jotkut avioparit tuplaavat häänsä?
Pidetään vihkiäiset kaikkine lisukkeineen, - mitä näyttelemistä..amerikoihen hömpötyksiä, sanon mie..PAH!
Pidetään vihkiäiset kaikkine lisukkeineen, - mitä näyttelemistä..amerikoihen hömpötyksiä, sanon mie..PAH!
Miksihän
Pirre*
411926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
yö?
Siehän sen keksitkin, hyvä sie :)
Tosiaan telkku, siis jälleen telviissio ohjelmasta mie puhun. Niin tänään televisiosta tuli neloskanavalta, kanavalta josta nyt tällaiset hömpötysohjelmat yleensä tulevat, tuli ohjelmaa jostain amerikkalaisesta parista joka vihittiin uudelleen - ja mikä kruunasi kaiken - k o i r a oli morsiusneitona #%¤#""##¤ :(
Nuo o- orvokin opettamat rumat merkitkään eivät kuvaa täysin miun tympimisen määrää...
Että pittää olla pinnallista touhua..
Lehdestä TV-ohjelma,niin et joudu "ärsyyntymään" hömpötys-ohjelmista.Tai ota "kapula" käteen ja vaihda kanavaa.
täällä saa höpistä niitänäitä, vaikka telkkuohjelmankin pohjalta..
Ei ne minua yleensä ärsytäkään, harvoin edes katson tuotyylisiä ohjelmia, enkä tätäkään kuin pienen pätkä.., mutta tarpeeksi...:)
Ei huolta, en saa sydäriä enkä aivohalvausta....:)
kalikka kalahtaa. Pirre, peitelty katkeruus-, kateus- ja vihamöykkykö sisikuntaasi kaivertaa? Mitä PAHia siinä tarvitaan, jos jotkut haluavat juhlia onnellista ja hyvää oloaan vaikkapa kaikkien akateemisten ystäviensä kanssa. Sinullekin voisi tehdä hyvää kohennella oloasi hiukan muutenkin kuin vain ripustautumalla tämän koneen ääreen.
...akateemisuus asiaan liittyy?
Syvimmät tunteet puhutaan kahden kesken, ei kai siihen mitään sirkusta ympärille tarvita.
terv. akateeminen
Vihillekö uuvelleen ..:(
sirkus onkin hyvä sana ilmaisemaan semmoisia "näytelmiä"..ja että minnuu ällöttää ne niiden höpinät niihen koirien kanssa..
Ps. toivottavasti en pilannut päivääsi, tällä negatiivissävytteisellä kommentillani.., mutta joskus ei noita ameriikkalaisia hömpötyksiä jaksa niellä puremata..siis purkamata täällä äklötystään..:)
ystäväni, vai kriitikkoniko, - yksi asia mikä on satavarma on se, etten ole kateellinen, en koskaan enkä kenellekään - muusta voimme kyllä keskustella..:)
Eikös äijäsi enää ottaisi sinua uudelleen?
ja tulihan se sieltä..:))
En tiijjä, en ole kysynyt.., mutta sehän ei muutenkaan ole näiden tuplettien pointti.
Kyllä Amerikkalainen hömppä joissakin asioissa kuin tuossakin menne kyllä mauttomuuksiin, mut jos joku pitää niin pitäköön, mä en kyllä ymmärrä enkäpidä.
nykyihmisen tie. Ne ekatkinhan pitää olla oikeat mahtihäät, joihin kuluu rahaa valtavasti. Joskus tuntuu, että häät ovat avioliittoa odotetummat.
Minä en tätä mistään katkeruudesta kertoile, olen kai vain niin ruohonjuurirealisti, kuten anoppi moitti aikoinaan.
Niin tai näin, häät olivat meillä minimaaliset, mutta meille kyllä riittävät loppuelämäksi. Ei tarvi samaa tosiasiaa vakuutella vähän väliä.
Arki sen rakkauden määrittää.
Vuoden -67 vaihteessa, siis nelkyt vuotta sitten oli tällaiset häät:
Viiden hengen ryhmä suunnisti pikku-fiiulla pappilaan.
Sermonian jälkeen sitten kaupunkia kohti 15 km. päähän viettämään iltaa ravintolaan.
Sisälle mentiin, mutta siinä narikan vaiheilla ryhdyttiin kyselemään ja tukimaan, minkälaiseen tarjoiluun olisi varaa.
Kaikkien rahat kun oli laskettu yhten, todettiin, että reilu seitsemän markkaa(7mk)oli yhteiset varat.
Eipä siinä muuta, kuin suunnitelmaan pikku muutos ja porukka fiiuun ja nakki-kioskille ja koko rahalla makkaraa ja nakkeja.
Jokaiselle riitti syötäväksi.
Häät siis onnistuivat erittäin mieliinpainuvasti. Aamulla ei ollut ainoatakaan krapulaista häävierasta.
Tämä kyseinen vihitty pari vietti juuri 40. vuotishääpäivää, joten liitto oli kahden toisilleen sopivan nuoren oikea valinta.
Talouskin on aivan mallillaan ja oikein esimerkillisiä ihmisiä joka suhteessa.
