laitan tulevaan matalaenergiatalooni pilpin ja oon ajatellu laittaa kylpyhuoneen lattiaan sekä putket että vastukset. näin ollen talvella lattiaa lämmitetään vastuksilla jolloin pilpin ei tarvitse lämmittää kylppärin lattian vettä.
ja sit kesällä vesi varmasti lämpenee ilmaiseksi jolloin taas kylppärin lattiaa voi lämmittää vedellä . luulisi tuollakin systeemillä muutaman kilowatin säästävän.
onko kukaan suunnitellu/toteuttanu vastaavaa?
ja sit kesällä vesi varmasti lämpenee ilmaiseksi jolloin taas kylppärin lattiaa voi lämmittää vedellä . luulisi tuollakin systeemillä muutaman kilowatin säästävän.
onko kukaan suunnitellu/toteuttanu vastaavaa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jatkuvasti tekee mieli kuumaa kosteaa pilppiä, näi se vaan on.
mutta mitäs LVIS-suunnittelija(t) on asiaan lausunut?
paljon. Asioista tuuppaa helposti tulemaan turhan monimutkaisia. Siinä kannattaa laskea mitä oikeasti ajattelet säästäväsi ja millä ajalla kuolettaa investointi. Tiesitkö että matalaenergiatalossa lämmitysjakso saattaa jäädä kolmeen kuukauteen?
Energiantarve on niin pieni ettei monimutkaisia lämmönjakotapoja yleensä kannata rakentaa
et tulee tällänen vastaus. oon sitä mieltä et köyhän ei kannata harakan pesää tehdä ja vielä köyhemmän kannattaa satsata monimutkaisuuteen.. ;) mitäs siitä on haittaa jos tekee todella pihin talon..? sähkön hinta on vain ylöspäin..
tarvitseehan sitä lämmintä (käyttö) vettä myös lämmistyskauden ulkopuolella ja pitäähän sitä jonkunlainen lämpö olla varsinkin klinkkerilattiassa kesälläkin, pilpillähän ne tulee "ilmaiseksi".
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/Elinkaari/luentomateriaali/Luento14.pdf
mutta edelleen tarvitaan sitä lämmintä käyttövettä ja niinku sanoin energian hinnat nousevat vain. ja edelleen tarvitaan sitä lämpöä sinne lattiaan ja pilpillä ne tulee ilmaiseksi ja onhan siinä se ilmanvaihtokin samassa..
lämmönjakoa? Eikö yksi riitä, onhan siinä pilpissä sähkövastuskin?
Pilpin sähkövastus hoitaa lisälämmittämisen pakkasella kun kompuran teho ei riitä. Minusta siinä ei synny minkäänlaista säästöä että lämpö tuotettaisiin kaapelilla tuon vastuksen sijaan.
minkätehosia moiset laitteet on,ja eikös siinä
yli 1/3 oteta sähkömittarin kautta.
arveluttaa,turhaanko?
Tässä vähän pohdiskelua pilpeistä kun noita on tullut mietittyä.
En tiedä mistä tuon 1/3 sähkömittarin kautta arvon olet saanut, mutta asia lienee juuri päinvastoin. Eli paremminkin 2/3osaa otetaan sähkömittarista. Tuo 1/3 pätee maalämpöpumppuihin.
Kun katsoo minkä kokoinen kompressori pilpissä on voi havaita ettei sillä kovin järisyttäviä tehoja tuoteta. Jos 500W kompressorilla on COP 3 saa siitä irti 1000W ilmaista lämpöä.
Pilpin talteenottokykyä voi tarkastella siitä minkälämpöistä ilmaa se puhaltaa pihalle. Nibe:n vanhempi malli puhaltelee kylmimmillään n.3 asteista ilmaa ulos. Nilanin on kehuttu puhaltavan jopa hieman pakkasen puolelle menevää ilmaa. Kun ulos puhalletaan kylmempää ilmaa kuin taloon ilmetään sisään niin silloin kerätään enemmän energiaa kuin tuloilman lämmittäminen vaatii. Näin voidaan käyttää ylimääräinen lämpö käyttöveteen ja/tai lattialämmitykseen.
