Kysymyksiä Valelikinäköiselle

Suuret kiitokset vastauksistasi!

Lisäkommentteina vielä mainitsen, että silmälääkäri tutki silmänpaineeni ja ne olivat toisessa silmässä 16 ja toisessa 17. Sidekalvon tulehdusta lääkäri ei löytänyt. Kostutustippoja olen käytänyt jo puolen vuoden ajan, mutta niistä ei ole ollut oireisiini mitään apua. Näyttöpääte-asiat ovat myöskin onneksi kunnossa.

Olen päättänyt hankkia lähityölasit ja menen lähiaikoina optikon kanssa keskustelemaan asiasta. Luulen, että sopiva vahvuus saattaisi todellakin olla tuo mainitsemasi -3. Mietin edelleen noita cyl- ja ax-arvoja. Mitä tarkoitit, että cyl- ja ax-arvot ovat samat kuin kaukolaseissa? Ovatko siis sopivat arvot ne, jotka minulla on nykyisissä laseissa vai pitäisikö ne muuttaa uuden reseptimääräyksen mukaisiksi? Kannattaako näitä arvoja muuttaa (sain Viikarin kirjoista sen käsityksen, että näitä ei kannattaisi kovinkaan paljon muuttaa, paitsi ainoastaan vanhojen lasien suuntaan eli minun tapauksessani alaspäin). Osaatko sanoa, onko siitä jotain haittaa jos en muuta cyl- ja ax-arvoja uusiin lähityölaseihini vaan jatkan nykyisillä tai jopa "alemmilla" arvoilla?

Lopuksi kysyisin vielä sumutuksesta, onko 2 linssit niihin sopivat vai pitäisikö minun hankkia esim. 3 linssit? Teenkö sumutusta päivittäin?

Tietääkseni 1.5 Dpt adeeraus on ihan liikaa 30 vuotiaalle. Ja aina ihmetyttää miksi suurin osa Suomen silmälääkäreistä ei tunnusta Kaisu Viikarin (on muuten nykyään n.80vuotias) oppeja...

bbb kirjoitti:

Suuret kiitokset vastauksistasi!

Lisäkommentteina vielä mainitsen, että silmälääkäri tutki silmänpaineeni ja ne olivat toisessa silmässä 16 ja toisessa 17. Sidekalvon tulehdusta lääkäri ei löytänyt. Kostutustippoja olen käytänyt jo puolen vuoden ajan, mutta niistä ei ole ollut oireisiini mitään apua. Näyttöpääte-asiat ovat myöskin onneksi kunnossa.

Olen päättänyt hankkia lähityölasit ja menen lähiaikoina optikon kanssa keskustelemaan asiasta. Luulen, että sopiva vahvuus saattaisi todellakin olla tuo mainitsemasi -3. Mietin edelleen noita cyl- ja ax-arvoja. Mitä tarkoitit, että cyl- ja ax-arvot ovat samat kuin kaukolaseissa? Ovatko siis sopivat arvot ne, jotka minulla on nykyisissä laseissa vai pitäisikö ne muuttaa uuden reseptimääräyksen mukaisiksi? Kannattaako näitä arvoja muuttaa (sain Viikarin kirjoista sen käsityksen, että näitä ei kannattaisi kovinkaan paljon muuttaa, paitsi ainoastaan vanhojen lasien suuntaan eli minun tapauksessani alaspäin). Osaatko sanoa, onko siitä jotain haittaa jos en muuta cyl- ja ax-arvoja uusiin lähityölaseihini vaan jatkan nykyisillä tai jopa "alemmilla" arvoilla?

Lopuksi kysyisin vielä sumutuksesta, onko 2 linssit niihin sopivat vai pitäisikö minun hankkia esim. 3 linssit? Teenkö sumutusta päivittäin?

Lue lisää

Suuret kiitokset vastauksistasi!

Lisäkommentteina vielä mainitsen, että silmälääkäri tutki silmänpaineeni ja ne olivat toisessa silmässä 16 ja toisessa 17. Sidekalvon tulehdusta lääkäri ei löytänyt. Kostutustippoja olen käytänyt jo puolen vuoden ajan, mutta niistä ei ole ollut oireisiini mitään apua. Näyttöpääte-asiat ovat myöskin onneksi kunnossa.
*************************************************

Silmänpaineet ovat sinulla normaalit.

Koska kostutustipat ei auta niin silmävaivat ovat lähes varmasti akkommodaatiospasmista johtuvia.

************************************************
Olen päättänyt hankkia lähityölasit ja menen lähiaikoina optikon kanssa keskustelemaan asiasta. Luulen, että sopiva vahvuus saattaisi todellakin olla tuo mainitsemasi -3. Mietin edelleen noita cyl- ja ax-arvoja. Mitä tarkoitit, että cyl- ja ax-arvot ovat samat kuin kaukolaseissa? Ovatko siis sopivat arvot ne, jotka minulla on nykyisissä laseissa vai pitäisikö ne muuttaa uuden reseptimääräyksen mukaisiksi? Kannattaako näitä arvoja muuttaa (sain Viikarin kirjoista sen käsityksen, että näitä ei kannattaisi kovinkaan paljon muuttaa, paitsi ainoastaan vanhojen lasien suuntaan eli minun tapauksessani alaspäin). Osaatko sanoa, onko siitä jotain haittaa jos en muuta cyl- ja ax-arvoja uusiin lähityölaseihini vaan jatkan nykyisillä tai jopa "alemmilla" arvoilla?
************************************************

Ax-arvot ovat muuttuneet vain vähän mutta Cyl-arvot -0,5d mutta silmälääkäri testasi näkösi varmaan pimeässä huoneessa jolloin mustuaiset ovat suuret ja siitä johtuen hajataittoa on voinut tulla likaa.

Minusta sinun ei kannata hankkia lähityölaseja vielä tässä vaiheessa ollenkaan koska nuo -3,5d jotka sinulla on käytössä toiminat melko hyvin lähityölaseina kun siirrät näyttöpäätettä kauemmas.

Lukea näet varmaan ilman laseja mutta joudut katselemaan hiukan lähempää kuin normaalisti.

Jos kuitenkin hankit lähityölasit niin pyydä optikkoa laittamaan vahvuudet testilaseihin ja katsele liikkeessä näyttöpäätettä jolloin huomaat ovatko vahvuudet sopivat.

************************************************
Lopuksi kysyisin vielä sumutuksesta, onko 2 linssit niihin sopivat vai pitäisikö minun hankkia esim. 3 linssit? Teenkö sumutusta päivittäin?
***********************************************

Sumutusta kannattaa tehdä aina kun et tarvitse tarkkaa näköä mutta riittää kun otat lasit pois päästä.

3d-lasit ovat paremmat kuin 2d sumutuslaseina koska ne lopettavat akkommodoinnin tehokkaammin.

Sumutusta ei tarvitse tehdä päivittäin.

