eli jos tilanne niin että henkilö X pahoinpdellyt(mahd.törkeä) henkilöä Z ja Z ei halua syytettä tai mitään muutakaan, ja kytät sanoo henkilölle Z että se on pakko tehä(syyte siis) että menee automaattisesti syytäjälle. onko totta? ja jos niin miten henkilön X tuomion voisi välttää/kumota; kun Z ei sitä halua? kun Z-henkilölle on tullut jo joku paperi, jossa X:lle "Määrättävä ehdollista tuomiota" mitä se tarkoittaa ja mitä toimia he henkilön Z olisi tehtävä että henkilö X säästyisi kaikilta tuimioilta, myös merkinnältä rikosrekisterissä? tai ylipäänsä voiko kytät/tms sanoo vaan et ilmotus tehään nyt??
kyttien laki?
.............
101858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely ei ole asianomistajarikos, vaan ainoastaan lievä pahoinpitely. Joten z:llaa vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Hän tosin voi oikeudenkäynnissä esittää, että rangaistus olisi lievä ja olla vaatimatta vahingonkorvausta, mutta se tuskin johtaa toivottuun tulokseen.
Poliisilla ei ole painostuskeinoja siihen, että z on velvollinen ajamaan syytettä tehokkaasti.
Pyydän lisäksi, jos Mätämuna kommentoi tätä kirjoitusta, että jättäisi minun moittimiseni pois ja keskittyisi vain jutun materiaaliseen puoleen.
nostaako kytät siis automaattisesti syytteen tms, vaikka sitä ei haluttaisikaan?
Kytäthän ei sitä syytettä nosta, vaan sen tekee syyttäjä. Pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely ei tosiaan ole asianomistajarikoksia mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että ko. asioista tehdään aina rikosilmoitus, halusi asianomistaja sitä tai ei. Poliisi ei tuota asiaa päätä vaan sen määrää laki.
Jos syyttäjä vaatii ehdollista, niin kyseessä tuskin on mikään kovin mieto pahoinpitely.
syytteen nostaa aina virallinen syyttäjä ja syyteharkinnassan hän on kuin istuva tuomari, joka ottaa huomioon niin puolesta kuin vastaankin olevat punktit. Sitten jos päättää nostaa syytteen, on syyttäjä ikäänkuin syytetyn vastapeluri ja "painaa päälle kuin yleinen syyttäjä".
Jos on selvästi tapahtunut rikos ja syyttäjä jättää syytteen nostamatta, syyllistyy syyttäjä itse virkavirheeseen, hänen on se pakko nostaa. Syytetyllä on puolustukselliset mahdollisuudet ja voi yrittää vääntää syyte siten, että se on "tavallisen" rikoksen asemesta lievä, jolloin tuomio on lievempi tai jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai syyte hylätään.
sen seikan "halutaanko" nostaa syyte perustuu juuri syyttäjän "haluun" Asianomistaja, eli uhri voi sitten olla yhtymättä syyttäjän syytteeseen ja toivoa, että syyte hylätään. Rangaistuksen ratkaisee aina tuomioistuin, ei kytät eikä syyttäjä.
No niin, unohdetaan menneet ja lähdetään eteenpäin puhtaalta pöydältä, sopiiko ?
Kyllähän me lakia tuntevat tiedämme, että ROL:sta löytyy parikin pykälää, missä luetellaan tapaukset, jolloin syyttäjän ei tarvitse syytetä nostaa.
Laki «oikeudenkäynnist»ä rikosasioissa 11.7.1997/689
...
7 §
Virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta:
.
.
8 §
Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta, milloin:
Miks pitää yleensä koskee keneenkään jotta tulee ko. rangaistuksia...
rusikoitu ei halua tekijälle rangaistusta? Pelkääkö että seuraava rusikointi on vielä pahempi?
Niin, palstan oikeustietäjät.. Jos juttu menisi oikeuteen törkeänä pahoinpitelynä, eli sen yleisen syytteen alaisena. Siellä todettaisiin, että kyseessä olikin "vaan lievä" pahoinpitely? Ts. siinä olisi syyllistytty rikokseen, mutta "vain" asianomistajarikokseen? Voisiko oikeus tuossa tapauksessa antaa mitään tuomiota, jos asianomistaja ei sitä vaadi?
mikäli prosessissa todetaan, että juttu on vääntäytynyt lieväksi ja asianomistaja vaatii, että syyte hylätään, niin silloin tapahtuu näin. En kuitenkaan voi ymmärtää, miksi uhri haluaa ottaa vastaan itseensä kohdistuvan rikollisen teon, kun laki tarjoaa mahdollisuutta vaatia rangaistusta ja yksityisoikeudellista vahingonkorvausta.