Asuntojen hinnoista puhuttaessa tuntuu unohtuvan tärkeä seikka eli asumiskustannukset. Nehän nakertavat asukkaan ostovoimaa joka kuukausi "huomaamatta".
Esitän kolme kustannuksiin vaikuttavaa trendiä (saa väittää vastaan), jotka vaikuttaa lähitulevaisuudessa todella runsaasti asuntojen hintoihin:
1) 1960-70 luvun lähiöt tulee peruskorjausvaiheeseen
Putki-, julkisivu, ym. isot remontit pamahtaa päälle. Remonttien tekijöitä on vähän suhteessa rempattaviin kohteisiin. Seurauksena remonttien hinnan kallistuminen. Putki julkisivurempan 500-700 euroa/m2 tarkoittaa 75 m2 kolmiossa asuvalle uutta 40.000-50.000 euron lainaa korkoineen maksettavaksi. Ikävä lisätaakka keski-ikäiselle tai eläkeikää lähestyvälle joka juuri luuli saaneensa asuntolainat maksettua.
2) Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Suurilla ikäluokilla on runsaasti varallisuutta, ja he elävät vanhoiksi ja sairastavat pitkään. Haluavat siis asua "helpolla" ilman asuntohuolia ja lähellä kaupallisia ja kunnallisia palveluja. Hyväkuntoisten kaupunkiasuntojen (kerrostalo, rivitalo, palvelu- yms. talot) kysyntä tulee entisestään nousemaan. OK-taloja vapautuu suurten ikäluokkien muuttaessa paremmin itselleen sopiviin asuntoihin.
3) Energian hinta tulee nousemaan
Energian hinta (öljy maakaasu) tulee nousemaan jatkuvasti. Tämä näkyy paitsi bensan hinnassa välillisesti lähes kaikissa tuotteissa (tuotanto, kuljetukset ja varastointi ym. kallistuu). Lämmitysmuoto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kustannusten hallinnassa. Kustannusmielessä pahimmat kärsijät tulevat olemaan ne kehyskunnissa kahden auton varassa elävät, joiden on työn puolesta ajettava päivittäin 50 - 200 km matka.
Moni tulee ihmettelemään "miksi rahat ei riitä".
Kustannusralli on vasta alkamassa.
Kannattaa siis miettiä ajoissa omia valintoja.
Suositukseni "tavalliselle tallaajalle": Kannattaa hankkia uusi/uudehko kerrostalo- tai rivitaloasunto palvelujen ääreltä, koska sen arvo säilyy/nousee ja kalliit remontit ei rasita kuten 60-70-luvun asunnoissa. On syytä välttää joutumista kehyskuntiin "kahden auton loukkuun".
Esitän kolme kustannuksiin vaikuttavaa trendiä (saa väittää vastaan), jotka vaikuttaa lähitulevaisuudessa todella runsaasti asuntojen hintoihin:
1) 1960-70 luvun lähiöt tulee peruskorjausvaiheeseen
Putki-, julkisivu, ym. isot remontit pamahtaa päälle. Remonttien tekijöitä on vähän suhteessa rempattaviin kohteisiin. Seurauksena remonttien hinnan kallistuminen. Putki julkisivurempan 500-700 euroa/m2 tarkoittaa 75 m2 kolmiossa asuvalle uutta 40.000-50.000 euron lainaa korkoineen maksettavaksi. Ikävä lisätaakka keski-ikäiselle tai eläkeikää lähestyvälle joka juuri luuli saaneensa asuntolainat maksettua.
2) Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Suurilla ikäluokilla on runsaasti varallisuutta, ja he elävät vanhoiksi ja sairastavat pitkään. Haluavat siis asua "helpolla" ilman asuntohuolia ja lähellä kaupallisia ja kunnallisia palveluja. Hyväkuntoisten kaupunkiasuntojen (kerrostalo, rivitalo, palvelu- yms. talot) kysyntä tulee entisestään nousemaan. OK-taloja vapautuu suurten ikäluokkien muuttaessa paremmin itselleen sopiviin asuntoihin.
