne vähitellen tännekin rantaudu, totumme mekin vähitellen.
:)
Esim. Helgingin asematunnelin jengit. Oletkos koskaan kuullut niiden aikaansaannoksista? Ei ole vielä täällä landella läheskään niin levotonta meininkiä kuin isommissa kaupungeissa.
Liina Elleanor, miten opinnäytetyösi on sujunut.
Löytyykö kokemuksia maahanmuutajista ja millaisia?
Olen tavannut paljon venäläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia ja olen aina tullut toimeen heidän kanssaan. Minulla ei ole heistä mitään huonoa sanottavaa. Ovat huomaavaisia, ystävällisiä, jutukkaita ja vieraanvaraisia. Yksi tuttu virolaistyttö jää aina juttelemaan kanssani vaikka hänellä olisi kuinka kiire.
Inhottaa, kun suomalaiset haukkuvat virolaisia ja venäläisiä naisia rahan- ja miestenviejiksi ja että nämä tulevat Suomeen vain elintasomme takia. No se voi pienen osan kohdalla ollakin niin, mutta vain pienen osan. Suurin osa rajojentakaisista muuttaa tänne ihan kunnollisissa aikeissa.
Erästä latvialaistyttöä minulla on suuri ikävä. Tapasimme sattumalta 4 vuotta sitten Jyväskylässä ja juttelimme pitkään. Sittemmin en ole tyttöä nähnyt.
Tervetuloa Suomeen venäläiset, virolaiset, latvialaiset ja muutkin ulkomaalaiset!
Tsemiä opinnäytetyöhösi, Ellen!
T: Tynnyri-Eikka Muuramesta
Olen ollut suh. ennakkoluuloton maahanmuuttajia kohtaan (myös romaneita). Mutta aika monesti olen itsekin valitettavasti huomannut, että tänne Suomeen muuttaa useimmiten ne ongelmatapaukset.
En myöskään pidä siitä, että romanit saavat 400e vuodessa tukea hameen tekoon, kun itse kun pyysin hiukan rahaa vaatteisiin sossulta, niin miten kävi? Hädin tuskin sain ruokaankaan rahaa.
Niin, että ei kovin hyvin taida asiat täällä Suomessa olla, kun ensisijaisesti tuetaan niitä maahanmuuttajia (jotka sitten pystyy ostamaan jopa uuden autonkin), kun olisi omatkin kansalaiset huollettavana.
Olen kyllä tavannut ihan hyviäkin maahanmuuttajia, mutta eihän sitä koskaan voi heidänkään tekemisistään tietää. Kyse ei ehkä suomalaisten ennakkoluulojen kohdalla ole niinkään siitä, että tänne tulee ulkomaalaisia, vaan pikemminkin siitä, että tänne tulee todella paljon sellaisia, joiden syyt tulla tänne eivät välttämättä ole juuri ne oikeat.
Toki Suomi on hyvin sisäsiittoista kansaa, ja uutta verta tarvitaan, mutta kenen geenit sitä tänne haluaa? Rikollisenko?
Niin, ja haluaisin nyt tässä vielä korostaa, että olen todellakin aika ennakkoluuloton ihminen, eikä mitkään kokemukset ole sitä tärvelleet, ettenkö olisi avoin tänne tulevia ihmisiä kohtaan.
Mutta rajoituksia saisi tuohon maahanmuuttoon laittaa; esim. 5 vuoden koeaika; jos joku on tekee paljon rikoksia Suomessa oloaikanaan, niin takaisin kotimaahansa vain. Samoin, jos kieltäytyy kaikesta mahdollisesta työstä sillä mielellä, ettei aio töihin ja tahtoo vain tukia mahd. paljon, niin silloin myös kotimaahansa. Lisäksi kerjäys kadulla pitäisi katsoa tuloksi sossussa, sillä aika monet ostelee niillä kerjäysrahoilla kuulemma upouusia autojakin (!).
Eli siis pitäisi seuloa paremmin, että jos joku tulee vaan rikollismielessä tms. tänne, niin ei pääsisi. Sekin kun on pois myös niiltä, joiden oikeasti tarvitsisi päästä tänne, mut ei pääse koska rikolliset pääsee kieroilemalla ensin.
mika se uomalaine tarkoitta?