Kun pilp toimii myös ilmanvaihtokoneena on ajateltava ettei laite ole vaan lämmitin. Pilpin on lisäksi korvattava ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Tämän vuoksi on myös vertailut tehtävä esim sähkö+lto tai maalämpö+lto yhdistelmiä vastaan.
Vertailun vuoksi normaali kuutio-lto puhaltaa ulos n. +8 asteista(kennon kylmin kulma +2) ilmaa kun ulkoilma on -5. Kuutiokoneissa poistoilman lämpötila on tavalla tai toisella rajoitettu jottei kenno jäädy. Pyöriväkennoinen puhaltaa ulos jonkin verran kylmempää ja siinä poistoilma voi olla pakkasen puolella paljonkin.
Kun ajatellaan talvikelejä niin pilp toimii yhtä hyvin/huonosti kuin kuutio-lto. Kun on lämpimämpää kuin -10 toimii pilp paremmin. Helsingissä on 90% vuodesta tuota lämpimämpää ja sodankylässäkin 78% Tällöin ei kuitenkaan tarvita kovinkaan paljon lämmitystä(ei varsinkaan matalaenergiatalossa) joten hyötynä on (vain) käyttöveden lämmitys. Käyttöveden lämmitys vaatii sähköllä n.4000-6000kWh/vuosi.
Pyöriväkennoisen koneen kanssa vertailussa puntit menee tasan jo hieman lämpimämmällä ilmalla. Sitä kumpi vetää pidemmän korren vuositasolla, pilp vai pyörivä lto, en osaa sanoa. Aiheesta on ollut pitkiä ketjuja täällä aiemmin. Jos vettä kuluu paljon (varsinkin kesällä) voi pilp säästää jonkin verran enemmän.
Nilanissa ja nibessä on sellainen ero että nilanissa ei lämmitetä lattiaa kompressorilla vaan ylimääräinen lämpö työnnetään tuloilmaan. Nibessä lämmitetään vain kattilavettä joten kompressorin on nostettava lämpötila jatkuvasti 50 asteen tienoille. Nilanissa taas on tulolmalle ja käyttövedelle oma lauhdutin. Tuloilmalla tehdään kylmäaineelle loppujäähdytys jolloin se voi pumpata pienemmillä lämpötila eroilla mikä parantaa hyötysuhdetta(ja kylmentää pakkasella ulospuhallusilmaa). Muista pilpeistä ei ole tarkempaa tietoa. Mielenkiintoisin tällä rintamalla on Ilton tuleva malli, joka on sama kuin ruotsalainen comfortzone. Sillä on ainakin kovat lupaukset saa nähdä minkälaisia käyttäjäkokemusksia siitä kuuluu.
kuumavesikiertopiiri ja voisi ajatella että jos matala lämpötila riittää, voisi kiertopumpulla saada otettua näppärästi kytkemällä pelkkää alaosan paremmalla COP:lla tuotettua haalempaa vettä. Yläosassa on vastus ja molempia voi säätää erikseen
4000-6000 kilowattia aikamoinen säästö varsinkin ku sähkön hinta vain nousee... edelleen myös toistan et varsinkin laattalattiassa tarvitsee jonkinlaista lämpöä kesälläkin, eikö? ja tiedetään että pilpissä on sähkövastus. olisikohan asia niin et kun suuri osa pilpeistä asennetaan normi eristettyihin taloihin niin se vastuskin joutuu tulemaan aikaisin mukaan mut kun kyseessä matalaenergia niin pilp pärjää kylmempään ilman vastusta..?
Tuo 4000-6000kWh on se mitä veden lämmittäminen vie sähköä. Yleensä käytetään arvoa 800-1000kWh/hlö/vuosi. Se ei ole suoraan pilpin tuottama säästö.
