Lähes nelikymppinen poikani ei ole oikein päässyt elämään kiinni.Hänellä ei ole koskaan ollut oikein kunnollista työpaikkaa,ei tyttöystävää.Opiskelunsa hän sai päätökseen.Olemme taloudellisesti yrittäneet tukea häntä selviytymään.Hän käy yleensä viikonloppuisin kotona.Seuraan hänen mielentilojaan yhä huolestuneemmin.Hän on hermostunut,ei tahdo keskittyä mihinkään.Stressinsietokyky alkaa olla minimissä ja ärtyy erittäin helposti.Hän on itse sanonut olevansa sisäisesti hermostunut.Ollen kerrannut mielessäni hänen lapsuuttaan ja elämäänsä.Kiltti poika jonka kanssa sai keskustelemalla asiat selviksi.Hän muuttui iän mittaan vain umpinaisemmaksi.Neuvokaa mitä teen?
Aikamiespoika
Huolestunut äiti
2411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
psygolokin kanssa ongelmistaan,jotainhan on tehtävä
vastuu elämästään.