Nykyiset lasisi ovat myös sopivat alikorjatut ulkoilulasit.

Pyri kuitenkin tekemään silmäjumppa päivittäin ja valitse kotona jokin kohde esim. digiboksin näyttö jota tuijotat räpytellen välillä silmiäsi eli kun peität silmäsi kämmenillä 10s ajaksi (Palming) ja siirrät katseesi digiboksin näyttöön tai näöntarkastustaulukkoon josta näet ylimmän rivin. Minusta tämä on tehokkain silmäjumppaharjoitus.

Tulosta tämä linkistä löytyvä taulukko parhaalla tulostusjäljellä, kiinnitä seinälle ja tuijotat yläriviä hyvässä valaistuksessa ilman laseja etäisyydeltä jolta näet sen jotenkuten.

Kun valelikinäkö alkaa poistumaan näet ylärivin aina tarkemmin ja tarkemmin ja siirry seuraavalle riville. Tällä tavoin huomaat edistymisen.

http://www.myopia.org/eyechart.htm

Kun lähityöskentely aiheuttaa oireita, neuvoisin sinua kääntymään ensisijaisesti optikon puoleen ja kertomaan oireesi. Optikko tarkastaa kaukonäön ja lähinäön sekä kartoittaa mahdolliset lähinäköä haittaavat piilokarsastukset. On tärkeää selvittää, johtuvatko lähityövaikeudet piilokarsastuksesta vai silmän akkommodaatiotoiminnan häiriöistä (akkommodaatio = silmän taittovoiman mukauttaminen lähiatäisyydelle). Valelikinäkö on yksi useista akkommodaation häiriöistä, mutta lähityövaikeudet eivät automaattisesti viittaa valelikinäköön. Myöskään likinäköisille, jotka käyttävät kaukolasejaan myös lähityössä, ei automaattisesti kehity valelikinäköä.

Lähilasien voimakkuudet kannattaa ehdottomasti mittauttaa ammattilaisella. Optikolle mennessä olisi hyvä olla mukana jonkinlaiset mitat käyttämistään työskentelyetäisyyksistä. Nuori ihminen hyvin harvoin tarvitsee erilaista lähilisää näyttöpäätteelle ja lukemiseen, koska akkommodaatiotoimintaa on jäljellä. Koko akkommodaatiotarvetta ei siis tarvitse "poistaa" plus-lisällä silmälaseissa. Esim. lukuetäisyydelle 40 cm:iin akkommodaation tarve on 2.5 dioptriaa, mutta nuorelle ihmiselle ei ole mitään syytä laittaa koko tätä määrää lukulisänä laseihin, koska silmä jaksaa tarkentaa lähelle ilman plus-linssin apuakin. Silloin, kun akkommodaation toiminnassa on vajavuutta (ja/tai lähityö tuottaa ongelmia), silmän tekemää työtä voidaan toki helpottaa laittamalla silmälaseihin osittainen lähilisä, jolloin silmän lihastyön tarve vähenee, mutta ei poistu kokonaan. Ylisuuri lähilisä vain sumentaa näkemistä ja lyhentää työskentelyetäisyyksiä.

(Käytin nyt tuota nimitystä "lähilisä", jota on totuttu kuulemaan moniteholinsseistä puhuttaessa. Mutta lähivoimakkuuden voi toki laittaa niin moniteholinssiin kuin yksitehoiseenkin, jolloin sinulla vain olisi kahdet eri lasit; toiset kauas katseluun ja toiset lähityöskentelyyn.)

Jos vastaan tuohon jälkimmäsieen kysymykseesikin, niin hajataiton määrä (cyl) ja suunta (ax) ovat pääsääntöisesti samat kauas ja lähelle. Hajataittohan tarjoittaa sitä, että silmässä - yleensä sarveiskalvolla - on epäsäännöllisyyksiä. Silloin linssikorjaukseen tarvitaan eri voimakkuudet kahdella eri päämeridiaanilla. Jos esimerkiksi katsomme kaukolasiesi oikean silmän linssiä, siinä on pystysuunnassa (ax 95) voimakkuus -4.5 ja vaakasuunnassa (ax 5) voimakkuus -5.75. Cyl-voimakkuus -1.25 on näiden erotus.

Valelikinäköiseltä haluaisin kysyä tuosta "valehajataitto" -termin käytöstä. Mihin perustat tämän? Tuntemani alan kirjallisuus ei käytä termiä tässä asiayhteydessä. Valehajataitolla tarkoitetaan lähinnä silmäleikkausten yhteydessä aikaansaatua tai jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (jolloin yleisemmin käytetään termiä "induced astigmatism").

silmäihminen kirjoitti:

Kun lähityöskentely aiheuttaa oireita, neuvoisin sinua kääntymään ensisijaisesti optikon puoleen ja kertomaan oireesi. Optikko tarkastaa kaukonäön ja lähinäön sekä kartoittaa mahdolliset lähinäköä haittaavat piilokarsastukset. On tärkeää selvittää, johtuvatko lähityövaikeudet piilokarsastuksesta vai silmän akkommodaatiotoiminnan häiriöistä (akkommodaatio = silmän taittovoiman mukauttaminen lähiatäisyydelle). Valelikinäkö on yksi useista akkommodaation häiriöistä, mutta lähityövaikeudet eivät automaattisesti viittaa valelikinäköön. Myöskään likinäköisille, jotka käyttävät kaukolasejaan myös lähityössä, ei automaattisesti kehity valelikinäköä.

Lähilasien voimakkuudet kannattaa ehdottomasti mittauttaa ammattilaisella. Optikolle mennessä olisi hyvä olla mukana jonkinlaiset mitat käyttämistään työskentelyetäisyyksistä. Nuori ihminen hyvin harvoin tarvitsee erilaista lähilisää näyttöpäätteelle ja lukemiseen, koska akkommodaatiotoimintaa on jäljellä. Koko akkommodaatiotarvetta ei siis tarvitse "poistaa" plus-lisällä silmälaseissa. Esim. lukuetäisyydelle 40 cm:iin akkommodaation tarve on 2.5 dioptriaa, mutta nuorelle ihmiselle ei ole mitään syytä laittaa koko tätä määrää lukulisänä laseihin, koska silmä jaksaa tarkentaa lähelle ilman plus-linssin apuakin. Silloin, kun akkommodaation toiminnassa on vajavuutta (ja/tai lähityö tuottaa ongelmia), silmän tekemää työtä voidaan toki helpottaa laittamalla silmälaseihin osittainen lähilisä, jolloin silmän lihastyön tarve vähenee, mutta ei poistu kokonaan. Ylisuuri lähilisä vain sumentaa näkemistä ja lyhentää työskentelyetäisyyksiä.