Kun ulkona on melko kylmää menee pilpin tehosta suurin osa tuloilman lämmittämiseen ja pieni osa veteen. Kesällä kun tuloilmaa ei tarvitse lämmittää menee tehosta kaikki veteen. Arvaisin että käyttöveden lämmityksestä saataisiin 2/3(tai puolet) vuodessa pilpillä ja loput sähköllä. Jos COP on 3 olisi säästö tuosta 2/3osasta (2700-4000kWh:sta) luokkaa 1800-2700kWh/vuosi.
"matalaenergia niin pilp pärjää kylmempään ilman vastusta..?"
Noin minäkin asian järkeilin. Matalaenergia talossa säästö voisi hieman enemmän kun tuloilmaa ei tarvitse lämmittää niin lämpimäksi kuin vasta pakkasella. Talonhan pitäisi pysyä itsekseen lämpimänä melko kylmilläkin ilmoilla.
Millainen talo muuten sinulla on tulossa?(eristyksisiä, ikkunoita, neliöitä...)
tulee taloon, luulis senkin vähentävän vastuksen tarvetta jonkun verran. toinen asia miks pilp koska siinä lämmitys ja ilmanvaihto samassa paketissa ja eikä varaajaan ja lto koneeseen kovin suurta hinnaneroa, taloa tehdään paljon itse, joten voi satsata taas toisaalla.. ja niinku oon aiemmin maininnu, haittaako jotain jos tekee oikein matala matalaa..?
talo tulee olemaan ihan "normaali", 4 kulmaa n.120 neliötä, 1 kerros, huonekorkeus 2700/3100mm. harkosta , katolle 500mm puhallusvillaa. ikkunat (u-arvo 1.1) normaali kokoisia paitsi olohuoneeseen pari kaksi metriä korkeaa.
nykyisessä asunnossa paljon klinkkeriä (tulevaan taloonkin tulee jonkun verran) ja siinä pitää olla jonkinlainen lämpö kesälläkin eli kokemusten perusteella kaapeli, joka olis tietty halvin vaihtoehto lattiaan, ei oikein innosta. niinku oon pari kertaa aiemmin tästäkin maininnu, pilpillä tulee kesällä sit "ilmaiseksi" tarvittava lämpö lattiaan.
tulee taloon, luulis senkin vähentävän vastuksen tarvetta jonkun verran. toinen asia miks pilp koska siinä lämmitys ja ilmanvaihto samassa paketissa ja eikä varaajaan ja lto koneeseen kovin suurta hinnaneroa, taloa tehdään paljon itse, joten voi satsata taas toisaalla.. ja niinku oon aiemmin maininnu, haittaako jotain jos tekee oikein matala matalaa..?
talo tulee olemaan ihan "normaali", 4 kulmaa n.120 neliötä, 1 kerros, huonekorkeus 2700/3100mm. harkosta , katolle 500mm puhallusvillaa. ikkunat (u-arvo 1.1) normaali kokoisia paitsi olohuoneeseen pari kaksi metriä korkeaa.
nykyisessä asunnossa paljon klinkkeriä (tulevaan taloonkin tulee jonkun verran) ja siinä pitää olla jonkinlainen lämpö kesälläkin eli kokemusten perusteella kaapeli, joka olis tietty halvin vaihtoehto lattiaan, ei oikein innosta. niinku oon pari kertaa aiemmin tästäkin maininnu, pilpillä tulee kesällä sit "ilmaiseksi" tarvittava lämpö lattiaan.
Mitä enemmän näitä juttuja ilp:stä tai pilp:stä lueskelee, tulee mieleen että koko ilp:n idea Suomessa on idioottimainen. Silloin kun lämpöä tarvittaisiin paljon, eli ulkona on kylmä n. 3 kk, toimii ilp COP:lla 1 - 2.
Parempi takaisinmaksuaika saataisiin tekemellä lämpimänä ajanjaksona 9 kk:n aikana lämmitä käyttövettä. Tosin ei päästä kuin 50 - 60 asteiseen veteen, mutta jos joku tarvitsee kuumempaa, tai halutaan tappaa pöpöt putkista, lämmitellään vähän vastuksilla.
