Olen miettinyt jos toisi -99 Hayabusan Saksasta. Olen kuitenkin kuullut kauhujuttuja siitä miten maahantuoja Suomessakin vaihdatutti tiettyjä osia kaikkiin Busiin. Samoin olen kuullut myös että rungon kestävyyden kanssa on ollut jotain ongelmia. Olisiko kellään faktatietoa asiaan liittyen? Eli missä vuosimalleissa kyseisiä ongelmia on ollut (vai onko ollenkaan)?
Suzuki Hayabusa
Homeboy
185878
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onhan niissä tuon ikäisissä ollut tosiaan ongelmia takarungon kestävyyden kanssa ongelmia. Alumiininen on murtunut erityisesti jos on käytetty 1-puolista putkea jne. Tämän takia useisiin on vaihdettu teräksinen takarunko => kyllä kestää. Toinen heikko kohta on ollut nokkaketjun kiristäjä, joka vaihdettiin maahantuojan piikkiin. Huolissaan ei asiasta kannata olla, sillä nämä ongelmat ja ratkaisukeinothan ovat olleet yhteneväisiä kaikkialla eikä suomen maahantuojan keksintöä....
... mielestäni pitäisi olla isoja kummallisuuksia tuonnissa ja rekisteröinnissä. Ostin juuri itselleni liikkeestä -99 mallisen tuontimopon. Liike hoiti mopon kilpiin. Mielestäni meni ihan rutiinina eikä pyörälle tarvinut tehdä mitään.
Perä on edelleen alumiininen jonka olen ajatellut vaihtaa rautaiseen.
Tuodessaan kannattaa varmistaa että nokkaketjun kiristin on jo uusittu. Täällä Suzuki ei suostu tekemään vaihtoa takuuna tuontivehkeeseen, vaan kehottaa vain asioimaan Saksan maahantuojan kanssa. Kyllä ne sitten suostuvat myymään tietysti täällä kiristinkitin, joka maksaa pauttia rallaa tuhannen vanhaa rahaa arviolta 3,5 h työtä. Uuteen kiristinkittiin kuuluu laaharit, ulkopuolinen öljyletku ja kiristin.
Samaa puotiahan tuo nykyään on!
... mutta kirjoittamani perustui täysin puhelinkeskusteluun Suomen putiikin kanssa reilu kuukausi sitten. Tiedustelin ennen ostopäätöstäni noista konkeloista joita voi tulla. He sanoivat että jos on takuun piiriin kuuluvia ongelmia Saksasta tuodun kanssa, ota yhteyttä Saksaan tai saat kyllä täältäkin osat mutta ostamalla ne.
Hiukan kuulostaa hurjalta väite että pitäisi lähteä saksaan korjaamaan takuu juttuja. Tehdasvirheet ainakin autoalalla korjataan merkkiliikkeissä, olipa rekisterikilvessä mitä koukeroita tahansa. Ei se metalli muuksi muutu vaikka valtio vaihtuisikin. Onko pyörissä sitten eri kohtelu kuin autoissa?
Suomessa toi takuuhomma menee kai niin,että jos tuotteessa ilmenee vikaa,niin se korjataan myyntiliikkeessä.Jos joku ostaa pyörän Saksasta,niin....joo,ei välttämättä ihan yksinkertainen homma.
Lisäksi,kun menee Suomessa jälleenmyyjäliikkeeseen kyselemään takuukorjausta Saksasta tuotuun pyörään,niin suomi-myyjän kiinnostus hommaan jokseenkin vähäinen."Kun et pyörää ole meiltä ostanutkaan,niin korjauta missä tykkäät!"-tyylisiä tapauksia on paljon.Ja voi olla joskus vaikeaa,esim.suomestakäsin lähtee hakeen varaosia pyörään,missä muusta maasta tuodun osat/säädöt ehkä erilaiset kuin suomi-pyörässä.
Tuontipyörillä on aivan yhtäläiset takuut kuin suomipyörillä. Tästä oli joskus vuosi sitten juttu Hesarissa. Kannattaa ottaa kuluttaja-asiamieheen yhteyttä. Sieltä se selviää.