(Käytin nyt tuota nimitystä "lähilisä", jota on totuttu kuulemaan moniteholinsseistä puhuttaessa. Mutta lähivoimakkuuden voi toki laittaa niin moniteholinssiin kuin yksitehoiseenkin, jolloin sinulla vain olisi kahdet eri lasit; toiset kauas katseluun ja toiset lähityöskentelyyn.)

Jos vastaan tuohon jälkimmäsieen kysymykseesikin, niin hajataiton määrä (cyl) ja suunta (ax) ovat pääsääntöisesti samat kauas ja lähelle. Hajataittohan tarjoittaa sitä, että silmässä - yleensä sarveiskalvolla - on epäsäännöllisyyksiä. Silloin linssikorjaukseen tarvitaan eri voimakkuudet kahdella eri päämeridiaanilla. Jos esimerkiksi katsomme kaukolasiesi oikean silmän linssiä, siinä on pystysuunnassa (ax 95) voimakkuus -4.5 ja vaakasuunnassa (ax 5) voimakkuus -5.75. Cyl-voimakkuus -1.25 on näiden erotus.

Valelikinäköiseltä haluaisin kysyä tuosta "valehajataitto" -termin käytöstä. Mihin perustat tämän? Tuntemani alan kirjallisuus ei käytä termiä tässä asiayhteydessä. Valehajataitolla tarkoitetaan lähinnä silmäleikkausten yhteydessä aikaansaatua tai jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (jolloin yleisemmin käytetään termiä "induced astigmatism").

Lue lisää

Valelikinäköiseltä haluaisin kysyä tuosta "valehajataitto" -termin käytöstä. Mihin perustat tämän? Tuntemani alan kirjallisuus ei käytä termiä tässä asiayhteydessä. Valehajataitolla tarkoitetaan lähinnä silmäleikkausten yhteydessä aikaansaatua tai jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (jolloin yleisemmin käytetään termiä "induced astigmatism").
***********************************************

Valehajataitto (pseudoasgimatism) on lääketieteellinen termi jota on käytetty tässä linkissä mutta kyseessä on käsittääkseni silmän linssin korvaaminen keinomykiöllä IOL?

http://66.249.93.104/search?q=cache:ebWWk5N7FH4J:www.aios.org/proceed2003/OpticsRefraction/Opt2.pdf pseudoastigmatism&hl=fi&lr=lang_en|lang_fi

Käytän itse valehajataittotermiä paremman puutteessa tilanteesta jossa sädekehän lihas on akkommodaatiospasmin takia epäsymmetrisesti kääntänyt tai kiertänyt mykiötä eli linssiä aiheuttaen hajataittoa joka voisi poistua kun sädekehan lihaksen dynamiikka palautuu ennalleen.

Voin olla väärässä ja toivoisin, että kerrot oikean lääketieteellisen termin tilalle?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Valelikinäköiseltä haluaisin kysyä tuosta "valehajataitto" -termin käytöstä. Mihin perustat tämän? Tuntemani alan kirjallisuus ei käytä termiä tässä asiayhteydessä. Valehajataitolla tarkoitetaan lähinnä silmäleikkausten yhteydessä aikaansaatua tai jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (jolloin yleisemmin käytetään termiä "induced astigmatism").
***********************************************

Valehajataitto (pseudoasgimatism) on lääketieteellinen termi jota on käytetty tässä linkissä mutta kyseessä on käsittääkseni silmän linssin korvaaminen keinomykiöllä IOL?

http://66.249.93.104/search?q=cache:ebWWk5N7FH4J:www.aios.org/proceed2003/OpticsRefraction/Opt2.pdf pseudoastigmatism&hl=fi&lr=lang_en|lang_fi

Käytän itse valehajataittotermiä paremman puutteessa tilanteesta jossa sädekehän lihas on akkommodaatiospasmin takia epäsymmetrisesti kääntänyt tai kiertänyt mykiötä eli linssiä aiheuttaen hajataittoa joka voisi poistua kun sädekehan lihaksen dynamiikka palautuu ennalleen.

Voin olla väärässä ja toivoisin, että kerrot oikean lääketieteellisen termin tilalle?

Lue lisää

Kysyin Myyrä-mamman keskusteluketjussa sinulta kaksikertaa sarveiskalvon uusiutumisesta mutta et vastanut.

Minulla silmän paineet nousivat 21 mmHg kun olin tehnyt lähityötä 2v ilman lähityolaseja ja valelikinäköä alkoi syntymään. Silmät olivat kipeät ja akkommodaatiospasmin oireet olivat pahat. Paineet olivat samat joka kerta kun silmälääkäri mittasi ne mutta alenivat n 8kk kuluttua 15mmHg kun aloitin valelikinäön poistohoidon. Hajataittoa silmiin syntyi -0,5d ja valelikinäköä -3d.

Kysyisin vielä kolmannen kerran voiko korkeahko hydrostaattinen silmänpaine aiheuttaa sarveiskalvon pullistumaa (alkava keratokonus) ja voiko pullistuma korjaantua kun silmänpaine laskee normaaliksi ja solujen uudistumisen ansiosta potilaalle kasvaisi ikäänkuin uusi ideaalinen puolipyöreä sarveiskalvo jossa hajataittoa ei olisi?

Käsittääkseni sarveiskalvo uudistuu solutasolla hitaasti mutta varmasti jolloin sarveiskalvo palautuisi normaaliin muotoon ja hajataitto korjautuisi itsestään jos silmälaseilla ei korjattaisi hajataittoa ollenkaan. Maksahan ainakin uudistuu solutasolla nopeasti.

Eli toinen mahdollisuus valehajataittoon olisi siis korkeasta silmänpaineesta johtuva sarveiskalvon pullistuma josta seuraa sarveiskalvon epätasaisuus ja hajataitto mutta joka lopulta parantuisi oikealla hoidolla.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Kysyin Myyrä-mamman keskusteluketjussa sinulta kaksikertaa sarveiskalvon uusiutumisesta mutta et vastanut.

Minulla silmän paineet nousivat 21 mmHg kun olin tehnyt lähityötä 2v ilman lähityolaseja ja valelikinäköä alkoi syntymään. Silmät olivat kipeät ja akkommodaatiospasmin oireet olivat pahat. Paineet olivat samat joka kerta kun silmälääkäri mittasi ne mutta alenivat n 8kk kuluttua 15mmHg kun aloitin valelikinäön poistohoidon. Hajataittoa silmiin syntyi -0,5d ja valelikinäköä -3d.

Kysyisin vielä kolmannen kerran voiko korkeahko hydrostaattinen silmänpaine aiheuttaa sarveiskalvon pullistumaa (alkava keratokonus) ja voiko pullistuma korjaantua kun silmänpaine laskee normaaliksi ja solujen uudistumisen ansiosta potilaalle kasvaisi ikäänkuin uusi ideaalinen puolipyöreä sarveiskalvo jossa hajataittoa ei olisi?

