typpiarvot -linkki

on tuulesta temmattu ja sitä paitsi nykyiset mittausmenetelmät mittaavat vain keuhkoputken tulehdusta, ei siis keuhkorakkuloiden, jota kuuluisi mitata.

Mittaavat puhalluksen NO-pitoisuutta viimeisen kolmen sekunnin aikana, jolloin NO-tulee keuhkoputkista.

typpiarvot, joita mitattiin täydessä lääkityksessä, koska lääkitystä ei saanut keskeyttää. Mitähän hyötyä siitäkin tutkimuksesta silloin oli? Minulla on ns. atooppinen perimä, mutta se on parantunut/muuttunut/korjaantunut?

Onko tämä astmaa? Uloshengitysilma kertoo keuhkojen tilasta
03.12.2006

Terveistä keuhkoista vapautuu uloshengitysilmaan typpioksidia. Astmaa sairastavilla typpioksidin pitoisuus on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin terveillä ihmisillä. Tälle havainnolle perustuu mittausmenetelmä, joka auttaa sekä tunnistamaan astman että säätämään sen lääkehoidon mahdollisimman tehokkaaksi.

Tässä tekstissä myös nämä aiheet:
Mittaaminen on vaivatonta
Antaa arvokasta lisätietoa
Astman hoidon apuneuvo
Vertaa:
Uloshengityksestä mitattava typpioksidipitoisuus on aina koholla hoitamattomassa astmassa. Se voi olla korkea myös henkilöillä, joilla on astman kaltaisia oireita, mutta joilla astmaa ei voida todeta keuhkojen toimintakokeilla.
Typpioksidipitoisuus kuvastaa keuhkojen allergisen tulehduksen vaikeusastetta. Jos astmapotilaan lääkehoito ei ole kohdallaan, pitoisuus on yleensä korkea. Myös allergiataipumuksen omaavilla atoopikoilla, joilla ei ole astmaa, saattaa olla korkeita typpioksidipitoisuuksia uloshengitysilmassa etenkin allergia-altistuksen aikana, esimerkiksi siitepölyaikana.
Terveillä ihmisillä typpioksidipitoisuus voi tilapäisesti kohota hengitystietulehdusten aikana.

Mittaaminen on vaivatonta
Uloshengityksen typpioksidipitoisuuden mittaus on vaivatonta, ja kestää noin 10-15 minuuttia. Mittaus voidaan tehdä myös lapsille 4-5-vuotiaasta lähtien. Tutkimus edellyttää, että tutkittava pystyy puhaltamaan ulos tasaisesti 6-10 sekunnin ajan, ja tulos saadaan välittömästi. Mittausta ei kannata tehdä hengitystietulehduksen aikana eikä kahden viikon sisällä sairastamisesta.
Tulevaisuudessa typpioksidi-mittari saattaa olla niin pieni ja edullinen, että astmapotilaat voivat käyttää sitä päivittäin PEF-mittarin tapaan astmatasapainon seuraamiseen.

Antaa arvokasta lisätietoa
Astmadiagnoosi tehdään edelleen tutkimalla keuhkojen toimintaa ja seuraamalla uloshengityksen huippuvirtausarvoja PEF-mittarilla kotona. Uloshengityksen typpioksidimittaus antaa kuitenkin usein arvokasta lisätietoa tilanteesta.
Erityisesti mittauksesta hyötyvät potilaat, joilla on astman tyyppisiä oireita, mutta astmaa ei löydy perinteisin mittauskeinoin. Normaali typpioksidipitoisuus sulkee silloin pois astman mahdollisuuden ja ohjaa lääkärin etsimään muita samanlaisia oireita aiheuttavia sairauksia. Korkea pitoisuus taas tukee astman tai allergisen yskän diagnoosia.
Tupakoivilla uloshengityksen typpioksidipitoisuus on yleensä matala, eikä mittauksesta ole niin paljon hyötyä kuin tupakoimattomilla. Korkea pitoisuus tupakoivilla viittaa kuitenkin astmaattiseen tulehdukseen, ja mittauksesta voi olla ratkaisevaa apua keuhkoahtaumataudin ja astman erottamiseksi.