LVI alan yrittäjät saavat vapaasti käyttää ideaa ja alkaa rakentamaan halvoista ilp:sta vettä lämmittäviä värkkejä. Ei tule kinukit ainakaan alkuun dumppaamaan halpatuotteitaan kuten ilp:lla on käynyt. Muistaakseni joku pelle peloton oli tätä jo kokeillutkin.
teho riittää vaikkapa esim. 66-75% ajasta tai että lämmöntalteenottoa voi jatkaa järkevästi kesälläkin. Näin nämä asiat vaan menee että hyvässä talossa sähköä kummempaa ei 3kk lämmittämiseen tarvita.
Kerrostalotkaan eivät periaatteessa tee poikkeusta, kun eristystaso on huippuhyvä.
Ei ole mitään järkeä maksaa esim. kaukolämmön kuukausimaksuja 12kk jos tarvii vain 3kk varsinkin kun ne ovat enemmän kuin energian hinta. PILPpi on varsin mielenkiintoinen värkki siihen tarpeeseen
Kokeilepa laskea talosi lämmöntarve tuolla
www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Myös doflämpö-ohjelmalla voidaan laskea minkä verran energiaa kuluu. Sen käyttö vain on hieman vaikeampaa. Noilla kummallakin saa kuitenkin aika hyvän arvion.
Noin äkkiseltään arvioiden talosi tuskin selviää 3kk lämmitysjaksolla. Millä paikkakunnalla se on? Mitä tarkoitat tuolla matala matalaa?
Matalaenergiatalossa pitäisi olla kaikki eristykset suunnilleen kaksinkertaiset verrattuna normaaliiin ja lisäksi parempi tiiveys. Sinulla näyttäisi olevan vain paremmat ikkunat ja yläpohja. Talo on sopivan kokoinen jotta eristyksellä voi saavuttaa hyötyä. Vastaavasti korkeampi huonekorkeus ja suurempi ikkunapinta rokottavat. Miten alapohja ja seinien eristykset? Kun talo tehdään harkkoista pitäisi siitä ainakin tulla tiivis. Tiiveydellä on suuri merkitys. Kannattaa kiinnittää siihen huomiota.
(Klinkkerin mukavuus lämmitykseen kuluu hyvin vähän energiaa.)
mistä arvioit että vain ikkunat ja yläpohja on normaalia parempia..? harkkoseinän u-arvo tulee olemaan 0.15, markkinoilta ei taida ainakaan parempaa löytyä. alapohjasta sen verran et anturasta asti harkolla joka on 380mm leveä ja siitä 200mm on styroksi eriste ja villakaista harkkojen väliin, normaalit täytöt ja styroksit. talo tulee etelä-pohjanmaalle.
ja tuosta matala matalasta, että kun ainakin jukka-talosta tehdään pilpillä matalaenergiatalo vaikka eristykset on normaalit.. eli jos taloni kuluttaa muutenki vähän niin pilpillä vielä vähemmän.
(ja edelleen pilpillä saa sen mukavuuslämmön ilmaiseksi)
Juup tuon arvion heitin kun et mitään mainninnut asiasta. u=0,15 on vallan mainio arvo.
Paljonko tuolla laskurilla tulee vuotuiseksi energiantarpeeksi? Paljonko on talosi tehontarve -20 asteessa? Paikkakuntaa mietin vain sikäli että Rovaniemellä tarvitaan enemmän lämpöä kuin Turussa.
Minusta talo ei muutu matalaenergiaksi pelkästään sillä että lämpö tuotetaan pilpillä. Minusta matalaenergiatalo tarkoittaa sitä että sen häviöt ovat pienet. Jos lämpö tuotetaan vielä jollain säästävällä menetelmällä, niin se on sitten vaan ekstraa. Tuo mainitsemasi Jukka taitaa olla motivoittaja? Motivoittajaluokitus on tehty ennen kuin eristysvaatimuksia tiukennettiin nykyiselleen. Lähes kaikki nykyiset talot täyttävät motivoittajan vaatimukset.