Käsittääkseni sarveiskalvo uudistuu solutasolla hitaasti mutta varmasti jolloin sarveiskalvo palautuisi normaaliin muotoon ja hajataitto korjautuisi itsestään jos silmälaseilla ei korjattaisi hajataittoa ollenkaan. Maksahan ainakin uudistuu solutasolla nopeasti.

Eli toinen mahdollisuus valehajataittoon olisi siis korkeasta silmänpaineesta johtuva sarveiskalvon pullistuma josta seuraa sarveiskalvon epätasaisuus ja hajataitto mutta joka lopulta parantuisi oikealla hoidolla.

Lue lisää

Ensimmäistä kertaa näen, että joku yhdistää korkean silmänpaineen ja keratokonuksen??? Mistä tällainen yhteys? Minä en ole sellaista ainakaan löytänyt. Varmasti keratokonus voi tulla sellaisellekin, jolla on korkea silmänpaine, mutta ei se sitä aiheuta. Keratokonusta sairastavien silmänpaineet ovat aivan samat kuin muun väestön. Tuntuu siltä kuin, että koko silmälääketiede halutaan kirjoittaa uusiksi. Kannattaisi ehkä tutustua ensin tämänhetkiseen tietämykseen.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Suuret kiitokset vastauksistasi!

Lisäkommentteina vielä mainitsen, että silmälääkäri tutki silmänpaineeni ja ne olivat toisessa silmässä 16 ja toisessa 17. Sidekalvon tulehdusta lääkäri ei löytänyt. Kostutustippoja olen käytänyt jo puolen vuoden ajan, mutta niistä ei ole ollut oireisiini mitään apua. Näyttöpääte-asiat ovat myöskin onneksi kunnossa.
*************************************************

Silmänpaineet ovat sinulla normaalit.

Koska kostutustipat ei auta niin silmävaivat ovat lähes varmasti akkommodaatiospasmista johtuvia.

************************************************
Olen päättänyt hankkia lähityölasit ja menen lähiaikoina optikon kanssa keskustelemaan asiasta. Luulen, että sopiva vahvuus saattaisi todellakin olla tuo mainitsemasi -3. Mietin edelleen noita cyl- ja ax-arvoja. Mitä tarkoitit, että cyl- ja ax-arvot ovat samat kuin kaukolaseissa? Ovatko siis sopivat arvot ne, jotka minulla on nykyisissä laseissa vai pitäisikö ne muuttaa uuden reseptimääräyksen mukaisiksi? Kannattaako näitä arvoja muuttaa (sain Viikarin kirjoista sen käsityksen, että näitä ei kannattaisi kovinkaan paljon muuttaa, paitsi ainoastaan vanhojen lasien suuntaan eli minun tapauksessani alaspäin). Osaatko sanoa, onko siitä jotain haittaa jos en muuta cyl- ja ax-arvoja uusiin lähityölaseihini vaan jatkan nykyisillä tai jopa "alemmilla" arvoilla?
************************************************

Ax-arvot ovat muuttuneet vain vähän mutta Cyl-arvot -0,5d mutta silmälääkäri testasi näkösi varmaan pimeässä huoneessa jolloin mustuaiset ovat suuret ja siitä johtuen hajataittoa on voinut tulla likaa.

Minusta sinun ei kannata hankkia lähityölaseja vielä tässä vaiheessa ollenkaan koska nuo -3,5d jotka sinulla on käytössä toiminat melko hyvin lähityölaseina kun siirrät näyttöpäätettä kauemmas.

Lukea näet varmaan ilman laseja mutta joudut katselemaan hiukan lähempää kuin normaalisti.

Jos kuitenkin hankit lähityölasit niin pyydä optikkoa laittamaan vahvuudet testilaseihin ja katsele liikkeessä näyttöpäätettä jolloin huomaat ovatko vahvuudet sopivat.

************************************************
Lopuksi kysyisin vielä sumutuksesta, onko 2 linssit niihin sopivat vai pitäisikö minun hankkia esim. 3 linssit? Teenkö sumutusta päivittäin?
***********************************************

Sumutusta kannattaa tehdä aina kun et tarvitse tarkkaa näköä mutta riittää kun otat lasit pois päästä.

3d-lasit ovat paremmat kuin 2d sumutuslaseina koska ne lopettavat akkommodoinnin tehokkaammin.

Sumutusta ei tarvitse tehdä päivittäin.

Nykyiset lasisi ovat myös sopivat alikorjatut ulkoilulasit.

Pyri kuitenkin tekemään silmäjumppa päivittäin ja valitse kotona jokin kohde esim. digiboksin näyttö jota tuijotat räpytellen välillä silmiäsi eli kun peität silmäsi kämmenillä 10s ajaksi (Palming) ja siirrät katseesi digiboksin näyttöön tai näöntarkastustaulukkoon josta näet ylimmän rivin. Minusta tämä on tehokkain silmäjumppaharjoitus.

Tulosta tämä linkistä löytyvä taulukko parhaalla tulostusjäljellä, kiinnitä seinälle ja tuijotat yläriviä hyvässä valaistuksessa ilman laseja etäisyydeltä jolta näet sen jotenkuten.

Kun valelikinäkö alkaa poistumaan näet ylärivin aina tarkemmin ja tarkemmin ja siirry seuraavalle riville. Tällä tavoin huomaat edistymisen.

http://www.myopia.org/eyechart.htm

Lue lisää

Kiitos Valelikinäköiselle vastauksista!

Muiden asiaan perehtymättömien kommentteja en viitsinyt edes lukea vaan toivotan heille mukavaa loppuelämää akkommodaatiokrampin ja miinuslasien kanssa!

KCer kirjoitti:

Ensimmäistä kertaa näen, että joku yhdistää korkean silmänpaineen ja keratokonuksen??? Mistä tällainen yhteys? Minä en ole sellaista ainakaan löytänyt. Varmasti keratokonus voi tulla sellaisellekin, jolla on korkea silmänpaine, mutta ei se sitä aiheuta. Keratokonusta sairastavien silmänpaineet ovat aivan samat kuin muun väestön. Tuntuu siltä kuin, että koko silmälääketiede halutaan kirjoittaa uusiksi. Kannattaisi ehkä tutustua ensin tämänhetkiseen tietämykseen.

Lue lisää

Ensimmäistä kertaa näen, että joku yhdistää korkean silmänpaineen ja keratokonuksen??? Mistä tällainen yhteys? Minä en ole sellaista ainakaan löytänyt. Varmasti keratokonus voi tulla sellaisellekin, jolla on korkea silmänpaine, mutta ei se sitä aiheuta. Keratokonusta sairastavien silmänpaineet ovat aivan samat kuin muun väestön. Tuntuu siltä kuin, että koko silmälääketiede halutaan kirjoittaa uusiksi. Kannattaisi ehkä tutustua ensin tämänhetkiseen tietämykseen.
************************************************

En tarkoittananut että korkea silmänpaine on keratoconuksen aiheuttaja. Keratoconus (sarveiskalvon kartiopullistuma) on geneettisen perimän aiheuttama sairaus.