Astman hoidon apuneuvo
Astman hoidon seurannassa typpioksidimittauksella voidaan siis seurata allergisen tulehduksen vaikeutta. Kun se tiedetään, lääkäri voi luotettavammin määritellä, mikä on tulehdusta hoitavan lääkkeen oikea annos.
Jos tuloksen perusteella voidaan vähentää hengitettävän kortisonin annosta, potilas säästää lääkekustannuksissa, ja riskit kortisonin haitoista vähenevät. Mikäli potilaan astman hoitotasapaino on epätyydyttävä, on lääkärin helpompi päättää typpioksidipitoisuuden perusteella, lisätäänkö tulehdusta korjaavan lääkkeen annosta vai aloitetaanko muu lääkitys.
Typpioksidimittaus tehdään lääkärin lähetteellä Iho- ja allergiapulssissa.

Vertaa:
Terveellä, tupakoimattomalla ihmisellä uloshengitysilman typpioksidipitoisuus on yleensä alle 20 ppb. Tupakoimattomalla astmaatikolla, jolla on huono hoitotasapaino, mittarilukema on tavallisesti yli 50 tai jopa 200 ppb.

Astma on tulehdus keuhkoputkien limakalvoilla
• Astmaatikon keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet. Kun tulehdus jatkuu pitkään, keuhkojen toiminta muuttuu: keuhkoputkien seinämän lihaksisto alkaa reagoida erilaisille ärsykkeille epätavallisen voimakkaasti. Näin ilmaantuvat astmalle tyypilliset oireet kuten yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.
• Astma on perinteisesti todettu keuhkojen toimintakokein, mutta astmaan liittyvää allergista hengitystietulehdusta on ollut käytännössä vaikea mitata ennen typpioksidimittauksen kehittämistä.

Eija-Riitta Salomaa, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Tietopulssi 4/2006

Sanoiko keuhkolääkärisi todella noin, että jos sinulla olisi astma luku olisi ollut jotain 200?

Kun sinulla on normaali NO-arvo 10-11 prossaa ja työpaikka-altistus nosti sen 21:teen prossaan, niin minusta se osoittaa vain sitä, että työpaikkasi pienimääräinen homealtistus per työpäivä, alkoi pikkuhiljaa tulehduttaa keuhkoputkiasi.
TTL:n käyttämä homemäärä oli immuunijärjestelmäsi sietokykyyn nähden niin suuri, että se tulehdutti keuhkoputkesi ja pienet keuhkotiehyeesi (ehkä keuhkorakkulasikin) kunnolla kertaheitolla ja josta tulehduksesta keuhkosi alkavat vasta nyt olla toipuneet.
Vai mitä olet itse mieltä?

Homeherkkä kirjoitti:

Onko tämä astmaa? Uloshengitysilma kertoo keuhkojen tilasta
03.12.2006

Terveistä keuhkoista vapautuu uloshengitysilmaan typpioksidia. Astmaa sairastavilla typpioksidin pitoisuus on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin terveillä ihmisillä. Tälle havainnolle perustuu mittausmenetelmä, joka auttaa sekä tunnistamaan astman että säätämään sen lääkehoidon mahdollisimman tehokkaaksi.

Tässä tekstissä myös nämä aiheet:
Mittaaminen on vaivatonta
Antaa arvokasta lisätietoa
Astman hoidon apuneuvo
Vertaa:
Uloshengityksestä mitattava typpioksidipitoisuus on aina koholla hoitamattomassa astmassa. Se voi olla korkea myös henkilöillä, joilla on astman kaltaisia oireita, mutta joilla astmaa ei voida todeta keuhkojen toimintakokeilla.
Typpioksidipitoisuus kuvastaa keuhkojen allergisen tulehduksen vaikeusastetta. Jos astmapotilaan lääkehoito ei ole kohdallaan, pitoisuus on yleensä korkea. Myös allergiataipumuksen omaavilla atoopikoilla, joilla ei ole astmaa, saattaa olla korkeita typpioksidipitoisuuksia uloshengitysilmassa etenkin allergia-altistuksen aikana, esimerkiksi siitepölyaikana.
Terveillä ihmisillä typpioksidipitoisuus voi tilapäisesti kohota hengitystietulehdusten aikana.

