Jos saisi niin isot nyrkit, joilla voisi puristaa menneisyyden roskamytyksi ja heittää sen roskiin, olisin onnellisempi. Jos saisin muutaman päivän takaisin sanoisin niille suorat sanat enkä vain alistuisi hiljaa heidän sanoillee, olisin tänään rohkeampi.
Ottaa päähän...
Ottaa päähän...
Vastaukset 2
Vanhimmat
jälkikäteen. Minäkin toivoin että olisin olut fyysisesti vahvempi ja hypännyt eräästä autosta kun se joutui pysähtymään risteyksessä. Mutta valitettavasti luotin lähes sokeasti siihen että KAIKKI muut TIETÄÄ mitä on tekemässä. Tästä huolimatta olen jaksanut uskoa, luotaa ja odottanut loputtomasti, kärsivällisesti että jonain päivänä OIKEUS voittaa ja vuosia tekemäni työ ei ole mennyt HUKKAAN. Aikaa on kulunut, moni tietää olevansa kaulaansa myöten liemessä, mitä ne tekee? Odottaa tekemättä mitään. Miksi? No parempi raukis, kun jotain muuta. Ja mitä väliä, tehköön SE JOKU muu, mitä mulle kuuluu..Tätä jotkut nimittää YHTEISVASTUUKSI..
JUST, JUST...
Ps. miksi et tänään olisi rohkeampi ja sanoisi..? Minäkin otan yhtätoista niskaani, mutta räväytän aina silloin tällöin, helpottaa kummasti välillä tiedostaa että tiedän, vaikka olisin kuinka kiltti...
ES
Olenhan minä tänään jo hiukan rohkeampi, mutta sen rohkeuden voi katkaista yhtä helposti kuin hiuksen. Yksikin ihminen menneisyydestä saa minut rohmahtamaan. Mitä minä enään voisin mennä niille sanomaan, en mitään aikaa on kulunu liiaks ja tuskin se enää muuttais asioita.
Toisia on aina helpompi syyttää kuin itseä, ei mussa mitää vikaa oo... toiset ne teki mun elämästä kurjan. Mutta missä menee se raja, voiko joskus syyttää edes olosuhteita omasta heikkoudestaa.
Ehkä mä tarvitsen kunnon potkun persuuksille. Kait se oikeus joskus voittaa.