Ostin keväällä -99 Hayabusan.6000km-takuuhuollon jälkeen alkoi ongelmat.Kone sammuili ja nyki.Välillä toimi parikin päivää.No,korjaamolle tietty laite.Siellähän se sit olikin lopun kesää.Kuntoonhan se tietty laitettiin.Myin pyörän talvella.Seuraavana kesänä uus omistaja soitteli ja kyseli mitä vikoja laitteessa oli ollut.Kerroin tietty ja kaveri sanoi,että samat vaivat oli uusiutunut.Sen jälkeen ko.pyörän historiasta en oo kuullut.
No,-99 mallistossa kai kahdeksassa yksilössä oli samaa tuskaa.Johtui polttoaineen liuottaneen bensaletkuista kumia,joka tukki suodattimet(3kpl)ja sitä kautta ruisku alkoi pätkimään.Nokkaketjun kiristäjä vaihdettiin kahteen eri kertaan tuon ekan 6000km aikana.Muuten ihan kiva laite.Tietty iso ja painava.Ulkonäkö herättää kyllä mielipiteitä puolesta ja vastaan.
onko tietoa veroista paljonko jää maksamaan?
Tässä laskelma. Korjatkaa vaan jos ei ole siellä päinkään...
Hinta Saksassa 6999 € (ensirek 5/99)
vero 4911 € (jos rek. 4/03)
TOTAL 11910 €
käytin apuna Hannulan laskuria http://kotisivu.mtv3.fi/thannula/vero.html
Eli jos olet ostamassa prototyyppiä, tulee olla valmis uusimaan erinäisiä osia niiden hajoillessa. Ei koskaan tiedä mikä osa putoaa vai putoaako kyydittävä kun takajakkara tippuu matkasta. Sinuna ostaisin vanhan kunnon ZZR 1100 (ja miel. sen vio. oranssin). Sehän on ihan idioottivarma matkamopo. Raskas ja hidas kylläkin mutta vakaa vauhtiin päästyänsä. Niitä on kuiteski tehty yli kymmenenvuotta. Ja mahdolliset / harvat viatkin jo tunnetaan ja tiedetään.
Peli on muuten tänään 18.30. Hyvä ILVES!!!
Onko kyseessä oma kokemus vai maailmalta haalitut kaikki mahdolliset vikahuhut?
Tämä asia voidaan kääntää toisinkin päin. Kannattaisi miettiä sitäkin kuinka monta busaa maailmalla toimii. Yleensä ongelmat saavuttavat suurimman julkisuuden. Jos itselläni on rakkineen kanssa ongelma, tuon sen esille mahdollisesti kysellen neuvoa. No pointti on että se pääsi julkisuuteen. Jos vimpain toimii, olen hiljaa ja nautin ajelusta. En toitota pitkin juorupalstoja että hei mulla toimii...
Kawasakissa on ollut omia ongelmia myös. Mm. eivät ole loistaneet venttiileillään.
Mitä tulee käyntiongelmiin pätkimisineen ja pikku hikkoineen. Sellaiset ongelmat lisääntyvät aivan varmasti elektroniikan tulon myötä joka pyörämerkissä.
Toinen asia ovat rakenteelliset ongelmat. Joskin busa on ollut ensimmäinen joka on saanut suuren kuuluisuuden heikosta peräjakkarasta, on jatkoa varmasti odotettavissa tulevaisuudessa muissakin merkeissä. Ei tarvitse muuta kuin katsoa nykypäivän ärräpyöriä ilman katteita. Linjoista pyritään tekemään mahdollisimman teräviä. Pyrstön on oltava litteä jolloin ylä ja alatangon kiinnityskohdat lähenevät toisiaan kiinnittyessään päärunkoon. Rakenteista poistetaan jatkuvasti materiaalia edellisiin versioihin nähden koska uuden mallin on oltava aina tehokkaampi ja "kevyempi" kuin edellisen. Silloin rungossa käytettyjen kennorakenteiden merkitys kasvaa radikaalisti. Jos rakenteessa ei ole virhettä, se voi olla kestävä mutta pienikin halkeaman alku tai muu vastaava valuvirhe voi heikentää rakennetta radikaalisti. Lisäksi toleranssit lasketaan paljon kapeammiksi kuin alle 90 luvun pataraudasta tehdyissä pyörissä.