Mittaaminen on vaivatonta
Uloshengityksen typpioksidipitoisuuden mittaus on vaivatonta, ja kestää noin 10-15 minuuttia. Mittaus voidaan tehdä myös lapsille 4-5-vuotiaasta lähtien. Tutkimus edellyttää, että tutkittava pystyy puhaltamaan ulos tasaisesti 6-10 sekunnin ajan, ja tulos saadaan välittömästi. Mittausta ei kannata tehdä hengitystietulehduksen aikana eikä kahden viikon sisällä sairastamisesta.
Tulevaisuudessa typpioksidi-mittari saattaa olla niin pieni ja edullinen, että astmapotilaat voivat käyttää sitä päivittäin PEF-mittarin tapaan astmatasapainon seuraamiseen.

Antaa arvokasta lisätietoa
Astmadiagnoosi tehdään edelleen tutkimalla keuhkojen toimintaa ja seuraamalla uloshengityksen huippuvirtausarvoja PEF-mittarilla kotona. Uloshengityksen typpioksidimittaus antaa kuitenkin usein arvokasta lisätietoa tilanteesta.
Erityisesti mittauksesta hyötyvät potilaat, joilla on astman tyyppisiä oireita, mutta astmaa ei löydy perinteisin mittauskeinoin. Normaali typpioksidipitoisuus sulkee silloin pois astman mahdollisuuden ja ohjaa lääkärin etsimään muita samanlaisia oireita aiheuttavia sairauksia. Korkea pitoisuus taas tukee astman tai allergisen yskän diagnoosia.
Tupakoivilla uloshengityksen typpioksidipitoisuus on yleensä matala, eikä mittauksesta ole niin paljon hyötyä kuin tupakoimattomilla. Korkea pitoisuus tupakoivilla viittaa kuitenkin astmaattiseen tulehdukseen, ja mittauksesta voi olla ratkaisevaa apua keuhkoahtaumataudin ja astman erottamiseksi.

Astman hoidon apuneuvo
Astman hoidon seurannassa typpioksidimittauksella voidaan siis seurata allergisen tulehduksen vaikeutta. Kun se tiedetään, lääkäri voi luotettavammin määritellä, mikä on tulehdusta hoitavan lääkkeen oikea annos.
Jos tuloksen perusteella voidaan vähentää hengitettävän kortisonin annosta, potilas säästää lääkekustannuksissa, ja riskit kortisonin haitoista vähenevät. Mikäli potilaan astman hoitotasapaino on epätyydyttävä, on lääkärin helpompi päättää typpioksidipitoisuuden perusteella, lisätäänkö tulehdusta korjaavan lääkkeen annosta vai aloitetaanko muu lääkitys.
Typpioksidimittaus tehdään lääkärin lähetteellä Iho- ja allergiapulssissa.

Vertaa:
Terveellä, tupakoimattomalla ihmisellä uloshengitysilman typpioksidipitoisuus on yleensä alle 20 ppb. Tupakoimattomalla astmaatikolla, jolla on huono hoitotasapaino, mittarilukema on tavallisesti yli 50 tai jopa 200 ppb.

Astma on tulehdus keuhkoputkien limakalvoilla
• Astmaatikon keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet. Kun tulehdus jatkuu pitkään, keuhkojen toiminta muuttuu: keuhkoputkien seinämän lihaksisto alkaa reagoida erilaisille ärsykkeille epätavallisen voimakkaasti. Näin ilmaantuvat astmalle tyypilliset oireet kuten yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.
• Astma on perinteisesti todettu keuhkojen toimintakokein, mutta astmaan liittyvää allergista hengitystietulehdusta on ollut käytännössä vaikea mitata ennen typpioksidimittauksen kehittämistä.

Eija-Riitta Salomaa, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Tietopulssi 4/2006

Sanoiko keuhkolääkärisi todella noin, että jos sinulla olisi astma luku olisi ollut jotain 200?