KHO:2008:90
Vuosikirjanumero KHO:2008:90
Antopäivä 23.12.2008
Taltionumero 3443
Diaarinumero 2381/3/07
Ulkomaalaisasia - Somalia - Somalimaa - Karkottaminen - Maahantulokielto - Pitkä oleskeluaika - Rikokset - Vankeusrangaistus - Kokonaisharkinta
Perhesiteen perusteella oleskeluluvan Suomesta 10- tai 12-vuotiaana saanut Somalian Somalimaasta lähtöisin oleva Somalian kansalainen oli Suomessa syyllistynyt jatkuvasti rikoksiin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon hänen pääosin sivullisiin kohdistunut rikollinen toimintansa, hänen Suomeen tulonsa peruste, merkittävien siteiden puuttuminen Suomeen, Somalimaan rauhallinen tilanne sekä hänen siteensä Somalimaahan ja kuulumisensa sen valtaklaaniin, hänet voitiin karkottaa Pohjois-Somaliaan Somalimaahan sekä määrätä maahantulokieltoon toistaiseksi.
Ulkomaalaislaki 146 §, 147 §, 149 § 1 mom. ja 150 § 1 ja 2 mom.
Euroopan ihmisoikeussopimus 3 ja 8 artikla
Kort referat på svenska
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 4.7.2007 n:o 07/0985/3
Asian aikaisempi käsittely
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on 28.2.2005 esittänyt vuonna 1983 syntyneen A:n karkottamista hänen rikoksiin syyllistymisensä perusteella.
A on ilmoittanut vastustavansa maasta karkottamista ja maahantulokieltoon määräämistä.
Vähemmistövaltuutettu on lausunnossaan 9.6.2006 katsonut, ettei A:ta tule karkottaa maasta eikä määrätä maahantulokieltoon. Karkottamisesta päätettäessä on otettava huomioon A:n pitkään Suomessa jatkuneesta oleskelusta johtuva mahdollinen vieraantuminen kotimaansa tavoista ja kielestä sekä sen mahdolliset vaikutukset.
Ulkomaalaisvirasto on 25.10.2006 päättänyt karkottaa A:n kotimaahansa Somaliaan Somalimaahan. Samalla Ulkomaalaisvirasto on määrännyt, ettei A saa toistaiseksi uudelleen saapua Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon. Ulkomaalaisvirasto on todennut päätöksessään muun ohella seuraavaa:
Syyllistyminen rikoksiin
Helsingin käräjäoikeus on 22.3.2006 tuominnut A:n varkaudesta, lievästä petoksesta, lievästä pahoinpitelystä, pahoinpitelyn yrityksestä, lievästä vahingonteosta sekä ryöstöstä 11 kuukauden vankeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 26.9.2005 tuominnut A:n tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 13.6.2005 tuominnut A:n pahoinpitelystä ja kätkemisrikoksesta 80 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin hovioikeus on 7.4.2005 tuominnut A:n nuorena henkilönä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen.
Helsingin käräjäoikeus on 28.10.2004 tuominnut A:n nuorena henkilönä varkaudesta 35 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 11.6.2004 tuominnut A:n ryöstöstä ja törkeästä ryöstöstä 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeuteen. Helsingin hovioikeus ei ole 14.1.2005 muuttanut tuomiota. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 18.5.2004 tuominnut A:n nuorena henkilönä pahoinpitelystä 30 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 12.5.2004 tuominnut A:n nuorena henkilönä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Helsingin hovioikeus ei ole 7.4.2005 muuttanut tuomiota. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 1.4.2004 tuominnut A:n nuorena henkilönä pahoinpitelystä ja varkauden yrityksestä 40 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 11.2.2004 tuominnut A:n poissaolosta oikeudesta vastaajana 200 euron uhkasakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 19.6.2003 tuominnut A:n nuorena henkilönä varkaudesta, vahingonteosta, pahoinpitelystä ja kolmesta ryöstöstä 40 tuntiin nuorisopalvelua. Tuomio on lainvoimainen. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on 16.6.2003 tuominnut A:n nuorena henkilönä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Tuomio on lainvoimainen.
Helsingin käräjäoikeus on todennut tuomiossaan 7.3.2002 A:n syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyihin kolmeen laittomaan uhkaukseen ja lievään vahingontekoon.A on jätetty tuomitsematta rangaistukseen.
