Kohta 15v täyttävä nuori ilmoitti eilen isältään tultuaan, että muuttaa nyt pysyvästi isän luo. Myös isä säesti vieressä tapahtumaa. Olin aikas hämilläni koska nuori ei itse ollut puhunut asiasta mitään. Syyksi nuori ilmoitti vain haluavansa nyt asua isän luona ja piste. Olen yksinhuoltaja ja isällä on ollut tapaamisoikeudet, tosin vanhemmiten tapaamisoikeuksia ei niin tarkkaan ole noudatettu eli nuori on saanut mennä isälleen viikonlopuiksi aina kun haluaa. Suurempia riitojakaan ei ole ollut ja nuori on muutenkin käyttäytynyt hyvin eli ei hengaile omin nokkinensa kartsalla. Onko muilla mahdollisesti kokemuksia tällaisesta ja miten näissä tilanteissa on toimittu? Isä kertoi myös haluavansa yhteishuoltajuuden ym. Asia vaivaa todella paljon... Olen ollut yhteydessä lastenvalvojaan mutta sieltä annettiin ohjeeksi, että nuoren tulisi keskustella koulukuraattorin kanssa ymmärtääkseen tilanteen myös itse. En tietenkään voi estää/pakottaa nuorta asumaan kotona jos isä ja nuori haluavat kerta yhdessä asua.. mutta silti tuntuu pahalta ja aivan puullapäähän lyödyltä. Isä n kanssa ei "normaali" puhe tunnu onnistuvan.
15v haluaa muuttaa kotoa
päätöntä
225732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
on vähän harhaan johtava, eihän nuori hukkaan mene jos isälleen muuttaa.Saattaa muuttaa vielä takaisin sinun luoksesi, anna muuttaa ja kokeilla.
Tuon ikäinen tekee juuri tuollaisia ratkaisuja. Alk.peräiselle sanoisin, että sinä yksinhuoltajana teet järkevän ratkaisun, kun pyydät ajan last.suojeluun ja siellä teette ratkaisun missä lapsi asuu ja kenen kanssa.
Se nyt on ihan varma, että nuori hipsii alta vuoden isällä olon jälkeen takaisin turvalliseen pesäänsä. Huoltajuuteen en suostuisi kajoamaan.
..luona voi olla turvallinen koti ja lapsi (varsinkin poika) saattaa tarvita sitä isää murrosiässä ehkä sillä hetkellä enemmän kuin äitiä. Itse en ainakaan koe "kilpailevani" siitä kumpi on parempi vanhempi, vaan uskon lastemme rakastavan molempia yhtä paljon ja jos poikani 15 v päättää muuttavansa isänsä luo niin o.k, kunhan se ei tapahdu siksi, ettei ole saanut periksi jotain asiaa, vaan halusta asua välistä isänsä luona. Ja mitä vikaa yhteishuoltajuudessa on, jos vanhemmat ovat ihan o.k ihmisiä??
Jotain mätäähän jutussa on, koska ei yhteishuoltajuutta ole sovittu alun alkaenkaan.
Yleensä nuoret juuri 15-vuotiaat paukkaavat sinne missä on vapaampi kasvatus. Siksi olisi syytä miettiä asiaa joka suunnalta. Mikä ihmeen kiire on juosta tekemään hätiköityjä päätöksiä, jos isä ei ole tähänkään asti pojan kanssa asunut.
ole maailman tolppa......anna sen mennä.
Pääseehän sieltä takaisin.....
huonosti olet lapsesi kasvattanut jos et yhtään hänen harkintaansa voi luottaa...
Iha ok mun milestäni että poikas haluu välillä viettää isänsäkin kanssa aikaa vähän enemmän
Ymmärrät varmasti hyvin mihin murkku tähtää. Vapauteen, mahdollisimman vähän kontrollia, ym. ym........ Naru jää vetävän käteen.
Miksi ei poikasi voi muuttaa isänsä luo? Miksi estelet? Olen itse 3 lapsen yh-äiti,joten ero-ja huoltajuusasiat tuttuja mulle.
Tietysti pitää jutella asiasta pojan ja isän kanssa perinpohjaisesti,ja sopia tulevat käytännöt ihan paperille nimien kanssa.Ehkä alitajunnassasi on vielä purkamattomia kaunoja,katkeruutta ex-miestäsi kohtaan.Muista että kaikesta huolimatta hän tulee pysymään poikasi isänä iät kaiket,halusit tai et.Turha poikaa syyttää isästään,itsehän pojan isän aikoinaan vapaaehtoisesti halusit..
En ymmärrä miksi jotkut äidit niin peräänantamattomasti pitävät lapsiaan itsellään.Isät yleensäkin työnnetään syrjään hyvin helposti.Sinäkin saisit olla tyytyväinen kun pojallasi on aktiivinen,välittävä isä!!
Ehdotettu yhteishuoltajuus kuullostaa hyvältä,et menetä yhtään mitään.Eikös muuten 12-vuotias jo saa päättää kumman vanhemman luona asuu?
