Sain juuri kuurin em. lääkkeelle. Selasin vähän nettiä ja kaikenlaista aika kauheaakin maalailtiin tuon lääkkeen ympärille, kaikenlaisia sivuoireita lähinnä. Osui joitain hyviäkin kokemuksia silmiini kyllä myös.
Olen tosi motivoitunut lopettamaan monen, monen vuoden tupakointini, kokeillut niktoniipurkat ja inhalaattorit, välillä ollut viikkoja ilman röökiä sit taa sortunut. Nyt pitäisi laittaa totaalinen piste asialle - siispä olisin ehkä valmis turvautumaan jopa kemialliseen lääkkeeseen (joka alunperin masennuslääke!)
Vai olenko siltikään vielä pääni tasolla lopettamiseen ihan valmis, koska yhä haaveilen tilaisuudesta yhä polttaa? Pitäisikö mun vaan silloin tällöin antaa lupa tälle paheelle ja sinnitellä kuitenkin niin, etten jatkuvasti polttaisi?
Olen tosi motivoitunut lopettamaan monen, monen vuoden tupakointini, kokeillut niktoniipurkat ja inhalaattorit, välillä ollut viikkoja ilman röökiä sit taa sortunut. Nyt pitäisi laittaa totaalinen piste asialle - siispä olisin ehkä valmis turvautumaan jopa kemialliseen lääkkeeseen (joka alunperin masennuslääke!)
Vai olenko siltikään vielä pääni tasolla lopettamiseen ihan valmis, koska yhä haaveilen tilaisuudesta yhä polttaa? Pitäisikö mun vaan silloin tällöin antaa lupa tälle paheelle ja sinnitellä kuitenkin niin, etten jatkuvasti polttaisi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ilman poppakonsteja,kun päätin,ja lupasin lapselleni.En sanojani voi syödä.Nyt 18 vrk ilman röökiä.Ei helppoa,muttei mahdotontakaan,Ennätin polttaa 35 vuotta Onnea sinullekkin päätöksessäsi
Pitäisikö mun vaan silloin tällöin antaa lupa tälle paheelle ja sinnitellä kuitenkin niin, etten jatkuvasti polttaisi?
Vastaan ainoastaan tähän.
Mielestäni ei.
"Perttu (nimi keksitty) on käyttänyt vuosia heroiinia. Hän on lopettanut käytön. Pitäisikö hänen sillointällöin antaa lupa tälle paheelle ja koittaa vaan olla käyttämättä "liikaa"?
Ymmärrän, että kyseessä on aivan eri aine, mutta riippuvuus aineeseen on samaa luokkaa.
Oma vinkkini lopettamiseen on tässä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000035&posting=22000000022802537
http://www.stumppi.fi/portal/
Siellä on paljon ihmisiä, jotka aikovat lopettaa. En suosittele. Älä aio, äläkä yritä, vaan lopeta. Itselläni oli pitkään ongelma, että heti, kun oli päässyt pahimman yli, niin ajattelin, ettei yhdestä ole haittaa... Liian monta "vuosi polttamatta" päivää on tullut vietettyä. Jos tällä kertaa pääsisi "vuosikymmen polttamatta" päivään saakka, niin kai sitten olisi jo kuivilla.
polttaminen. Itse jojoilin lähes 10 vuotta ja tupakka oli aina mielessä. Toisin sanoen lähes menetin elämästäni 10 vuotta!!! Tuona aikana en voinut keskittyä kunnolla oikeastaan mihinkään, aina vaan oli tupakka mielessä.Olin viikon polttamatta, sitten poltin viikon, taas pari päivää ilman, muutama tupakan kanssa, ihan kauheaa aikaa.
Sitten löytin kirjan Allen Carr: " Vihdoinkin vapaa tupakasta". Uskomatonta - tuon ihanan kirjan avulla pääsin tupakasta ja nyt puolen vuoden savuttomuuden jälkeen kiitän jokaisesta upeasta päivästä tuota kirjaa. Haluan kertoa tuosta kirjasta myös kaikille tupakantuskassa kärvisteleville - lue ja polta, sitten ei tarvitse enää kärvistellä. Hieman kyllä olen pahoilla mielin, miksen löytänyt tuota kirjaa aiemmin. Onnea tulevassa tupakoimattomassa elämässäsi!
ja kokemuksestani lopettamisesta sillä. Mitkään lääkkeet eivät auta yksistään, vaan on tehtävä henkisesti töitä ja analysoitava miksi teen jotain, mitä siitä saan, mikä johti tähän addiktioon jne. Ensiksikin siksi, ettei riippuvuudesta toiseen hyppää ja selittele omiaan, toisekseen kun on motivaatio selvä ja itselleen on pohjustanut asiat on helppoa lähteä lääkkein lopettaan. Ja itselleen saa olla armollinen, sillä moni lopettaja ennen onnistumistaan epäonnistuu 3-4 kertaa. Sinä joka lopetit lapselle antamasi lupauksen perusteella, onko lapsesi syy, kun repsahdat sitt joskus...Niinpä, lopetamme itsemme vuoksi, oman terveytemme ja hyvinvointimme. Minulla on oikeus olla itsekäs, enkä voi siirtää päätöstäni puoleen tai toiseen muiden niskoille.
Tällä asteella Zyban toimii oikein hyvin, himo iskee ajatuksiin vaan ei oirehdi mitenkään, tupakka todella haisee pahalle. Olen polttanut yli 32vuotta ja tiedän mitä riippuvuus nikotiinista on.Tukihoitona on myös Nikorette purkat ja kielenalle laitettavat tbl. ne otin siinä vaiheessa kun aloitin nolla-päivät...Niitä on nyt pian kuukauden verran. Toivon, että näin jatkuukin.
Näin rankalla vieroituksella huimausta on esiintynyt hieman, ei pahemmin muuta. Positiivisena, ääni kirkastunut, rohinat loppuneet, yskiminen,puhallusarvot nousseet ym ym ihanaa :))
"Pitäisikö mun vaan silloin tällöin antaa lupa tälle paheelle ja sinnitellä kuitenkin niin, etten jatkuvasti polttaisi?"
Tuo sinun on itse päätettävä. Jos kuitenkin aiot polttaa, parasta on hyväksyä se täysin rinnoin. Ota tupakka vastaan, nauti siitä sataprosenttisesti. Näin elämä on kivempaa, ja seuraava lopettamisyrityksesikin on paremmalla pohjalla.
Ristiriidan kanssa eläminen on kuluttavaa
koko ajan