Pientä galluppia, että tekisitkö abortin, jos
a) todettaisiin, että lapsesi on parantumattomasti sairas tai vammainen?
b) jos sanottaisiin, että sinulla on huomattavasti tavallista suurempi riski saada sairas tai vammainen lapsi?
a) todettaisiin, että lapsesi on parantumattomasti sairas tai vammainen?
b) jos sanottaisiin, että sinulla on huomattavasti tavallista suurempi riski saada sairas tai vammainen lapsi?
Vastaukset 22
Vanhimmat
opiskelua varten eikä silloin pelleillä netissä!
Kerrohan rakas mitä mieltä oot, äläkä kaikkia tiedonhaluisia feikiks leimaa:-(
Dorka käy täällä vakavilla asioilla leikkimään?
Joku haluaa oikeasti tietää muiden mielipiteitä, tosin loppupelissä jokainen tietenkin tekee omat päätöksensä muitten mielipiteistä huolimatta.
ole provo, lapsi tai siten hiukan yksinkertainen. Ei tuommoisia kysymyksiä normaalisti vakavissaan tehdä!
Kyselin, koska jouduin ekaa kertaa elämässä vaivaamaan asialle ajatuksen. Nää asiat voi olla oikeasti tosi vaikeita, ja siksi täällä ei pitäisi dorkitella ketään.
PS. Ei mua muutenkaan oteta koskaan tosissaan, että sikäli olin varautunut kaikenlaiseen sontaan.
Heh, ehkä olen yksinkertainen, jatkakaa te muut täällä, mä toivotan kaikkea hyvää teille elämään.
Keep smiling.
täällä(kin) tuntuu olevan näitä "aikuisia", jotka eivät tiedä mistään mitään, mutta kovia ovat muita arvostelemaan silti.
vaikea kysymys...
A) Kyllä B) En tiedä, todella vaikea päätös tulisi olemaan. Luultavasti tekisin myös siinä tapauksessa, varsinkin jos riski olisi kovin suuri.
a) todennäköisesti kyllä, en ole varma. Riippuen vamman laadusta ja sen kanssa elämisen vaikeudesta sekä lapsen että vanhempien ja muun perheen kannalta. Vaikeaksi menisi.
b) En.
***
sun olisi luullut tekevän sen varmasti, ja molemmissa tapauksissa!
Uskomatonta.
Kerrankin täysin samoilla linjoilla, a-puolustajan kanssa...
"sun olisi luullut tekevän sen varmasti, ja molemmissa tapauksissa! "
Miksi?
Onko yllättävää että tahtoisin jokaisella olevan vapauden valita itse, myös itse tahdon sen vapauden riippumatta siitä mihin suuntaan sen päätän? En sellaisena ihmisenä kuin tällä hetkellä olen, pystyisi kuvittelemaankaan tekeväni aborttia, mutta en vain siksi vaatisi ketään muuta olemaan tekemättä sellaista :D
Ihan todella, miksi yllätyit?
***
a. Kyllä tekisin, olen ollut Rinnekodissa työharjoittelussa ja siinä syy, ei tarvinne enempi selitellä.
b. Haluaisin tarkemmat tiedot mitä on huomattavasti tavallista suurempi riski. Jos riski olisi hyvin suuri, kyllä.
Valitsen kohdan b.Meillä kahdesta lapsesta toinen sairas. Huomenna on aborttiin aika.Periytyvyys tälle sairaudelle on 50%.En ota riskiä.että tulisi toinen sairas lapsi.Se on henkisesti ja fyysisesti raskasta vanhemmille, terveelle lapselle sekä sairaalle lapsellemme.
en ja en.
kun kohdalle osuu tule vastaamaan uudestaan.
mutta mikä saa sinut olettamaan että mieli vaihtuisi siinä vaiheessa kun kohdalle osuu?
Minäkin vastaan "ei" molempiin kohtiin. Pienen varauksen jätän sille että jos lapsi olisi niin sairas ettei mitään henkiinjäämismahdollisuuksia olisi tai lapsi eläisi vain lyhyen kivuliaan hetken. Mutta siis pelkkä tieto lapsen sairaudesta tai vammasta ei ole minulle syy aborttiin, puhumattakaan että epäily vammasta olisi sitä. Ehkä en kaikkea haluakaan edes tietää, siksi olen jättänyt meille tarjotut seulonnat väliin. Lapsemme ovat meille toivottuja ja rakastettuja, sellaisina kuin sattuvat syntymään.
Lisähuomautuksena tämä siis koskee ainoastaan minua itseäni. Jokainen muu saa puolestani tehdä abortin siloin kun sen haluaa.
A.) Ehkä Kyllä
B.) En tiedä,
Vaikeat päätökset olisivat edessä, siinä täytyy punnita kaikki asiat ja se tulevaisuus mitä se tois..
KYLLÄ molempiin kysymyksiin. En edes miettisi. Asia tosin ei enää tule kohdallani ajankohtaiseksi, koska lapset on jo synnytetty ja menopaussi tullut ja mennyt.
sitäpaitsi tiedetään tapauksia joissa lääkäri erehtyi, odotettiin sairasta lasta mutta terve tuli!
a) vaikea kuvitella tilannetta ihan konkreettisesti, ehkä tekisin ehkä en. Jos lapsi olisi toivottu pitäisin lapsen ehkä jokatapauksessa. Jos lasta ei olisi toivottu, en tekisi lasta oli terve tai ei (näin ainakin tein ainoan ei-toivotun raskauteni kohdalla tähän asti...). Toisaalta olin varma, etten tekisi koskaan aborttiakaan ja sen tein sitten jokatapauksessa sairauksia kyselemättä, että varmaan toinen kerta olisi helpompi tavallaan, jos saisi tietää lapsen sairaudesta, kynnys ei olisi niin paha. Mutta ehkä toivotun lapsen abortointi olisi kuitenkin liian iso kynnys...
b) Näin ajattelen (a-vastaus) vaikka minulla on tavallista suurempi riski saada vakavasti vammainen lapsi (en viittaa ikääni, vaan perintötekijöihin). Vaikka olen asiaa oikeasti joutunut tosissaan ajattelemaan elämäni varrella, en tiedä vastauksia...
Miltä vammaisista ja sairaista tällaiset keskustelut mahtavat tuntua, kun pähkäillään tällaisia? Kai olet kuullut, ettei vamma tai sairaus ole aina samanlainen, eikä läheskään kaikilla se haittaa elämää juuri mitenkään, kun asian kanssa on koko ikänsä oppinut elämään. Miksi lähes aina yleistetään, että mahdollisen vamman tai sairauden riskin ollessa alkaa armoton pohdinta abortin tekemisestä? Täällä monet kirjoittelijat ovat vain kuulleet sanan vammainen negatiivisessa valossa eivätkä välttämättä tiedä juuri tuon taivaallists esimerkiksi eri vammaryhmistä. Tunnen paljon syntymästä asti vammaisia, mutta kaikki tuntemani ovat tai ainakin vaikuttavat täynnä elämän iloa olevilta ihmisiltä. Tilanne on aivan eri juttu silloin, kun vammautuu ja joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Vähän sama juttu kuin vammaisen lapsen syntymä, jos on aiemmin vierastanut erilaisia ihmisiä. Olen itsekin aina ollut vammainen ja elän niin kuin 'terveetkin'. Opiskelen korkeakoulussa, seurustelen jne. Eli kannattaako siis nähdä sokeasti vain 'vammaiset' ja 'terveet' vaihtoehtoina?