Kun sinulla on normaali NO-arvo 10-11 prossaa ja työpaikka-altistus nosti sen 21:teen prossaan, niin minusta se osoittaa vain sitä, että työpaikkasi pienimääräinen homealtistus per työpäivä, alkoi pikkuhiljaa tulehduttaa keuhkoputkiasi.
TTL:n käyttämä homemäärä oli immuunijärjestelmäsi sietokykyyn nähden niin suuri, että se tulehdutti keuhkoputkesi ja pienet keuhkotiehyeesi (ehkä keuhkorakkulasikin) kunnolla kertaheitolla ja josta tulehduksesta keuhkosi alkavat vasta nyt olla toipuneet.
Vai mitä olet itse mieltä?

Lue lisää

tulin tosi sairaaksi noista altistuksista, jopa jo siitä hiton kontrolliaineesta, joka on ihan pieni määrä ko. hometta vain.

Mutta jos olisi haluttu tutkia, olisi voitu ottaa myös typpioksidit jne. Eipä niitä haluttu tutkia. En tiedä mitä kertoo altistuksesta se, että lasko nousi 19 - 34.

No nuo typpioksidit kertovat kohdallani jotakin ihan muuta, kuin astmaatikoilla. Joten ne eivät nouse niin korkealle samalla tavoin, joten vähän huijausta meidän tutkimuksiin lisää, kun arvioidaan vain tuota astmaa, siis sitä normiastmaa, jota emme sairasta.

Eilen olin ulkona, oli jo parempi olla, joten tietysti sitä kuntoa kohottamaan piti lähteä. No tänään ei sitten enää olekaan niin hyvä olla. Onneksi lääkäri 2 kertoo, että eihän kukaan sairastele, ihmiset ovat vain yksinkertaisesti typeriä kun menevät lääkäriin. Minäkin päätin että olen nyt sitten terve.

Homeherkkä kirjoitti:

Onko tämä astmaa? Uloshengitysilma kertoo keuhkojen tilasta
03.12.2006

Terveistä keuhkoista vapautuu uloshengitysilmaan typpioksidia. Astmaa sairastavilla typpioksidin pitoisuus on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin terveillä ihmisillä. Tälle havainnolle perustuu mittausmenetelmä, joka auttaa sekä tunnistamaan astman että säätämään sen lääkehoidon mahdollisimman tehokkaaksi.

Tässä tekstissä myös nämä aiheet:
Mittaaminen on vaivatonta
Antaa arvokasta lisätietoa
Astman hoidon apuneuvo
Vertaa:
Uloshengityksestä mitattava typpioksidipitoisuus on aina koholla hoitamattomassa astmassa. Se voi olla korkea myös henkilöillä, joilla on astman kaltaisia oireita, mutta joilla astmaa ei voida todeta keuhkojen toimintakokeilla.
Typpioksidipitoisuus kuvastaa keuhkojen allergisen tulehduksen vaikeusastetta. Jos astmapotilaan lääkehoito ei ole kohdallaan, pitoisuus on yleensä korkea. Myös allergiataipumuksen omaavilla atoopikoilla, joilla ei ole astmaa, saattaa olla korkeita typpioksidipitoisuuksia uloshengitysilmassa etenkin allergia-altistuksen aikana, esimerkiksi siitepölyaikana.
Terveillä ihmisillä typpioksidipitoisuus voi tilapäisesti kohota hengitystietulehdusten aikana.

Mittaaminen on vaivatonta
Uloshengityksen typpioksidipitoisuuden mittaus on vaivatonta, ja kestää noin 10-15 minuuttia. Mittaus voidaan tehdä myös lapsille 4-5-vuotiaasta lähtien. Tutkimus edellyttää, että tutkittava pystyy puhaltamaan ulos tasaisesti 6-10 sekunnin ajan, ja tulos saadaan välittömästi. Mittausta ei kannata tehdä hengitystietulehduksen aikana eikä kahden viikon sisällä sairastamisesta.
Tulevaisuudessa typpioksidi-mittari saattaa olla niin pieni ja edullinen, että astmapotilaat voivat käyttää sitä päivittäin PEF-mittarin tapaan astmatasapainon seuraamiseen.

