on koulussamme pohjakuonaa, jolle siirretään tukiopetustyöt, vaikka se ei tod ole tarkoitus. Huomaa, ettei opettajilla ole aavistustakaan, saati kiinnostusta siihen, mitä teemme ja miksi. Turhauttavaa yrittää rehtorillekin avata työnkuvaa..mutinaa mutinaa. Mikään ei muutu.
Opettajahuoneessa keskustellaan vain kollegoiden kanssa, avustajille ei tietenkään sanota edes huomenta, itse olen jotakin siltä väliltä.
Opettajahuoneessa keskustellaan vain kollegoiden kanssa, avustajille ei tietenkään sanota edes huomenta, itse olen jotakin siltä väliltä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hei, avaapa hieman lisää tuntojasi. Mielenkiintoista, mutta mulla aika tavalla samoja kokemuksia.
työssä meijän koulussa, pystyyn sinne kuolee.
olen siis laaja-alainen e-ope, enkä toiv teidän koulussanne.
Homma menee niin, että minulta voi näppärästi " tilata" tukipalveluja, opettajia ei kiinnosta pätkääkään kuulla, millainen jonkin tietyn oppilaan oppimisongelma on syvemmin tarkasteltuna ja mitä tukikeinoja siihen voisi käyttää. Kas helpompi on kaataa ylimääräinen painolasti = ongelmat e-opelle ja odottaa, että tämä hoitaa hommat.Mitään yhteistyötä ei jakseta, haluta tehdä. Asenne on se, että oppilas on luokanopen "oma " lapsi, ja muut tekee vaan pientä huoltohommaa heidän piikanaan tässä opetustehtävässä. JOO. En ole koulun ainoa e-ope, tunnelmat samat molemmilla. Harmi,etemme juuri kerkeä nähdä toisiamme, työ kun on kovin yksinäistä tavallaan.
Jos olette muodollisesti päteviä erityisopettajia, niin te osaatte itse ilmaista työpaikallanne, mitkä tehtävät teille kuuluvat.
Ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän tietää mitä tekee, eikä omaa paikka tarvitse etsiä.
Jos tiedätte, miten jotakin oppilasta voi tukea, niin tehkää se. Siitä kai teille maksetaan.
Ei ole tarkoitus loukata, on vaan juuri päinvastaisia kokemuksia.