'
Etköhän Pirrekin heidän tapauksesaan jättäisi sanomatta, pah! Siis, jos saisivat joskus päähänsä ottaa häähumun hieman brameimmin menoin.
No tuskin siitä on pelkoa, sillä heillä on ollut hyvä suhde aina ja elämässä ovat hienosti pärjänneet.
Mutta aivan tosi kertomus "mahtihäistä".
voikin käydä, kun ei tarvitse heti häiden jälkeen alkaa maksamaan niitten aiheuttamaa lainaa. Oppii heti alkuaan itse vastaamaan omiin huutoihinsa.
silloin aikoinaan annettu valinnan mahdollisuutta, - vieraita oli kai jotain toista sataa; jos oisi kysytty - tai oisin nyt tällä järellä siinä tilanteessa, - häät kuitattaisiin luultavimmin maistraatissa käynnillä.
En tykkää mistään prameilevista eleistä.
Mainostamistasi jonkunverran seuranneena on pakko todeta, että sulhasena hääräili emw 34. Noin myöteisesti pystyt puhumaan vain itsestäsi. Erittäin mieliinpainuvasti onnellinen ihminen, jonka talous on kunnossa.
Kusihousu! Sinun mielestäsi tällä palstalla saa vain kitistä kateelliset perseaukiset vai.
joutui jo ottammaan aikuisen vastuun jo lapsena. Äiti kuoli hänen ollessaan kahden ikäinen.
Isäänsä hän joutui omaishoitamaan kymmenvuotiaasta.
Kaikki miestentyöt oli hänen kontollaan, vesi oli lähes kilometrin päässä, puusouvit täytyi aina tehdä. ym. Neljäntoista ikäisenä isä kuoli ja kunta, etsi hänelle sijaiskotia, mutta hän pääsi sukulaisen luokse tänne sisäsuomeen.
Kuvaavaa olosuhteissa, mistä hän maailmalle lähti, oli se, että kunta poltti talorötiskön irtaimistoineen päivineen.
Kodista on muistona vai yksi repaleinen valokuva.
Kaikenlaisista ihmiskohtaloista sitä aikuisuuteen kasvetaan ja saadaan vielä täysipainoinen elämänkaari rakentumaan.
Se joskus laittaa funtsailemaan, miksi niin moni "ikäänkuin pilaa" elmänsä omaehtoisesti, vaikka lähtökohdat ovat ainakin ulkoisesti hyvät.
olisi tuohon ollut. Olikohan koko ajan mielessä, että tämä on pakko tehdä, tästä on pakko selvitä, vai miten tuon kaiken lapsi jaksoi. Eipä ollut lapsuudesta paljon tietoakaan. Ehtikö aina kouluunkaan? Oliko aikaa kavereille? Oliko ketään,jonka puoleen kääntyä suurissa vaikeuksissa?
Mutta jos tuon jaksoi, saikohan siitä tunteen, että jaksaa kaisesta muustakin?
Miten ennen jaksettiinkaan, kaiken ulkonaisen ankeuden ja vaikeuden keskellä? Ja miksi nyt tuntuu huonovointisuus vain lisääntyvän kaiken varallisuudenkin keskellä?
Tuosta elämänsä pilaamisesta yksi esimerkki on se, miksi moni meistä syö itsensä sairaaksi, ja sitä voin kysyä itseltänikin.
Kyllä tuon kirjoituksen poika on hyvän elämän ansainnutkin.
vihkimisen.
Ensin yksi aika merkittävä seikka.
Vuonna -67. täytin 15-vuotta.Nykyinen vaimoni olisilloin 11- vuotta 'nuori'.
Oma avioliittoon johtava sysäys oli se, että viiden vuoden avoliiton jälkeen, saimme esikoistytön, vuonna -80. tammikuussa.
Tytön kasteen suoritti 'oikein' kristillisen liiton kansanedustaja, joka kastoi tytön minun sukunimelle, mutta muutaman viikon päästä kirkon kapitulista tuli kirje, jossa ilmoitettiin, että laki menee niin, että tytön sukunimenä pitää olla äidin sukunimi.
Katsottiin helpoimmaksi käydä maistraatissa. Vaimon sisko, oman siskon avomies ehti arkipävänä todistajan tehtäviin.
En edes pukua 'viitsinyt moisen' takia pukea, vapaa-ajan normaali asu oli tarpeeksi.
Sen verran järjestin ohjelmaa, että kanslistin kysyessä minulta, onko omasta takaa todistajia, nostin vauvan kantokopan tiskille ja sanoin että tällainen kaunokainen tässä olis, kelpaako?
Hyvin meidänkin häät onnistui ja 27:s vuosi on tässä pikapikaa täyttymässä. Kaukana on meidän kohdalla 40-vuotis hääpäivän vietto.
Toivottavasti niin kauan elämä jatkuu yleensä ja hienoa olisi, jos yhdessä sinne asti selvitään.
Toinen puhuu seipääst jne.VOIVOI
hääjutulla arvon herra tai rouva on meitä hauskuttanut, kun noin sarkastinen lähestyminen on???