Keratoconus potilaan sarveiskalvo on joustavaa ja pullistuu helposti. Minun käsittääkseni tuon pullistuman saa mekaanisesti aikaan silmän hydrostaattinen paine vaikka se onkin keratoconuspotilailla normaali n. 15mmHg mutta riittää kuitenkin pullistamaan "löysän" sarveiskalvon.

Käytin tuota "alkava keratoconus" nimitystä vain vertaitun vuoksi eli oikeampi nimitys valehajataitton voisi olla valekeratoconus (pseudokeratoconus).

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15039631&dopt=Abstract

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa Silmätautioppia uusiksi joten jos tiedät keratoconus asian peremmin niin oikaise pikaisesti jos olen väärässä?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Ensimmäistä kertaa näen, että joku yhdistää korkean silmänpaineen ja keratokonuksen??? Mistä tällainen yhteys? Minä en ole sellaista ainakaan löytänyt. Varmasti keratokonus voi tulla sellaisellekin, jolla on korkea silmänpaine, mutta ei se sitä aiheuta. Keratokonusta sairastavien silmänpaineet ovat aivan samat kuin muun väestön. Tuntuu siltä kuin, että koko silmälääketiede halutaan kirjoittaa uusiksi. Kannattaisi ehkä tutustua ensin tämänhetkiseen tietämykseen.
************************************************

En tarkoittananut että korkea silmänpaine on keratoconuksen aiheuttaja. Keratoconus (sarveiskalvon kartiopullistuma) on geneettisen perimän aiheuttama sairaus.

Keratoconus potilaan sarveiskalvo on joustavaa ja pullistuu helposti. Minun käsittääkseni tuon pullistuman saa mekaanisesti aikaan silmän hydrostaattinen paine vaikka se onkin keratoconuspotilailla normaali n. 15mmHg mutta riittää kuitenkin pullistamaan "löysän" sarveiskalvon.

Käytin tuota "alkava keratoconus" nimitystä vain vertaitun vuoksi eli oikeampi nimitys valehajataitton voisi olla valekeratoconus (pseudokeratoconus).

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15039631&dopt=Abstract

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa Silmätautioppia uusiksi joten jos tiedät keratoconus asian peremmin niin oikaise pikaisesti jos olen väärässä?

Lue lisää

No, ilmeisesti silmätautioppia ollaan kuitenkin kirjoittamassa uusiksi. Osalla syy on tosiaan perimä. Kuitenkaan en muista missään nähneeni, että olisi yksioikoisesti väitetty, että keratokonus olisi perimän aiheuttama sairaus. Kansainvälisten tilastojen mukaan sairastuneista alle 10 %:lla sairaus on voitu yhdistää perimään. Eli valtaosassa tapauksista ei oikeastaan tiedetä, mikä keratokonuksen aiheuttaa.
Eräs asiantuntija vertasi sarveiskalvoa pyörän sisärenkaaseen. Terve sisärengas säilyttää hyvin pitkälle säännöllisen muotonsa vaikka painetta pumpataan lisää. Keratokonuksessa jokin kohta sarveiskalvossa menettää lujuutta ja alkaa pullistua, venyä ja oheta. Sen ei tarvitse olla keskipisteessä, vaan jossain sivummalla. Sarveiskalvo on menettänyt optimaalisen muotonsa ja siitä on tullut epäsäännöllinen, eikä vain säännöllisen epäsäännöllinen, mikä on ongelma. En tiedä, mikä on valekeratokonus. Enkä myöskään usko, että keratokonusta sairastavat potesivat todellisuudessa sitä.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Valelikinäköiseltä haluaisin kysyä tuosta "valehajataitto" -termin käytöstä. Mihin perustat tämän? Tuntemani alan kirjallisuus ei käytä termiä tässä asiayhteydessä. Valehajataitolla tarkoitetaan lähinnä silmäleikkausten yhteydessä aikaansaatua tai jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (jolloin yleisemmin käytetään termiä "induced astigmatism").
***********************************************

Valehajataitto (pseudoasgimatism) on lääketieteellinen termi jota on käytetty tässä linkissä mutta kyseessä on käsittääkseni silmän linssin korvaaminen keinomykiöllä IOL?

http://66.249.93.104/search?q=cache:ebWWk5N7FH4J:www.aios.org/proceed2003/OpticsRefraction/Opt2.pdf pseudoastigmatism&hl=fi&lr=lang_en|lang_fi

Käytän itse valehajataittotermiä paremman puutteessa tilanteesta jossa sädekehän lihas on akkommodaatiospasmin takia epäsymmetrisesti kääntänyt tai kiertänyt mykiötä eli linssiä aiheuttaen hajataittoa joka voisi poistua kun sädekehan lihaksen dynamiikka palautuu ennalleen.

Voin olla väärässä ja toivoisin, että kerrot oikean lääketieteellisen termin tilalle?

Lue lisää

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.

silmäihminen kirjoitti:

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.

Lue lisää

Keratokonuksen hoito ei ole noin kapealaista. Ensinnäkin, tauti voi olla niinkin lievä, ettei tarvita mitään hoitoa. Toiseksi monelle riittää pelkät silmälasit. Jotkut selviävät tavallisilla piilolinsseillä. Sarveiskalvon Intacs-renkaita käytetään myös. Kyllä keratokonus-sarveiskalvoja leikataankin ja yleensä yllättävan hyvin tuloksin. Lisäksi nykyään saa hoitoa, joka vahvistaa sarveiskalvoa ja pysäyttää taudin.

silmäihminen kirjoitti:

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.

Lue lisää

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.
*************************************************

Minulla ei ole Kaisu Viikarin kirjaa "Tetralogia" käsillä nyt, luin sen 1,5v takaperin ja muistaakseni hän käytti valehajataittotermiä (PsA) nimenomaan silmän akkommodaatiospasmissa olevasta hajataitosta joka voi parantua kun akkommodaatiospasmi poistuu potilaan silmistä.

Jos nimimerkki bbb muistaa paremmin koska hän on lukenut "Tetralogian" lähiaikoina niin voitko vahvistaa olenko oikeassa?

Minusta ei ole väärin käyttää nimitystä valehajataitto kun kysymyksessä on oikealla hoidolla parantuva hajataitto.

Olen melko vakuutunut, että omissa silmissäni oleva lievähkö hajataitto paranee koska merkkejä on ollut olemassa siitä asti kun aloitin Based Methodin mukaisen silmäjumpan.

Valehajataiton ajoittainen poistuminen näkyy siten että kun teen Palmingia jossa silmät peitetään kämmenillä vähäksi aikaa tai kun rentoutuneena katselen ilman laseja TV:n tekstitystä joka näkyy hieman epätarkkana lievästä likinäöstä ja hajataitista johtuen tarkentuu todella teräväksi, vapaa visus on tällöin näöntarkastustaulukon mukaan 1,25 tai parempi. Myös hajataitto poistuu jonka huomaa siten että tekstin alapuolelle syntyvä varjo poistuu.