3) Energian hinta tulee nousemaan
Energian hinta (öljy maakaasu) tulee nousemaan jatkuvasti. Tämä näkyy paitsi bensan hinnassa välillisesti lähes kaikissa tuotteissa (tuotanto, kuljetukset ja varastointi ym. kallistuu). Lämmitysmuoto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kustannusten hallinnassa. Kustannusmielessä pahimmat kärsijät tulevat olemaan ne kehyskunnissa kahden auton varassa elävät, joiden on työn puolesta ajettava päivittäin 50 - 200 km matka.
Moni tulee ihmettelemään "miksi rahat ei riitä".
Kustannusralli on vasta alkamassa.
Kannattaa siis miettiä ajoissa omia valintoja.
Suositukseni "tavalliselle tallaajalle": Kannattaa hankkia uusi/uudehko kerrostalo- tai rivitaloasunto palvelujen ääreltä, koska sen arvo säilyy/nousee ja kalliit remontit ei rasita kuten 60-70-luvun asunnoissa. On syytä välttää joutumista kehyskuntiin "kahden auton loukkuun".
Vastaukset 5
Vanhimmat
...jos ei halua asua huonosti rakennetussa neukkukuutiossa tappelemassa naapureiden kanssa? Kyllä kehyskunta rulaa.
Jos kaksi vähänkään koulutetumpaa työskentelee esim. liukuvalla työajalla on mahdollista vaikka kahden henkilön kulkea edullisesti kehyskunnasta autolla.
Eipä tuommoinen nykybensa/diesel vie kuin bensaa 6,5L /100km tai dieseliä 4,5 - 5,5L /100km. Eipä tuosta paljoa kuluja tule jos pelkkiä polttoaineita katsoo.
Oletkos muuten huomannut, että keskimääräisessä HKI/ESPOO/VANTAA OK-taloudessa on 1 tai jopa 2 autoa. Kummallista.
Nääs vero yms. vähennykset saa myös kun ajaa sieltä maalta.
Itse en suosita yli 40km/suunta (40min). Jokainen tyylillään.
Ei tule onnistumaan.
1. Työpäivät venyvät.
2. Lapset kellonympäri hoidossa?
Kehyskunnan ok-asukas voi tulevaisuudessa tilata palvelut kotiinsa modernissa muodossa ja verovähennysoikeuksin. Omaa autoa ei välttämättä tarvitse olla. Kalaretkelle riittää ääritapauksessa pappamopokin.
Kunnan keskuksista lähtee palvveluyrittäjä mielellään syrjemmällekin matkaan. Tulee kilometrikorvausta ja päivärahaa. Autossa on mukava tehdä työpäivää.
Kaupunki keskuksilla ei tule olemaan mielekästä käyttöä sen jälkeen kun tehtaat on lopetettu. Ei kasvukeskuksiin tarvita kuin hallintovirkamiehä ja liikemiehiä, joista niistäkin osa voi tehdä työnsä sivummalta tietotekniikan keinoin.
Luonnossa asuvalle eläkeläisille riitttä kun on omat miehet politiikassa syrjäisen asumisen mahdollisuuksia ajamassa.
Eriasia on nuoret, jotka haluavat kokoontua, käydä koulua yhdessä. Heidän vanhempiensa lie syytä hakeutua kaupunkiin kalliiseen asuntoon?
Olihan ennekin kauppa-autot
Suositukseni "tavalliselle tallaajalle" jos vain budjetti riittää: Kannattaa tehdä ainakin osittain itse uusi omakotitalo palvelujen äärelle, koska sen arvo säilyy/nousee ja kalliit remontit ei rasita kuten 60-70-luvun asunnoissa. Osittain itse rakennetun talon rakentamisen laatu on myös tiedossa. Ei myöskään tarvitse tapella naapureiden kanssa yhtiön asioista. On syytä välttää joutumista kehyskuntiin "kahden auton loukkuun".