Lisäksi A on saanut rangaistusmääräyksiä seuraavasti:
– 31.5.2006 varkauden yrityksestä 30 päiväsakkoa
– 24.3.2006 näpistyksestä 10 päiväsakkoa
– 2.2.2006 näpistyksestä 10 päiväsakkoa
– 31.8.2005 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
– 30.6.2005 näpistyksestä 26 päiväsakkoa
– 30.11.2004 näpistyksestä 18 päiväsakkoa
– 30.7.2004 näpistyksestä 6 päiväsakkoa
– 31.5.2004 näpistyksestä 8 päiväsakkoa
– 30.4.2004 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
– 20.9.2003 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
– 29.8.2003 järjestyssääntörikkomuksesta 6 päiväsakkoa
– 29.8.2003 näpistyksestä 8 päiväsakkoa
– 31.7.2003 lievästä petoksesta 9 päiväsakkoa
– 16.6.2003 nuorena henkilönä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoa
A on tai on ollut lisäksi vuonna 2006 epäiltynä seuraavista rikoksista:
– 9.10.2006 tapahtunut niskoittelu poliisia vastaan, rikosilmoitus 6070/R/165740/06
– 24.9.2006 tapahtunut näpistyksen yritys
– 12.8.2006 tapahtunut ryöstö, rikosilmoitus 6070/R/151236/06
– 23.7.2006 tapahtunut niskoittelu poliisia vastaan, rikosilmoitus 6070/R/146082/06
– 16.6.2006 tapahtunut näpistys, rikosilmoitus 6070/R/137877/06
– 12.6.2006 tapahtunut huumausaineen käyttörikos, rikosilmoitus 6070/R/136816/06
– 5.6.2006 tapahtunut vangin karkaaminen, rikosilmoitus 6070/R/134979/06
– 18.5.2006 tapahtunut huumausainerikos, rikosilmoitus 6070/R/130556/06
– 13.5.2006 tapahtunut varkaus, rikosilmoitus 6070/R/129654/06
– 3.5.2006 tapahtunut ryöstön yritys, rikosilmoitus 6070/R/126997/06
– 25.4.2006 tapahtunut varkaus, rikosilmoitus 6070/R/125024/06
– 12.4.2006 tapahtunut pahoinpitely, rikosilmoitus 6070/R/122165/06
– 9.4.2006 tapahtunut huumausaineen käyttörikos, rikosilmoitus 6070/R/121454/06
– 12.1.2006 tapahtunut ryöstö, rikosilmoitus 6070/R/102545/06.
Päätöksen perustelut
Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Saman momentin 3 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle.
Ulkomaalaisvirasto toteaa, että A on ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla syyllistynyt lukuisiin rikoksiin, joista on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Hän on lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. A ei ole lopettanut rikollista toimintaansa kiinnijäätyään ja saatuaan rikoksistaan tuomiot. Hän on suhtautunut välinpitämättömästi rikostensa seuraamuksiin jatkaen lainvastaista toimintaansa.
Ulkomaalaisvirasto toteaa edelleen, että A on toistuvasti ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. A on tuomittu rangaistuksiin kymmenestä väkivaltarikoksesta. Lisäksi hän on tai on ollut epäiltynä useista vuoden 2006 aikana tapahtuneista väkivaltarikoksista. A:n voidaan katsoa jatkuvalla rikollisella toiminnallaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Ulkomaalaisvirasto katsoo, että A:n kohdalla ulkomaalaislain 149 §:n mukaiset perusteet maasta karkottamiselle ovat olemassa.
Ulkomaalaislain 149 §:ssä tarkoitettujen karkotusperusteiden täyttyessä yhden tai useamman perusteen osalta on karkottamista harkittaessa suoritettava lain 146 §:n momentissa tarkoitettu oikeudellinen kokonaisharkinta, jossa punnitaan vastakkain yhtäältä karkotusperusteita ja toisaalta karkottamista vastaan olevia seikkoja. Kokonaisharkinnan perusteella karkottamiseen voidaan päätyä vain, jos ne lain 149 §:ssä tarkoitetut perusteet, joiden nojalla karkottaminen on mahdollista, ovat painavammat kuin karkottamista vastaan olevat seikat.
Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaan maasta karkottamista harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä ulkomaalaiselle myönnetyn oleskeluluvan luonne ja hänen siteensä Suomeen sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Jos maasta karkottaminen perustuisi ulkomaalaisen rikolliseen toimintaan, on otettava huomioon teon vakavuus sekä yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara.