Olen ainakin kaksi eri juttua kirjoittanut, kerroppa, mitkä tai mikä on sinun viesti itse asiaan.
Vai ootkos niitä palstapolliiiseja, jotka pitää tasoa yllä kannustaa parempiin keskusteluihin??? Neuvvvvooo vaan ei kirjoita edes seipäistä, kamoon ja kumoon, siinäkö on sinun panoksesi??
niin mukavaa se naimisiinmeno..Ja tuo EMW:n mainitsema hääyö..:DD
Kyllä se riittää ku kerran tahtoo...Monesti katuu sitä yhtäki kertaa, kun on tuollasta suustaan möläyttäny...
eli ...jos miettisin vielä kerran ;// hmm,,
että tuliko tehtyä oikea valinta.....
olisihan se mukava julkistaa kaikille,,,että miten ONNELLINEN olen ..ja miten ihanaa, kun VARMUUS tästä
siviilisäädyn muodosta senkun vahvistuu
ja eiku tylliä ostamaan ja karkkeja somistelemaan,
seurantaloa vuorkaamaan ja ja...
tulisitko juhliini??
;)
, kun pojan perhe oli kutsuttu perhetutunsa sinkkujuhliin, jotka oli järjestetty viimosen päälle, ohjelmineen ja muine hipleineen, siis kunnon häiden tapaan,..poikani nauroi sitten myöhemmin tuttuun tapaansa tuumaten, että olikohan nämä ne vanahan piijjan häät, vai mitkä :))
Tääl meil päi kutsutaan häihin sinkkujaki,mut SINKKUJUHLIIn pelkkii sinkkui...miähii ja naissii,mut pariskunttii ei olleskaa.
pitänyt sanoakin "sinkun juhliin"..kelepovvaako..? :)
Onhan siinä aihetta, kun päättää uudelleen yhteisestä elämästä. Näinä avioerojen aikoina.
Sitä paitsi uusintahäistä saa hienot bileet aikaan. Ja siinä on sitten näillä juhlien koordinaattoreilla taas asiakkaita. Eli palvelut käy kaupaksi, ja koristeet sun kukat ja tanssilattiat.
Ihmisten pitää aina tehdä jotain, että kaikilla olisi töitä ja raha kiertäisi.
jossain päivälehdessä oli taannoin juttu avioparista,
joka kutsui ystävänsä ja sukulaiset avioerojuhiinsa.
juttu että miksi ne järjestettiin, ja olivatko kutsutut noudattaneet kutsua? :)
vain ystävänsäkin mukaan juhlimaan heidän eroa.
Vaikuttivat molemmat hyvin onnellisilta.
Juttu oli todella positiivisessa hengessä kirjoitettu.
ne yhteiset ystävätkin säilyivät jatkossakin molemmilla - yleensähän erojen yhteydessä "jaetaan" ystävätkin tasan :)
edelleenkään kadu vaan haluavat vahvistaa aikaisemmat lupauksensa,mikäs sen ihanampaa kuin ikuinen rakkaus samaan ihmiseen ♥
kuten tykkää. Antaahan se itselle hyvän mielen, ja panee yhteiskunnan rattaita pyörimään, kun kulutus lisääntyy. Itsellä ei tulisi mielen viereenkään, mutta eipä tässä muutenkaan vietetä mitään normielämää.☺
Jompikumpi (molemmat?) on unohtanut olevansa naimisissa. Eihän muuten ole tarvetta vakuutella uskollisuuttaan uudelleen?
hyvä huomio; dementiaa vaan tahtoo olla liikkeellä jo melko nuorena, ja yleisemminkin..:)
Hyvvee yötä pohjosen sauna kataja..:)
Ovat kumpanenkin juosseet vapailla laitumilla ja jääneet kiinni, siis molemmissa yhtä paljon syytä.
Sopiminen ja anteeksianto on näissäoloissa vaikeaa mutta hätäisesti solmittu uusi liitto on halvempi vaihtoehto kun avioero.
J saap leikattua huhuilta siivet ja lakkaavat häijjyyt ämmät kyselemäst "MAHTAAKS NOIKKAA ENÄÄ OLLA AVIOS LAINKAA"
Kivasti suhtaudut.Lämpimin ajatuksin,pian 40v.aviossa.
Mitä ihmettelemstä siinä on.Hopeahääpäivänä "vietimme" lasten lastenlasten kanssa "uutta hääjuhlaa".paljastimme pojalle,että hän oli mukana ensimmäisissäkin....Joskin hameen alla piilossa.Ei me valoja uusittu,ihan vaan ravintolassa perhepiirissä,niinkuin monet näköjään ovat viettäneet häänsä.Silloin maksoi vanhemmat,nyt me itse.Ja hauskaa oli.Piti uusia helmihääpvänä,mutta se jäi.Nyt on suunnitelmissa 40v "SOTA" juhlat.
hääjuhlathan ovat ihan paikallaan, tottakai, - mutta mennä nyt papin eteen uudelleen, vannoen valat ja noudattaen vihkimiskaavaakin, - se on mielestäni pelleilyä..:/