Näkökyky 26v ennen kun aloitin lähityön oli hyvä eli vapaa visus oli 1,5 ja testilaseilla saatu max visus on vieläkin sama eli slmät ovat hyvässä kunnossa.

Olen alkanut näkemää tuon visuksen 1,25 aina pidemmän ja pidemmän aikaa eli n. 2 minuutin ajan tällä hetkellä ja uskon, että puolen vuoden kuluttua näen sen jatkuvasti. Näen nyt hyvässä valaistuksessa ilman laseja visuksen 1 tekstin jatkuvasti.

Kokemukseeni viitaten valehajataittokin voi poistua kuten valelikinäkökin oikealla hoidolla. Sitä en osaa varmuudella sanoa onko kysymyksessä mykiö- vai sarveiskalvoperäinen hajataitto vai jokin muu syy esim. silmämunan liikuttajalihasten kyky tarkentaa kuvaa vai aivojen kyky käsitellä silmän läpi tulevaa kuvaa paremmin.

Hajataiton vähenemisen yksi syy voi olla pupillia eli mustuaista ohjaavien lihasten dynamiikan parantuminen eli akkommodaatiospasmissahan silmät tulevat valoyliherkiksi koska pupilli päästää liikaa valoa silmään jonka olen itsekkin huomanut. Nykyisin silmät eivät ole enää valoyliherkät ja hajataitto voi parantua vähitellen siksi koska pupilli ei päästä enää liikaa valoa silmää josta käsittääkseen syntyy hajataittoa.

Mitä pienempi pupilli sitä tarkempi näkö eikö asia olen näin?

Vielä yksi mahdollinen syy hajataiton vähenemiseen voi olla kosteampi silmä. Akkommodaatiospasmissa silmän nestekierto häiriintyy jolloin silmä kuivaa mutta paranee kun akkommodaatiospasmi poistuu ja silmän nestekierto paranee, onko asia sinun mielestä näin?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.
*************************************************

Minulla ei ole Kaisu Viikarin kirjaa "Tetralogia" käsillä nyt, luin sen 1,5v takaperin ja muistaakseni hän käytti valehajataittotermiä (PsA) nimenomaan silmän akkommodaatiospasmissa olevasta hajataitosta joka voi parantua kun akkommodaatiospasmi poistuu potilaan silmistä.

Jos nimimerkki bbb muistaa paremmin koska hän on lukenut "Tetralogian" lähiaikoina niin voitko vahvistaa olenko oikeassa?

Minusta ei ole väärin käyttää nimitystä valehajataitto kun kysymyksessä on oikealla hoidolla parantuva hajataitto.

Olen melko vakuutunut, että omissa silmissäni oleva lievähkö hajataitto paranee koska merkkejä on ollut olemassa siitä asti kun aloitin Based Methodin mukaisen silmäjumpan.

Valehajataiton ajoittainen poistuminen näkyy siten että kun teen Palmingia jossa silmät peitetään kämmenillä vähäksi aikaa tai kun rentoutuneena katselen ilman laseja TV:n tekstitystä joka näkyy hieman epätarkkana lievästä likinäöstä ja hajataitista johtuen tarkentuu todella teräväksi, vapaa visus on tällöin näöntarkastustaulukon mukaan 1,25 tai parempi. Myös hajataitto poistuu jonka huomaa siten että tekstin alapuolelle syntyvä varjo poistuu.

Näkökyky 26v ennen kun aloitin lähityön oli hyvä eli vapaa visus oli 1,5 ja testilaseilla saatu max visus on vieläkin sama eli slmät ovat hyvässä kunnossa.

Olen alkanut näkemää tuon visuksen 1,25 aina pidemmän ja pidemmän aikaa eli n. 2 minuutin ajan tällä hetkellä ja uskon, että puolen vuoden kuluttua näen sen jatkuvasti. Näen nyt hyvässä valaistuksessa ilman laseja visuksen 1 tekstin jatkuvasti.

Kokemukseeni viitaten valehajataittokin voi poistua kuten valelikinäkökin oikealla hoidolla. Sitä en osaa varmuudella sanoa onko kysymyksessä mykiö- vai sarveiskalvoperäinen hajataitto vai jokin muu syy esim. silmämunan liikuttajalihasten kyky tarkentaa kuvaa vai aivojen kyky käsitellä silmän läpi tulevaa kuvaa paremmin.

Hajataiton vähenemisen yksi syy voi olla pupillia eli mustuaista ohjaavien lihasten dynamiikan parantuminen eli akkommodaatiospasmissahan silmät tulevat valoyliherkiksi koska pupilli päästää liikaa valoa silmään jonka olen itsekkin huomanut. Nykyisin silmät eivät ole enää valoyliherkät ja hajataitto voi parantua vähitellen siksi koska pupilli ei päästä enää liikaa valoa silmää josta käsittääkseen syntyy hajataittoa.

Mitä pienempi pupilli sitä tarkempi näkö eikö asia olen näin?

Vielä yksi mahdollinen syy hajataiton vähenemiseen voi olla kosteampi silmä. Akkommodaatiospasmissa silmän nestekierto häiriintyy jolloin silmä kuivaa mutta paranee kun akkommodaatiospasmi poistuu ja silmän nestekierto paranee, onko asia sinun mielestä näin?

Lue lisää

Nykyisen silmälääketieteen tietämyksen mukaan hajataittoa on mahdollista hoitaa tai korjata vain kahdella tapaa: taittovirhekirurgisella toimenpiteellä tai toorisella linssillä. En ota kantaa vaihtoehtoisiin näönparannuskeinoihin, koska ei itse niihin oman tietämykseni nojalla usko. Silmäjumpalla voidaan kyllä kuntouttaa ja voimistaa silmälihasten toimintaa ja sitä myötä parantaa näköjärjestelmän toimintaa, mutta ei parantaa taittovirhettä tai näöntarkkuutta.

Silmämunan liikuttajalihakset eivät "tarkenna kuvaa", vaan huolehtivat ensisijaisesti siitä, että katseltava kohde kuvautuu kummankin silmän verkkokalvon vastaaville osille, josta nämä kaksi kuvaa voidaan sensorisen näköjärjestelmän toimesta "sulauttaa" yhdeksi.

Yhtälö pienempi pupilli = tarkempi näkö on totta sikäli, että sarveiskalvon muodosta johtuen reunimmaiset säteet eivät kuvadu yhtä tarkasti kuin optisen akselin suuntaiset. Ja mitä suurempi mustuainen, sen enemmän pääsee silmään valonsäteitä sarveiskalvon reuna-alueilta. Suuren valomäärän pääsy silmään ei kuitenkaan tee silmästä astigmaattisempaa, mikäli ymmärsin oikein, mitä tarkoitit.