A on saapunut Suomeen 10- tai 12-vuotiaana (hän on maahan saapuessaan käyttänyt syntymäaikaa 6.7.1985, mutta korjannut myöhemmin syntymäajakseen 1.1.1983.) Hän on oleskellut Suomessa noin 11 vuotta.
A:n ensimmäistä oleskelulupaa ei ole myönnetty kansainvälisen suojelun, vaan perhesiteen perusteella. Sittemmin hänelle myönnettiin kansainvälistä suojelua hänen haettuaan sitä uusilla henkilötiedoilla. A:lle katsottiin vuonna 2000 suojelun tarpeessa kotimaansa yleisen tilanteen vuoksi.
A on kotoisin Pohjois-Somaliasta, Somalimaana tunnetulta alueelta. Somalimaa sijaitsee entisen Somalian alueen luoteis- ja pohjoisosassa. Maan alue vastaa entisen Brittiläisen Somalimaan aluetta käsittäen seuraavat maakunnat: Awdal, Woqooyi Galbeed, Togdheer, Sanaag ja Sool. Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole onnistunut saamaan muilta valtiolta tunnustusta itsenäisyydelleen. Helsingin hallinto-oikeus on 18.3.2005 antamassaan päätöksessä (diaarinumero 04692/04/3105, taltionumero 05/0234/1) todennut seuraavaa: "Somalimaan tilanne on useiden vuosien ajan ollut rauhallinen ja vakaa. Alueella on perustettu hallintojärjestelmä ja sinne ovat voineet palata tai siirtyä myös muut kuin alueen perinteisiin klaaneihin kuu
Somaliassa yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan klaaninsa välityksellä. Klaani toimii myös yksilön turvaverkkona ja suojelun antajana yksilön jouduttua vaikeuksiin. Klaanin jäsenyys muodostuu yksilön syntyessä, eikä klaanista voi erota. Tanskan pakolaisneuvoston ja maahanmuuttopalvelun elokuussa 2007 julkaiseman raportin mukaan jokaisella somalialaisella on mahdollisuus hakeutua oman klaaninsa suojeluun. Tämä pätee myös, jos henkilöllä ei ole läheisiä sukulaisia Somaliassa. Raportin mukaan klaanin suojelu on vahvempaa pohjoisessa kuin etelässä, jossa klaanisuojelusta ei ole takeita muun muassa klaanien hajaantumisen johdosta. UNHCR on marraskuussa 2005 antamassaan kannanotossa todennut, että tietyt palautukset Pohjois-Somaliaan ovat mahdollisia, erityisesti silloin, kun palautetulla henkilöllä on alueelle klaaniyhteys. Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeriö on 12.10.2007 antamassaan ohjeessa todennut, että yksilön asema riippuu suuresti hänen klaanitaustastaan, ja yleisesti ottaen hänen voidaan olettaa olevan turvassa alueella, jota kontrolloi hänen oma klaaninsa. A kuuluu kertomansa mukaan Ishaak-klaaniin, joka on Somalimaan enemmistöklaani.
Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset
Korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä olevien tietolähteiden mukaan tilanne Somalimaassa on muusta Somaliasta poiketen suhteellisen rauhallinen. Olosuhteet alueella eivät ole sellaiset, että sieltä kotoisin olevat olisivat yleisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa.
