kaksosnainen-skorpionimies

En tunne montaa skorpionimiestä mutta onko tää jollain lailla tyypillistä.


En tunne kyseistä merkkiä entuudestaan, mun tuttavapiirissä ei (tietääkseni) ole muita skorppareita.

Mulle kävi näin:
Satuin samaan illanviettoon yhden miehen kanssa kenet jo entuudestaan tunsin yhteisten tuttujen kautta mutta en mitenkään henkilökohtaisella tasolla. Siinä illan kuluessa juteltiin paljon keskenämme ja havaitsin jonkinlaista, aika vahvaa kiinnostusta miehen puolelta ja koska satuin olemaan sellaisessa tilanteessa itse omassa elämässä, niin kokeilin vähän viehätysvoimaani.

Meillä oli hauska ilta. Olin ennen tuota iltaa kokenut suhteessani paljon kaikenlaista mikä oli kolauttanut itsetuntoani melkoisesti enkä uskonut omaan viehätysvoimaani ja tämä oli jotain uutta ja piristävää. Hauskan illan jälkeen ei tullutkaan ei-niin-hauskaa -ei minkäänlaista morkkista eikä mitään joskaan ei myös tarvetta uusia tempausta enää.. Ei siihen olisi käytännössä mahdollisuuksia ollutkaan olosuhteet olivat sellaiset. Kuulin ettei hän ole ihan vapaa.. Mulle kuitenkin jäi hyvä mieli ja uskoin että jäi miehellekin ja että juttu oli selvä molemmille osapuolille.

Mutta nyt olen ko tapauksen jälkeen (siitä tapauksestakin on aikaa lähes vuosi jo) sattumalta osunut tämän miehen tielle muutamia kertoja.

Ensinnä tämä on tehnyt selväksi että tuntee vetoa minuun, ehdottanut yhteisiä juttuja ja hyvinkin suoraan sanonut haluavansa tavata (vaikkei ole ihan vapaa) johon itse olen vastannut niin kohteliaasti kuin olen osannut etten halua sotkeutua häneen koska hän on varattu ja se olis väärin kaikkia kohtaan. Sotii omia periaatteita vastaan ja mun mielestä me voitaisiin olla ihan normaalisti kavereita/tuttavia ilman että siitä tarvisi kummankaan osapuoen ajatella mitään sen kummempaa. Ollaan sittemmin tavattukin, tosin sattumalta ja niinä kertoina hän on aina antanu mun ymmärtää että enemmänki kuin ystävyys kiinnostaisi ja aina olen myös oman kantani sanonut ja korostanut että haluan olla ihan vain ystäväväleissä.

Nyt taas jonkin aikaa sitten kävi niin että tämä mies lähestyi mua ja oli samaa mieltään kuin aiemminkin, että kipinää muhun olis. Ja kun kerroin etten tunne samoin ja vaikka tuntisin, ei siitä voisi mitään tulla. -Hän jatkoi hyvin piikikkäästi. Vinoili ja ärsytti, jotenkin sain käsityksen että koitti saada mua ahdistumaan tai suuttumaan. Siihen tyyliin et nyt hän päätti satuttaa mua.

Enhän minäkään satuta häntä.
Meidän merkit kai ei "synkkaisi" kovin hyvin yhteen noin muutenkaan.