Minua vähän arveluttaa nuo mukavuuslämmitykset. Lattiaa ei voi pitää huonetta lämpimämpänä ilman että se lämmittää. Todella hyvillä eristyksillä talossa tuppaa lämpö nousemaan liiaksi muulloin kuin pakkasella. Siis yli puolet vuodesta. Jos lattia on huoneenlämpöinen tai viileämpi, ja jos alapuolinen eristys on hyvä, pysyy lattia lämpimänä lähes itsestään.
Hieman asian sivusta... Kuinka lämmintä tarkoitat kun puhut mukavuuslämmityksestä. Tuli joskus mittailtua erilämpöisten klinkkerien mukavuutta. 20 astetta tuntuu jääkylmältä avojalalle ja sukkasillaan. 23-25 on ihan ok sukkasillaan, hieman viileä avojaloin. Vasta 26-28 tuntuu "ei miltään" juuri sängystä herättyään avojaloin. Aina selvästi lämmin avojaloin on yli 28. Arvaas pystynkö pitämään lattioita mukavan lämpimänä kesällä, varsinkin kun laatoitettu pinta-ala on kohtuullisen suuri. Jos pinta-ala on pieni niin niitä voi pitää hieman paremmin lämpimänä ilman että lämpö nousee liiaksi.
Pilpissä voi ehkä olla ideaa matalaenergiatalossa, kun ainoa potentiaalinen säästökohde on käyttövesi. En osaa sanoa tarkkaan minkä verran voisi säästyä ja missä ajassa pilp haukkuisi hintansa. Pitäsi tietää talon huipputehontarve ja käyttöveden kulutus ja niiden pohjalta tehdä vertailu lto-laitteisiin käyttäen lämpötilan pysyvyyskäyrää. Eli lasketaan kuinka paljon pakkasella hävitään hyvällä lto:lle ja paljonko saadaan hyötyä silloin kun pilp päihittää lto:n Mulla oli joskus yhdenlainen excel-taulukko(pitää vilkaista löytyisikö se jostain) jossa on laskettu ilmanvaihdon energiamääriä paikkakunnan lämpötilojen mukaan.
on tosiaan kaapeleilla lattialämmitys ja nyt oon pitäny termostaatin säätimen mukaan lämmön n.17 asteessa klinkkeri pinnalla (ilppi on) ja tuo lämpötila riittää mainiosti, 15 astetta tuntuu jo melko kylmältä. aika usein lattia lämpenee (lattia-antura) eli jos vain nekin saa "ilmaiseksi" niin mikäs siinä..
toki en tiedä sit minkälainen ero on vesikiertoiseen kun ei siitä vielä kokemusta itellä mut varmaan pitää olla lämpöisempää vettä ku 17 astetta. ja kyl kesähelteillä tässäkin lattiat lämpenee itsekseen mut ku lämpötila laskee alle 20 asteen niin lattiatkin viilenee.
laatta pintaa tulee uuteen ehkä n.30 neliötä plus sit khh ja kylppäri joissa tietty pitää ollakin lämpöiset lattiat. muualle tulee laminaattia, koira kun on. ja ymmärtääkseni eihän se laminaattikaan mistään lämpöisemmästä päästä ole..
Tai kiukaalla? Eli voiko PILP:n ja takan/puukiukaan yhdistää samaan aikaan lämminvesivaraajaan? Tai onko muita mahdollisuuksia lämmittää vesi puulla silloin kun PILP ei siihen pysty?
kyselee yksi tumpelo
tiedänpä tapauksen jossa sähköllätuotettavaa
lämmintä käyttövettä esilämmitetään ns vesipadassa olevalla kierukalla.
tehoo kai paljonkin jos padassa lähes kiehuvavesi,eli tuli alla.Eikä kämmitä kämppää
kesällä turhaan.
Muuriin,takkaan ja mitäniitä onkaan,asennettava
esilämmityskierukka(sitäkö tarkoitit?)lämmittää
kämpän samalla.Hyvä tai ei,mutta miten toimiva,
turvallinen(vuoto?) ja miten toteutetaan??
Niija PILPIN aurinkolämpöpiiriin tommonen??