A kuuluu kertomansa mukaan Ishaak-klaaniin, jonka jäsenet muodostavat enemmistön Somalimaan väestöstä. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n 11.5.2007 päivätyn raportin mukaan jokainen Ishaak-klaaniin kuuluva henkilö, vaikka ei olisi koskaan asunutkaan Somalimaassa ja vaikka hänellä ei olisi sukulaisia alueella, voi muuttaa Somalimaahan sekä saada oman klaaninsa suojelua ja tukea sekä integroitua ilman esteitä. Näissä olosuhteissa A:n väitteelle siitä, että hän ei voisi liittyä Ishaak-klaaniin, josta hän on irtautunut, ja että klaani pyrkisi kostamaan hänelle yhteisöstä irtautumisen, ei voida antaa asiassa enemmälti merkitystä. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edellä mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, että Somalimaan ja Puntmaan alueilta olevien ja klaani- tai perheyhteyksiä niihin omaavien henkilöiden karkottaminen näille alueille ei sellaisenaan perusta heille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa kielletyn kohtelun vaaraa. Näin ollen ei ole perusteita uskoa, että A olisi todellisessa vaarassa joutua Somalimaassa ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin sieltä lähettää sellaiselle alueelle, jolla tällainen kohtelu saattaisi häntä uhata.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan Ulkomaalaisvirasto ja Maahanmuuttovirasto ovat vuosina 2006-2008 hylänneet erinäisiä Somalian kansalaisten maasta karkottamista koskevia poliisilaitosten esityksiä, joissa karkotettaviksi esitetyt ovat olleet kotoisin Mogadishusta tai karkotettavaksi esitetty on ollut kotoisin Somalimaasta Hargeisasta, kun hän on tullut Suomeen 5-vuotiaana ja asunut täällä 17 vuotta ja kun hänellä on Suomessa viisi täysi-ikäistä sisarusta sekä lapsi, joka ei kuitenkaan ollut hänen huollossaan.
A ei vietä Suomessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa suojattua perhe-elämää: Hän on täysi-ikäinen, eikä hänellä ole ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettuja perheenjäseniä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklalla suojataan perhe-elämän lisäksi yksityiselämää. Yksityiselämän suoja ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan siihen voidaan puuttua silloin, kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä muun muassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan korostanut oikeudenmukaista tasapainoa, joka yksilön ja yhteiskunnan kilpailevien etujen välillä tulee löytää. Lisäksi kun karkotettava on asunut enimmän osan lapsuudestaan karkottavassa valtiossa ja saanut siellä kasvatuksensa ja koulutuksensa, karkotukselle tulee olla hyvin painavia perusteita.
A ei nuoren ikänsä huomioon ottaen ole voinut vaikuttaa Suomeen tuloonsa eikä sen tapaan. Hänen kotouttamisensa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi on sinänsä epäonnistunut syistä, joiden ei ainakaan kaikilta osin voida katsoa johtuneen hänestä itsestään.
A:lle ei kuitenkaan hänen pitkästä maassaolostaan huolimatta ole kehittynyt Suomeen merkittäviä siteitä eikä hän juurikaan ole integroitunut tänne.
Vaikka A:lla sinänsä on Suomeen ajallisesti pitkäaikaisia siteitä, joiden kautta hänelle on täällä muodostunut sosiaalinen identiteetti, ja vaikka karkottaminen merkitsee siten hänen elinolojensa olennaista heikkenemistä, ei yhteiskunnan turvallisuudelle aiheutunut pitkäaikainen vakava uhka, jonka ei voida arvioida poistuneen tai ratkaisevasti vähentyneen, huomioon ottaen voida katsoa, että A:n karkottaminen Somalimaahan olisi ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaati
Kun otetaan huomioon A:n jatkuva rikollinen toiminta, joka suurelta osin on kohdistunut sivullisiin ihmisiin ja siten aiheuttanut vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ja joka ei asiakirjojen mukaan ole päättynyt viraston päätettyä karkottaa hänet kotimaahansa, merkittävien siteiden puuttuminen Suomeen, Somalimaan tilanne sekä A:n siteet Somalimaahan ja kuuluminen sen valtaklaaniin, maasta karkottamista puoltavat seikat ovat sitä vastaan olevia seikkoja painavammat. Tämän vuoksi A on voitu määrätä karkotettavaksi Somaliaan Somalimaan alueelle ja määrätä maahantulokieltoon toistaiseksi. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.
Oikeudenkäyntiavustajan palkkio
Varatuomari E:lle maksetaan valtion varoista oikeusapulain 18 §:n 1momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (388/2002) 6 §:n 1momentin ja 16 §:n mukaisena kohtuullisena viiden työtunnin mukaan laskettuna palkkiona avustajan tehtävästä 455 euroa. Kokonaispalkkioksi, joka sisältää arvonlisäveron 100,10 euroa, muodostuu siten 555,10 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Ilkka Pere ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Lea Alén.
Somalimaa haluaisi palauttaa muslimi rikollisen…
http://www.mtv3.fi/haku/google.shtml?cx=partner-pub-066 6351716577473:e3iq3op8gq2&cof=FORID:10&ie=ISO-8859- 1&mista=google&q=somalimaa#0