Mikäli tämä kotoamuutto sinua niin vaivaa,kannattaa jutella aiheesta vaikka perheneuvolassa,tai jonkun muun ammattiauttajan kanssa.Ymmärrän kyllä että tunnet itsesi ehkä jotenkin "petetyksi",että sinulle annetaan ns.epäluottamuslause, jne.Siksi onkin hyvä selvittää asia perusteellisesti kaikkien kesken ettei jää kellekään väärinkäsityksiä.
................................................
Ole onnellinen, jos itse olet siinä tilanteessa, että voit luottaa lapsesi heidän isälleen. Et ole paljonkaan maailmaa nähnyt, kun yleistät "En ymmärrä miksi jotku äidit niin peräänantamattomasti pitävät lapsiaan itsellään". Takana voi olla raakaa perheväkivaltaa. Tälläiset miehet tekevät kaikkensa tehdäkseen ex vaimolleen ja lapsilleen kiusaa. Herää prinsessa ruususen unestasi.
väittää jotenkin ap:n miestä kelpaamattomaksi tai väkivaltaiseksi......
15 vuotias on kykenevä itse päättämään missä asuu.
piste.
Isoisäni luo, kun olin 15, halusin olla rauhassa, halusin näyttää, että pärjään ilman ylisuojelevaa äitiä, joku tuntui pitävän minua alle 10 vuotiaana. Tuntui kurjalta, kun minulta ei edes vaadittu enempää. Ratkaisu oli oikea, eri asia on sitten se, onko koti, minne muuttaa kunnollinen... eiköhän 15 vuotias tiedä senkin. Älä äiti loukkaannu, poika tarvitsee isäänsä enemmän kuin sinua tuossa iässä :)
ekaks:olen paljonkin maailmaa nähnyt!!miten voit väittää ja päätellä tällaista yhden tuntemattoman nettikirjoituksen perusteella?siis tuntematta minua?
tokaks: kirjoitukseni koski tätä ap.tapausta.koska äiti ei maininnut mitään väkivallasta oletin ettei sitä ole.tuskin 15-vuotias poika menisi väkivaltaisen isänsä luo vapaaehtoisesti!törkeää nuoren käsityskyvyn aliarvoimista tuollainen.
mitä tarkoitin että äidit peräänantamattomasti pitävät lapsia itsellään koskee sekä avioliitossa olevia että eronneita. tietysti väkivaltatilanteet ovat erikseen, poikkeuksia!!kuten jo sanoin ap.kirjoittaja ei maininnut mitään tälläisesta.
lopuksi,että olen kokenut yhtä sun toista maailmassa,elämässäni enkä tosiaan nuku prinsessa ruususen unta.käsittämätöntä mitennäillä palstoilla jotkut alkaa haukkua arvostella perusteettomasti tuntemattomia ihmisiä.sitä paitsi täällähän voi kuka tahansa esiintyä kenenä tahansa.
jos sulla on ollut raakaa väkivaltaa suhteessasi,otan osaa syvästi ja toivon voimia jaksaa eteenpäin. hyvää jatkoa sulle!!
Näin meni meilläkin.
Isä ei ole ottanut 15 vuoteen mitään vastuuta mistään mm elatusmaksut on ulosmitattu häneltä.
Maanantaina lapsi vaan ilmoittaa, että muuttaa isänsä luo. Hän ei kuulemma voi olla kotona, kun meillä vaan huudetaan ja kohdellaan, kun pikkulasta (16vee)
Isä oli sitä mieltä, ettei voi kieltää lasta tulemasta hänen luokseen.
Järkyttävää huomata, mitä tuon ikäinen arvostaa!! Vapautta ja sitä että saa olla yömyöhään ulkona. Kaikesta muusta viis.
Järkyttävää huomata, että vaikka kaikkensa on itse yrittänyt, niin silti ei aina asiat suju.
En tiedä miten olisi pitänyt suhtautua. Mutta ei mun mielestä lapset nyt noin vaan kotia vaihda! Tosin itse tein ratkaisun; otin avaimet, ja pyysin lähtemään saman tien. Mun mielestä tuossa oli kyse teinin kiittämöttämyydestä. Olkoon siellä missä on hänen mielestään hyvä olla. Katsotaan tilannetta uudestaan muutaman viikon kuluttua.
Miksi tulkitset lapsesi olevan kiittämätön. Eihän hän saanut itse valita syntyykö hän tähän maailmaan vai ei! Sen päätöksen olette tehneet te vanhemmat. Teidän velvollisuutenne on hoitaa lapsenne aikuisuuden alkuun asti, eikä siitäkään tarvitse olla erityisen kiitollinen. Lapsen hankkiessanne olette sitoutuneet hänestä huolehtimaan, oli lapsenne sitten kiitollinen tai ei.