Antaa arvokasta lisätietoa
Astmadiagnoosi tehdään edelleen tutkimalla keuhkojen toimintaa ja seuraamalla uloshengityksen huippuvirtausarvoja PEF-mittarilla kotona. Uloshengityksen typpioksidimittaus antaa kuitenkin usein arvokasta lisätietoa tilanteesta.
Erityisesti mittauksesta hyötyvät potilaat, joilla on astman tyyppisiä oireita, mutta astmaa ei löydy perinteisin mittauskeinoin. Normaali typpioksidipitoisuus sulkee silloin pois astman mahdollisuuden ja ohjaa lääkärin etsimään muita samanlaisia oireita aiheuttavia sairauksia. Korkea pitoisuus taas tukee astman tai allergisen yskän diagnoosia.
Tupakoivilla uloshengityksen typpioksidipitoisuus on yleensä matala, eikä mittauksesta ole niin paljon hyötyä kuin tupakoimattomilla. Korkea pitoisuus tupakoivilla viittaa kuitenkin astmaattiseen tulehdukseen, ja mittauksesta voi olla ratkaisevaa apua keuhkoahtaumataudin ja astman erottamiseksi.

Astman hoidon apuneuvo
Astman hoidon seurannassa typpioksidimittauksella voidaan siis seurata allergisen tulehduksen vaikeutta. Kun se tiedetään, lääkäri voi luotettavammin määritellä, mikä on tulehdusta hoitavan lääkkeen oikea annos.
Jos tuloksen perusteella voidaan vähentää hengitettävän kortisonin annosta, potilas säästää lääkekustannuksissa, ja riskit kortisonin haitoista vähenevät. Mikäli potilaan astman hoitotasapaino on epätyydyttävä, on lääkärin helpompi päättää typpioksidipitoisuuden perusteella, lisätäänkö tulehdusta korjaavan lääkkeen annosta vai aloitetaanko muu lääkitys.
Typpioksidimittaus tehdään lääkärin lähetteellä Iho- ja allergiapulssissa.

Vertaa:
Terveellä, tupakoimattomalla ihmisellä uloshengitysilman typpioksidipitoisuus on yleensä alle 20 ppb. Tupakoimattomalla astmaatikolla, jolla on huono hoitotasapaino, mittarilukema on tavallisesti yli 50 tai jopa 200 ppb.

Astma on tulehdus keuhkoputkien limakalvoilla
• Astmaatikon keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet. Kun tulehdus jatkuu pitkään, keuhkojen toiminta muuttuu: keuhkoputkien seinämän lihaksisto alkaa reagoida erilaisille ärsykkeille epätavallisen voimakkaasti. Näin ilmaantuvat astmalle tyypilliset oireet kuten yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.
• Astma on perinteisesti todettu keuhkojen toimintakokein, mutta astmaan liittyvää allergista hengitystietulehdusta on ollut käytännössä vaikea mitata ennen typpioksidimittauksen kehittämistä.

Eija-Riitta Salomaa, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Tietopulssi 4/2006

Sanoiko keuhkolääkärisi todella noin, että jos sinulla olisi astma luku olisi ollut jotain 200?

Kun sinulla on normaali NO-arvo 10-11 prossaa ja työpaikka-altistus nosti sen 21:teen prossaan, niin minusta se osoittaa vain sitä, että työpaikkasi pienimääräinen homealtistus per työpäivä, alkoi pikkuhiljaa tulehduttaa keuhkoputkiasi.
TTL:n käyttämä homemäärä oli immuunijärjestelmäsi sietokykyyn nähden niin suuri, että se tulehdutti keuhkoputkesi ja pienet keuhkotiehyeesi (ehkä keuhkorakkulasikin) kunnolla kertaheitolla ja josta tulehduksesta keuhkosi alkavat vasta nyt olla toipuneet.
Vai mitä olet itse mieltä?

Lue lisää

"Sanoiko keuhkolääkärisi todella noin, että jos sinulla olisi astma luku olisi ollut jotain 200? "


Jep. Mutta keskustelimme noista typpioksiarvoista ja siitä miten ne minulta nousivat 7-8 työpäivän jälkeen tuohon 21. Siinä yhteydessä keuhkolääkäri kertoi, että jos minulla olisi astma, olisi arvo ollut jotakin 200. Ja hän on yksi noista ko. arvon tutkijoista, jota tässäkin ketjussa on nimetty nimeltä. Joten tietänee mitä puhuu.