Kyynelnesteen määrän tai laadun aleneminen huonontaa näöntarkkuutta, joten siinä mielessä kosteampi silmä yleensä parantaa näkövaikutelmaa. Taittovirheeseen tai hajataittoon se ei kuitenkaan vaikuta.

silmäihminen kirjoitti:

Nykyisen silmälääketieteen tietämyksen mukaan hajataittoa on mahdollista hoitaa tai korjata vain kahdella tapaa: taittovirhekirurgisella toimenpiteellä tai toorisella linssillä. En ota kantaa vaihtoehtoisiin näönparannuskeinoihin, koska ei itse niihin oman tietämykseni nojalla usko. Silmäjumpalla voidaan kyllä kuntouttaa ja voimistaa silmälihasten toimintaa ja sitä myötä parantaa näköjärjestelmän toimintaa, mutta ei parantaa taittovirhettä tai näöntarkkuutta.

Silmämunan liikuttajalihakset eivät "tarkenna kuvaa", vaan huolehtivat ensisijaisesti siitä, että katseltava kohde kuvautuu kummankin silmän verkkokalvon vastaaville osille, josta nämä kaksi kuvaa voidaan sensorisen näköjärjestelmän toimesta "sulauttaa" yhdeksi.

Yhtälö pienempi pupilli = tarkempi näkö on totta sikäli, että sarveiskalvon muodosta johtuen reunimmaiset säteet eivät kuvadu yhtä tarkasti kuin optisen akselin suuntaiset. Ja mitä suurempi mustuainen, sen enemmän pääsee silmään valonsäteitä sarveiskalvon reuna-alueilta. Suuren valomäärän pääsy silmään ei kuitenkaan tee silmästä astigmaattisempaa, mikäli ymmärsin oikein, mitä tarkoitit.

Kyynelnesteen määrän tai laadun aleneminen huonontaa näöntarkkuutta, joten siinä mielessä kosteampi silmä yleensä parantaa näkövaikutelmaa. Taittovirheeseen tai hajataittoon se ei kuitenkaan vaikuta.

Lue lisää

Jäädään odottelemaan paraneeko hajataitto minulta koskaan.

Hajataittoa on minulla kuitenkin niin vähän että kun saan valelikinäön pois kokonaan niin näen ehkä tuon visus 1,25 lievän -0,5d hajataiton kanssa.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Kuten sanoin, pseudoastigmatiasta puhutaan, kun tarkoitetaan paineistuksella aiheutettua tai silmäleikkauksen jälkikomplikaationa ilmenevää astigmatiaa (induced astigmatism). Tällöin astigmatia on mitattavissa sarveiskalvolta.

Akkommodoidessa mykiötä säätelevä sädelihas supistuu, jolloin mykiötä kannattelevat ripustinsäikeet löyhtyvät, ja mykiö pullistuu lisäten taittovoimaansa. Sädelihas supistuu ja rentoutuu rengasmaisesti säteittäin; se ei käännä tai kierrä mykiötä. (Teoriassa olisi kai mahdollista, että silmään osuneen vamman seurauksena sädelihas olisi arpeutunut niin, että sen mykiötä säätelevä vaikutus kohdistuisi epätasaisesti, mutta en ole tällaisesta tapauksesta ikinä kuullut.) Mykiö voi akkommodoida ts. lisätä taittovoimaansa vain yhdellä pääleikkaustasolla. Jos siis henkilöllä olisikin valelikinäköä, hajataiton määrä ilmoittaa vain kahden eri pääleikkaussuunnan dioptriaalisen eron.

Yleisestikin on harvinaisempaa, että hajataitto on mykiöperäistä - useimmiten vääristymät löytyvät sarveiskalvon etu- tai takapinnalta.

Myöhemmässä viestissäsi puhuit pseudokeratocunuksesta. Toinen nimimerkkihän tuolla jo vastasikin, että keratoconuksella tarkoitetaan etiologialtaan hämärän peitossa olevaa degeneratiivista silmäsairautta. Se on hoidettavissa ainoastaan kovilla piilolinsseillä ja pahimmissa tapauksissa sarveiskalvosiirrännäisellä. Lähettämässäsi linkissä termillä pseudokeratoconus tarkoitetaan periaatteessa "mittavirhettä" suuria astigmaattisuuksia määritettäessä.

Silmänpaine (oli se sitten normaali tai koholla) ei vaikuta taittovirheeseen. Tämän kantani tueksi kahlasin kirjallisuutta ja selasin nettiä, eikä missään lukemassani lähteessä esitetty hypoteesia, että silmänpaine muovaisi sarveiskalvoa esim. myopisempaan tai astigmaattisempaan suuntaan.
*************************************************

Minulla ei ole Kaisu Viikarin kirjaa "Tetralogia" käsillä nyt, luin sen 1,5v takaperin ja muistaakseni hän käytti valehajataittotermiä (PsA) nimenomaan silmän akkommodaatiospasmissa olevasta hajataitosta joka voi parantua kun akkommodaatiospasmi poistuu potilaan silmistä.

Jos nimimerkki bbb muistaa paremmin koska hän on lukenut "Tetralogian" lähiaikoina niin voitko vahvistaa olenko oikeassa?

Minusta ei ole väärin käyttää nimitystä valehajataitto kun kysymyksessä on oikealla hoidolla parantuva hajataitto.

Olen melko vakuutunut, että omissa silmissäni oleva lievähkö hajataitto paranee koska merkkejä on ollut olemassa siitä asti kun aloitin Based Methodin mukaisen silmäjumpan.

Valehajataiton ajoittainen poistuminen näkyy siten että kun teen Palmingia jossa silmät peitetään kämmenillä vähäksi aikaa tai kun rentoutuneena katselen ilman laseja TV:n tekstitystä joka näkyy hieman epätarkkana lievästä likinäöstä ja hajataitista johtuen tarkentuu todella teräväksi, vapaa visus on tällöin näöntarkastustaulukon mukaan 1,25 tai parempi. Myös hajataitto poistuu jonka huomaa siten että tekstin alapuolelle syntyvä varjo poistuu.

Näkökyky 26v ennen kun aloitin lähityön oli hyvä eli vapaa visus oli 1,5 ja testilaseilla saatu max visus on vieläkin sama eli slmät ovat hyvässä kunnossa.

Olen alkanut näkemää tuon visuksen 1,25 aina pidemmän ja pidemmän aikaa eli n. 2 minuutin ajan tällä hetkellä ja uskon, että puolen vuoden kuluttua näen sen jatkuvasti. Näen nyt hyvässä valaistuksessa ilman laseja visuksen 1 tekstin jatkuvasti.

Kokemukseeni viitaten valehajataittokin voi poistua kuten valelikinäkökin oikealla hoidolla. Sitä en osaa varmuudella sanoa onko kysymyksessä mykiö- vai sarveiskalvoperäinen hajataitto vai jokin muu syy esim. silmämunan liikuttajalihasten kyky tarkentaa kuvaa vai aivojen kyky käsitellä silmän läpi tulevaa kuvaa paremmin.