Juuri näitä asioita tullaan kummastelemaan parin vuoden päästä, kun paikalta kaadettu 1000GSXR ( joka on vissiin 168kg/165hV sukkela liikkumaan) onkin menossa sulattamoon. Korjaushitsaukset/rungonoikaisut tulevat jatkossa vähenemään juuri mainitsemiesi asioiden vuoksi.
Silläpä kannatan vanhaa, tuttua ja turvallista konstruktiota aidoilla kaasareilla yms. sähköheebeleillä. Tuo elektroniikka kun ei vielä ole niin tuttua MP-tekniikassa kuin autoissa.
Itselläni ollut 5 vanhaa kawaa, ilman vikoja... Eiku edellisessä ZZR:ssä se tyyppivika 2. vaihde. Mutta sehän oli niitä tuttuja vikoja. Ei ennalta-arvaamaton.
Mutta: Jos lauantaina käy tuuri kävisin hakemassa kaupassa sen uuden Busan...
Moottoripyöräily on kallista joka tapauksessa. Sillä rahalla mikä menee hyväkuntoiseen isompaan pyörään, vakuutuksiin, renkaisiin, ketjuihin... kaikkeen kulutusroinaan ja tietenkin viriosiin on melkoinen. No joku ei virityksistä välitä ja selviää vähän vähemmällä tinkien ehkä kaikessa. Jollekin riittää että on moottoripyörä ja käy sillä vain snagarilla. Itse ajan kesässä keskiarvokilometreihin nähden paljon. Siksi haluan että myös pyörän ajo-ominaisuudet ovat hyvät. Moottoripyöräily on ainoastaan harrastua. En halua ajaa "vanhalla" konservatiivisellä ja raskaalla "vakaalla" matkajuhdalla, vaan tämän harrastuksen on omassa lajissaankin tarjottava arjesta poikkeavia kokemuksia. Olen ajanut näillä isoilla sporttipyörillä Blackbird, ZX-12R ja Hayabusa. Busa ei jättänyt kysymyksiä vaan valinta oli käytännössä tehty. Nämä on tietysti makuasioita.
Pointtini on että vaikka modernin pyörän korjaukseen voi mennä enemmän rahaa kuin vanhemman, valitsen silti tällä hetkellä modernimman koska se on ainoa joka voi tarjota minulle toimiessaan haluamiani ominaisuuksia.
Mitä ruiskuun tulee... Ruiskutekniikkaa on autoissa valmistettu ja kehitetty kohta jo 20 vuotta. Sinänsä elektroniikka pyörässä ei ole sen kummallisempaa. Systeemissä on yksi ällikeskus joka mittailee koneen arvoja antureilla. Anturit ovat yksinkertaisia, kukin omissa positioissaan ja mittaavat yhtä suuretta. Sitten on tietysti vielä kuparijohtoa. No eihän se loppujen lopuksi ole mikään monimutkainen, sehän on itseasiassa yksinkertainen. Suurin syy ruiskupelien ongelmiin on yksinkertaisesti johtoliitokset ja viallinen anturi. Tämmöiset viat pystyy korjaamaan helposti kotikonstein. Esim. busan boxissa on ruiskun tapaan muisti johon jää vikakoodi jos boxi haistaa jonkun anturin rikkoutumisen. Koodin saa luettua myös kotikonstein mittaritaulusta.
Jos verrataan kaasari ja ruiskukoneen käyntiä, niillä on melkoinen ero. Aikaisemmin hieman kiristetty tonninen cebari kävi kaikkien säätöjenkin jälkeen tyhjäkäyntiä kuin kaksitahtinen, eli ruplutteli millä pytyllä sattuu. Busse käy todella nätisti ja lyö jokaisella pytyllä tasaisesti. Lisäksi kaasuun vastauksella on mieletön ero. Kaasarissa tulee nopeilla kierrosten nostoilla ontumista, mutta ruisku vastaa välittömästi.
Keskustelu on rönsyillyt hieman sivuun Homeboyn kysymyksestä mutta ehkä tämä antaa jollekin jotakin vastauksia.