Mutta jos nyt pyytäisin samaa paperille, en sitä tietystikään saisi. Joten se oli keskustelun lomassa lausuttua tietoa, sitä tuskin hän kirjaa potilastietoihin, koska eihän se ole faktaa, vain tuollainen keskustelun aikana puhuttu juttu. Silloin kun lääkäri kirjoittaa asioita ylös, on kyseessä fakta, joka myöskin todetaan faktaksi.

Ja kuten olen sanonut jo aikaisemmin. Omalta kohdaltani en tule tekemään valituksia mistään, en noista altistuksista, en haittaluokkani arviosta tms. Se että kirjoitan avoimesti asioita tällä palstalla on se mitä asioiden eteen teen. Jos jotakin muutosta tulee, se tulee kyllä lääkäreiden taholta tavalla tai toisella. En halua olla julkisairas, en sairastaa mitään sairautta siten että yleisesti tiedetään. Ja syystä, että se muuttaa ihmisten asenteita sairasta kohtaan. Toiset karttaa, toiset paapoo ja molemmat ovat yhtä pahoja.

Joten kirjoitan tänne vain siksi, että joku toinen välttyisi siltä mitä minulle kävi. Saisi ehkä apua ajoissa, osaisi ymmärtää pyyttää ja vaatia asioita oikein. Ennaltaehkäisyä. Omalta kohdaltani homma on jo ohi.

Mulla oli NO arvo 3 puhalluksen keskiarvo 10,5

Ja ei siis eosinofiileja ym. Ei IgE;tä

Ei atopiaa

;)

Silti diagnoosi:

Vaikeahoitoinen (hyperreaktiivinen)Astma

(TTL astmako tää sit vaan onkin? hmm. mielenkiintoista, Kyllä on kuntoutukseeen ym kelvannut kummasti,, kelaan jne..myös.?)

Tämä on näitä suomalaisten "uusia" sairauksia. Joita ei muualla edes löydy?

-homekorva- kirjoitti:

Mulla oli NO arvo 3 puhalluksen keskiarvo 10,5

Ja ei siis eosinofiileja ym. Ei IgE;tä

Ei atopiaa

;)

Silti diagnoosi:

Vaikeahoitoinen (hyperreaktiivinen)Astma

(TTL astmako tää sit vaan onkin? hmm. mielenkiintoista, Kyllä on kuntoutukseeen ym kelvannut kummasti,, kelaan jne..myös.?)

Tämä on näitä suomalaisten "uusia" sairauksia. Joita ei muualla edes löydy?

Lue lisää

Eipä ole minullakaan noita mitä mainitset. Mutta tämä onkin "aivan eri sairaus kuin astma" tyyppinen astma. Toisaalta mulla kyllä Symbicort auttaa, avaavat eivät avanneet koskaan ja Erdopect on loisto lääke myös.

Jos ymmärtäisin sairauttani paremmin, osaisin ehkä käyttää lääkeitäkin oikein. Tietäisin kannattako syödä jatkuvasti, vaiko vain kuureina tms. Mutta nyt on lääkkeet koko ajan päällä ja toisaalta kun nenän ulos ovesta pistää, ne lääkkeet tulevat myös tarpeeseen.

Että sellainen astma. ;-) pärjäillään

homeahdistus kirjoitti:

typpiarvot, joita mitattiin täydessä lääkityksessä, koska lääkitystä ei saanut keskeyttää. Mitähän hyötyä siitäkin tutkimuksesta silloin oli? Minulla on ns. atooppinen perimä, mutta se on parantunut/muuttunut/korjaantunut?

Lue lisää

lääkkeiden tehoa, ei sitä perustyppioksidiarvoa tietenkään. Sama juttu spirossa, jos lääkkeet päällä tarkastetaan lääkkeiden riitävyyttä. Eli perustutkimukset tehtäneen aina ilman lääkitystä, jos se vain onnistuu.

Mulla on ollut ihan sama, täydellä lääkityksellä tai ilman arvo oli sitä 10-11 luokkaa. Vain tuo työpaikalla työskentely nosti arvoa 21.