Itse en olisi missään nimessä ajanut lasta noin pois kotoa. Itse olisin tuon ikäisenä lapsena loukkaantunut sinuun lopullisesti, jos äitini olisi käyttäytynyt sinun laillasi. Lapsella pitää olla oikeus myös erehdyksiin. Ajattele mitä tapahtuu jos yhteiselo isän kanssa ei onnistukkaan ja lapsesi kokee, ettet sinä häntä enää rakasta tai kotiin halua. Hänhän voi vaikka päättää päivänsä.
Valitettavasti et ole antanut itsestäsi kovin järkevän kasvattajan kuvaa.
Kiitos, sehän on hienoa, jos sinä itse olet kaikessa onnistunut. Eikö yh vanhempi saa väsyä? Pitääkö jaksaa, olla aina onnistunut?
Varsinkaan, kun täällä ei voi kertoa kaikkea taustaan liittyvää, niin ei kannattaisi olla niin hirvittävän jyrkkä??!!
Kuka sanoi, että lapsi saa palata kotiin?
koti se on siellä isänkin luona.
itse olen nuori, ja vanhempani on eronnut.
jos lapsesi muuttaisi insänsä luokse niin olisiko se siellä miten tykkää? asetettaisiinko hänelle rajat siellä ja säännöt?
asia on kuitenkin sellainen että olet pää vastuussa lapsesta kunnes hän täyttää 18 vuotta,
mutta keskustelkaa lapsesi kanssa että miksi hän sinne tahtoo?
itse haluaisin isälle muuttaa, ainakin kaksi kuukautta sitten, mutta jokin muuttui, reilu vuoden päästä pääsen ripiltä ja keskustelin isän kanssa että olisi ihanaa jos hän tulisi perheensä kanssa juhliin, mutta ei! hän vihaa äitiäni niin kuin myös hänen uusi vaimo.
uudet sisarukseni olisi silloin 2 vuotta, ja he estäisivät heidät tulemasta juhliini, raukkamaista!
ehken isä katuu sitä, jos ei lapsen rippijuhliin viitti tulla niin se on sen ongelma. en jaksa tapella asiasta kenenkään kanssa. joskus saattaa katua asiaa että ei tullut.
mutta puhu poikasi kanssa asiasta vakavasti!
On toi ihan normi jutska.mäkin muutin isälleni,kun olin 12,koska en äitini kanssa halunnu asuu.
jos tyttö haluu muuttaa,ja on onnellisempi isällään,niin miksi enää jahkailet!!!
Tehkää asiasta sosiaalitoimistossa virallinen paperi, että vaikka vuoden kokeilee. Sinun ja lapsen tapaamisoikeudet siihen kannattaa laittaa myös. Huoltajana säilyt, vaikka lapsi asuisikin muualla.
Sopikaa yhdessä, mitä isän luo muuttaminen tarkoittaa, sopikaa, että edestakaisin kahden kodin väliä ei laukata vaan lapsi sitten myös asuu sen vuoden isänsä luona ja tilanne katsotaan sitten vuoden kuluttua uudestaan.
Lapsi hakee tuossa iässä itseään ja hänestä tuntuu, että isän luona olisi nyt parempi asua. Ehkä siellä todellakin on "lepsumpaa" ja hän ajattelee pääsevänsä helpommalla siellä asuessaan. Ihan normaalia nuoren käyttäytymistä.
Joudut tietysti maksamaan elatusmaksua lapsen isälle ja lapsilisäkin käsittääkseni menisi sitten siihen osoitteeseen, missä lapsi asuu.
Oma tyttäreni suunnitteli kovasti kotoa pois muuttamista, kun lähtee syksyllä todennäköisesti ammattikouluun (15v nyt). Hän kävi keskustelemassa kuraattorin kanssa muutaman kerran ja hän selvitti elämän realiteetteja tyttärelleni ja yht'äkkiä muuttopuheet loppuivat kuin seinään.
Mä muutin kotoani 15-vuotiaana, kun lähdin muualle kouluun. Päätöntä?
Jotkut perustaa jopa jo perhettä siinä iässä.
Sun lapsi ei oo lähdössä muuta kuin isän luokse. Se on kuule sellainen ikä, että silloin haluaa jo itse tehdä omia ratkaisuja. Mitä enemmän estelet, sitä varmemmin epäonnistut.
Tottakai on väärin, ettei se ole mitään aikasemmin sun kanssa jutellut. Anna vähän löysää. Jos isä on suht OK, niin anna kokeilla. Sano, että milloin vain voi palata takaisin.
Vaikea tietysti sanoa, kun ei yhtään tarkemmin tiedä asiasta. Huoltajuusasiaan ota kantaa.
lapset haluavat testailla sitä ja tätä.
Jos olet kelvollinen kasvattaja, vastaus muuttoon on EI.
EIEIEIEI.
päätöntä ole. Itsekin asun isän luona. Anna lapsen asua isä luona, jos hän haluaa. Et ole lapsen vanhempana mitenkään erikoisasemassa verrattuna toiseen vanhempaan.