Vuodesta -01 eteenpäin tehtaalla asennetaan rautaperä. Alempiin vuosimalleihin perä on vaihdettavissa. Mielestäni tuonnissa ei ole kummallisuuksia.
Täähän ei tietty tähän Busa-juttuun juuri kuulu,mutta ekat polttoaineenruiskutuslaitteet valmistettiin jo 50-luvulla.Siis vanha keksintö.Nykyään tietty jo ihan eri laitteita,mitä kehitykseen tulee.
Suomessa EI saa korjata runkoa millään tavoin. Olipa se sitten alumiinia tai terästä. Sinä kannatat vanhaa, turvallista tekniikkaa. Hyvä. Miten oli muutama vuosi sitten autojen kanssa? Ukot baareissa kertoivat juttuja miten ei kannata noita KAT:ti autoja ostella, kun niihin katit maksavat hirveästi ja oli mukamas kuultu että niitä meni melkein joka tankkausen jälkeen uusiksi....HEH. No juttuja riittää ja mielipiteitä myös, mutta minä en ainakaan enää jaksa sitä vanhaa tyyliä jossa aina on jokin säätö pielessä tai kaasarit tulvivat tai jotain yhtä kivaa. Nykytekniikalla on se etu, että kun siitä pitää huolta, niin se yleensä pelaa. Ja silloin se pelaa vaivattomasti ja hienostuneesti. Tämä oli suurin ero sen valtavan voiman lisäksi jonka huomasin vaihtaessani XX:n Hajikseen. Ja paluuta kaasareihin ei enää ole, jos vain pelimerkit riittää.... Ei ole muuten ollut mitään vikaa vielä. Tosin matkaa on taitettu 13tkm vasta...
Kyllä ruisku on toimiessaan täysin eri planeetalta kuin kaasarit. Ajelin viime kesänä pariin kertaan Hondan XX:llä. Testihärveli oli... oisko ollut vuoden -98 vehe mutta joka tapauksessa kaasareilla ja täysin alkuperäinen/vakio. Itselläni oli tuolloin 1000 cebari johon oli vaihdettu putket ja suuttimet. Minua vaivasi että 5000 kierroksen jälkeen kaasu nopeasti avattaessa tapahtui vajaan sekunnin miettimistä. No kun pääsin XX:n päälle niin hämmästyin että se mietti vielä kauemmin ja voimakkaammin samoilla kierrosalueilla. Ilma oli tuolloin hieman viileä. Suutin ja neulasarja olisi varmasti korjannut asiaa... tai sitten ruisku. Ruisku XX:ää en ole testannut mutta busan olen. Se ei jättänyt enää kysymyksiä siitä mikä on seuraava leikkikalu. Kone vastasi kaasuun heti miettimättä ja kakistelematta. Lisäksi upea vääntö kautta koko kierrosalueen.
Onko muuten tietoa paljonko oikeasti noissa XX:ssä on tehoa? Jossakin ilmoitetaan yli 160 hv ja toisaalla taas reilut 150 hv.
mitattiin 153hp kampuralta (siis laskettu arvo, takapyörätehoa en muista). Siinä oli kyllä kaasarit huonosti paikoillaan, kiitos Tuusmotorin "huollon", joten hieman enemmän siinä varmaan olisi ollut kaasarit kiinnitettynä, mutta siinä oli suutinsarja, suodatin ja Acran 4-1 putki jotka, varsinkin putki, lisäsivät tehoa ja varsinkin ajettavuutta, kun pyörä keveni juuri oikeasta paikasta eli keskipisteen kauimmaisesta kohdasta. Brandtin penkittäjä näytti sitten minulle muiden XX:ien käyriä ja minulla oli ihan parhaimpien joukossa, paitsi että teho alkoi leikkaantua hieman aikaisemmin kuin muilla, johtuen ilmeisesti noista kaasari-ongelmista. Hyvä ja nopea pyörä sekin oli kuitenkin! Susse oli penkissä n.1000km ajettuna ja siitä löytyi takapyörältä 161,5hp. Ja ero on huomattava, varsinkin alakierrosten herkkyydessä (eli väännössä jota oli 140nm).