Miten siis voisin unohtaa hänet? Jota näen melkein päivittäin ja joka on päivä päivältä suloisempi ja suloisempi....
Mutta ei kiinnostunut musta, ei enää vilkaisekaan. Aiemmin oli kiinnostunut selvästi, syvistä katseista ja muusta päätellen, mut en tiedä mitä sitten tapahtui.
Nyt en muuta voi kun yrittää unohtaa, mut miten se onnistuu kun tuntuu et oon ihan rikki ja vaan ajattelen häntä...
Mutta ei kiinnostunut musta, ei enää vilkaisekaan. Aiemmin oli kiinnostunut selvästi, syvistä katseista ja muusta päätellen, mut en tiedä mitä sitten tapahtui.
Nyt en muuta voi kun yrittää unohtaa, mut miten se onnistuu kun tuntuu et oon ihan rikki ja vaan ajattelen häntä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
riuhtaistua irti poikakaveristaan. Hänellä ei vielä silloin ollut poikakaveria kun hän katsoi syvälle silmiisi.
on mitenkään mahdollista mennä juttelemaan hänelle niin kokeile sitä. Huomaat kyllä jos hän vielä on kiinnostunut sinusta. Ehkä hän on ujo/pelkää ettet pidäkään hänestä. Itse usein syyllistyn siihen. :P
Siitä en tiedä miten joku unohdetaan noin vain. Ajan kanssa.
eli on hyvinkin mahdollista, että hänelle on voinut tulla sellanen kuva, ettet ehkä ole kiinnostunut hänestä. Hän ei ehkä tiedä, miten päin olisi seurassasi, jos et itse ole osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan.
niin vahvasti, ettei sexi tyttöjen kaa enää kiinnosta?
Sinun pitää jatkaa eteenpäin maailma on täynnä mitä ihanempia naisia.
Älä vaivu synkkyyteen voihan vielä olla että saat tämän naisen takaisin ei kannatta luovuttaa.
Jos hän ei vilkaisekkaan enää sinua päin niin annan vinkin mene ja ota hänen huomionsa se ei pelaa joka pelkää ;)
mutta enää en viitsi vilkaista kun ei ole osoittanut kiinnostusta minua kohtaan. Semmoista se elämä on..
Itselläni on ongelmana, kun kiinnostun jostain ja vaikka tunne tuntuisikin molemminpuoliselta, niin jossain vaiheessa vain 'annan periksi'. Siis, jos tilanne ei tunnu kehittyvän mihinkään suuntaan. Kuvittelen toisen kuitenkin olevan hetero ja tuhlaavani vain aikaani häneen. Ihastukseni ovat kuitenkin usein naisellisia, joten ulkoisesta habituksesta on vaikea lähteä arvioimaan mitään.
En tiedä olenko menettänyt jotain elämääkin suurempaa tämän takia, mutta pitää vain katsoa peiliin ja syyttää itseään, kun en ikinä osaa tehdä aloitetta.
Rakastuin yhteen naiseen, jolle on koskaan sanonut mitään. Vilkuilimme toisiamme ja hänen katseestaan olin huomaavinani saman tunteen. Luovutin, minkä jälkeen tämä pyöri ympärilläni ja on masentuneen oloinen. Vaistoan yleensä hyvin ihmisten tunnetilan, enkä miesten kohdalla erehtynyt koskaan. Nyt saatan olla aivan hakoteillä enkä uskalla odottaa mitään. En pysty sanomaankaan mitään, sillä en halua paljastua lesboksi. Pelkään, että tulen nolatuksi. Uusia rakkaudenkohteita löytyy kyllä puhtaalta pöydältä.
Miksi pelkäät nolaavasi tai tulevasi paljastetuksi, jos kerran toinenkin osapuoli on samalla aaltopituudella? Luota vaistoosi. Ei ihmiselle sitä aistia turhaan ole suotu! :)