Hajataiton vähenemisen yksi syy voi olla pupillia eli mustuaista ohjaavien lihasten dynamiikan parantuminen eli akkommodaatiospasmissahan silmät tulevat valoyliherkiksi koska pupilli päästää liikaa valoa silmään jonka olen itsekkin huomanut. Nykyisin silmät eivät ole enää valoyliherkät ja hajataitto voi parantua vähitellen siksi koska pupilli ei päästä enää liikaa valoa silmää josta käsittääkseen syntyy hajataittoa.

Mitä pienempi pupilli sitä tarkempi näkö eikö asia olen näin?

Vielä yksi mahdollinen syy hajataiton vähenemiseen voi olla kosteampi silmä. Akkommodaatiospasmissa silmän nestekierto häiriintyy jolloin silmä kuivaa mutta paranee kun akkommodaatiospasmi poistuu ja silmän nestekierto paranee, onko asia sinun mielestä näin?

Lue lisää

Minulla ei ole Kaisu Viikarin kirjaa "Tetralogia" käsillä nyt, luin sen 1,5v takaperin ja muistaakseni hän käytti valehajataittotermiä (PsA) nimenomaan silmän akkommodaatiospasmissa olevasta hajataitosta joka voi parantua kun akkommodaatiospasmi poistuu potilaan silmistä.
************************************************
Sinä se todella jaksat uskoa vuonna 1972 kirjoitettuun teokseen. Nyt on sentään jo vuosi 2007 ja lääketiede on kehittynyt melko huimasti 30 vuoden aikana. Myös silmälääketiede...

naureskeleva kirjoitti:

Minulla ei ole Kaisu Viikarin kirjaa "Tetralogia" käsillä nyt, luin sen 1,5v takaperin ja muistaakseni hän käytti valehajataittotermiä (PsA) nimenomaan silmän akkommodaatiospasmissa olevasta hajataitosta joka voi parantua kun akkommodaatiospasmi poistuu potilaan silmistä.
************************************************
Sinä se todella jaksat uskoa vuonna 1972 kirjoitettuun teokseen. Nyt on sentään jo vuosi 2007 ja lääketiede on kehittynyt melko huimasti 30 vuoden aikana. Myös silmälääketiede...

Lue lisää

Sinä se todella jaksat uskoa vuonna 1972 kirjoitettuun teokseen. Nyt on sentään jo vuosi 2007 ja lääketiede on kehittynyt melko huimasti 30 vuoden aikana. Myös silmälääketiede...
*************************************************

Voitko kertoa omat kirjasuosikit ja linkit joissa kerrotaan valelikinäköstä ja valelikinäön poistohoidosta.

Kaipaan etenkin suomalaisten silmälääkäreiden kirjoittamia teoksia ja linkkejä poislukien Kaisu Viikarin teokset jotka olen jo lukenut.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Sinä se todella jaksat uskoa vuonna 1972 kirjoitettuun teokseen. Nyt on sentään jo vuosi 2007 ja lääketiede on kehittynyt melko huimasti 30 vuoden aikana. Myös silmälääketiede...
*************************************************

Voitko kertoa omat kirjasuosikit ja linkit joissa kerrotaan valelikinäköstä ja valelikinäön poistohoidosta.

Kaipaan etenkin suomalaisten silmälääkäreiden kirjoittamia teoksia ja linkkejä poislukien Kaisu Viikarin teokset jotka olen jo lukenut.

Lue lisää

K Viikari on ainut joka on kirjoittanut omista näkemyksistään.

ole. kirjoitti:

K Viikari on ainut joka on kirjoittanut omista näkemyksistään.

K Viikari on ainut joka on kirjoittanut omista näkemyksistään.
*************************************************

Silmälääkäri Kaisu Viikari on tunnistanut akkommodaatiospasmista johtuvan valelikinäön (pseudomyopia) jo uransa alkuvaiheessa ja kirjoittanut "Tetralogian" jo v1972.

Valelikinäöstä löytyy tietoa netistä hakusanalla pseudomyopia. Aineisto on englanninkielistä ja arvatenkin et ymmärrä englantia.

Tässä on linkki USA:n silmälääkäreille tarkoitettuun opaaseen jossa kerrotaan valelikinäöstä (pseudomyopia), valelikinäköisen hoitosuosituksista ja valelikinäön ennaltaehkäisemisestä, ne ovat samat kun mitä KV:kin on suositellut kirjoissaan ja tuossa Akuutti-ohjelman kirjoituksessa.

Pyydä, että joku kielitaitoinen ystäväsi suomentaa tekstin sinulle niin ymmärrät asian.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

En ole varma siitä pitääkö suomalaisten silmälääkäreiden noudattaa samaa suositusta kuin USA:ssa mutta uskoisin että täytyy koska linkin antoi nimimerkki Silmäihminen ja otaksun että hän on joko silmälääkäriksi opiskeleva henkilö tai silmälääkäri.

Valelikinäköinen kirjoitti:

K Viikari on ainut joka on kirjoittanut omista näkemyksistään.
*************************************************

Silmälääkäri Kaisu Viikari on tunnistanut akkommodaatiospasmista johtuvan valelikinäön (pseudomyopia) jo uransa alkuvaiheessa ja kirjoittanut "Tetralogian" jo v1972.

Valelikinäöstä löytyy tietoa netistä hakusanalla pseudomyopia. Aineisto on englanninkielistä ja arvatenkin et ymmärrä englantia.

Tässä on linkki USA:n silmälääkäreille tarkoitettuun opaaseen jossa kerrotaan valelikinäöstä (pseudomyopia), valelikinäköisen hoitosuosituksista ja valelikinäön ennaltaehkäisemisestä, ne ovat samat kun mitä KV:kin on suositellut kirjoissaan ja tuossa Akuutti-ohjelman kirjoituksessa.

Pyydä, että joku kielitaitoinen ystäväsi suomentaa tekstin sinulle niin ymmärrät asian.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

En ole varma siitä pitääkö suomalaisten silmälääkäreiden noudattaa samaa suositusta kuin USA:ssa mutta uskoisin että täytyy koska linkin antoi nimimerkki Silmäihminen ja otaksun että hän on joko silmälääkäriksi opiskeleva henkilö tai silmälääkäri.

Lue lisää

Oikeassahan sinä olet, en ymmärrä englantia. Ja eipä ole ystäviäkään, niin en voi pyytää Suomennos apua ;)
Mutta kun tässä hieman mietiskelee niin eikös kohta akupunktiostakin voisi olla apua likinäköisyyteen tai vaikka kaiheen ja silmäpohjanrappeumaan. Kun kerta nämä vaihtoehtohoidot ovat nyt niin kovassa huudossa.