tahi vääräuskoiseen miten sen nyt kukakin haluaa tulkata.Hän on vapaaseurakunnasta ja minä olen ollut vl ikäni,synnyin siihen.Olen korviani myöten rakastunut tähän ihmiseen mutta suhteemme julkitulo tietää lähtöä hengellisestä kodistani ja vanhempieni kodista.Olen tuskainen ja nukun unilääkkeillä.Voisiko joku uskova sisar tai veli auttaa minua ahdingossani.
Olen rakastunut
uskottomaan
262365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
...et kuulosta siltä että olisit tosissasi..mutta kuitenkin usko on henkilökohtainen asia...tiedän joitakin vl:iä jotka ovat menneet naimisiin ei-vl:n kanssa, se ei vaan ole suositeltavaa, koska sellaisessa suhteessa joutuu varmasti kovalle koetukselle erilaisten ristiriitojen takia..mies ei halua ottaa kaikkia lapsia vastaan mutta uskovainen nainen haluaa, mies kulkee baareissa, mutta nainen ei haluaisi hänen kulkevan eikä hyväksy sitä..joten suhde voi vaan olla aika hankala ja oma usko koetuksella..
huom! esimerkit olivat vain muutamia..en tarkoita että nuo olisivat jotenkin tärkeimmät tai päällimmäiset asiat, tulivat vaan ensimmäisenä mieleen..
Miksi sinun täytyisi kodistasi erota, voi olla että vanhempiesi vastaanotto asiaan olisi huono sen takia koska he pelkäävät sinun puolestasi ja "ajattelevat parastasi"..mutta tuskin he sinua hylkäävät, ei ainakaan minua hyljättäisi..ehkä he epäilisivät suhdetta, mutta asia varmasti muuttuisi kun he näkisivät sen etenevän...Puhu vanhemmillesi mm. että olet rakastunut mutta kuitenkin haluat itse olla uskomassa..
"nuo olisivat jotenkin tärkeimmät tai päällimmäiset asiat, tulivat vaan ensimmäisenä mieleen.."
Jotain kai sekin kertoo, että sait mieleesi vain negatiivisia asioita!
liitot joissa ollaan ihan eri uskontoja, esim. kristitty ja muslimi tai vastaavaa. Ihmisistähän avioliitossakin on kysymys ja aina liitossa täytyy tehdä kompromissejä vaikka oltais samaakin uskoa.
Hei käytät esimerkkinä että ei-vl mies kulkee baareissa niin varmaan kulkee jotkut mutta kulkee myös vl-miehet.Kierros esim.jonkun suuremman kaupungin baareissa osoittaa että mukaan mahtuu yllättävän paljon vl-porukkaa ja muita ns.uskovia niin että ristiriidat koettelee varmaan myös täydellisten vl-pariskuntienkin keskuudessa kuin muidenkin parien kesken uskontokunnasta riippumatta.
tuskin nuo muslimi ja kristitty useinkaan ovat MOLEMMAT syvästi uskovia, kun on tuollaisesta liitosta kyse.
Ai niin, kaikki muut ihmiset paitsi vl:t juopottelevat tietenkin ja viettävät muutenkin rietasta elämää.
Onneksi Te olette niin hyviä ihmisiä! Mihin me joutuisimmekaan, jos meillä ei olisi teitä valona keskellämme?
Ainakin Helluntailaiset VL:lien lisäksi kieltävät ehdottomasti kaljottelun ja viinaryyppyjen oton, jos heidän jälkeläisiään näkee kaljoilla ovat he poikenneet polulta joko väliaikaisesti tai kokonaan.
"Olen korviani myöten rakastunut tähän ihmiseen mutta suhteemme julkitulo tietää lähtöä hengellisestä kodistani ja vanhempieni kodista."
vl-herätysliikkeen kierouden ja sairauden. Uskovainen rakastuu uskovaiseen ja tämän tullessa julki, niin seurauksena on lähtöpassit kodista.
Voiko mitään sen pimeämpää olla kuin vanhoillislestadiolaisuus?
Ei siitä meillä ainakaan mitään lähtöä ole tullut. Ehkä aloittaja vain osittain turhaankin pelkää jotain tuollaista reaktiota tai sitten heillä on kovin erilaista. Ei vanhemmat varmaan ilahtuneita ole, kun pelkäävät lapsensa uskonelämän puolesta.
tuolta herbamare alta sisarille osoitettu teksti
Sisaret rakkaat, niin Herbamareviestissä kuin 41-vuotiaskin! Se, että avioituuko eri lailla uskovan kanssa, on valintakysymys. Voi niitä ongelmia tulla vaikka olisi samalla tavallakin uskova, mutta enenmmän tulee ja varmasti, jos näin perustavaa laatua olevassa asiassa kuin uskonasiat on, on erimielisyyttä.
On niitä maailman sivu ollut avioliittoja, joissa vain toinen uskoo. Mutta joskus jos pääsee kurkistamaan pintaa syvemmälle, löytyy sieltä monesti tämäkin erottavana tekijänä. Ei uskoa voi kukaan riistää. Uskoneet ne on nekin vaimot joita tunnen ja joita nyt ajattelen, vaikka puoliso on elänyt julkisynnissäkin. Sanon jo heti että eivät kaikki ei-lestadiolaiset ole sellaisia, sen tiedän. Mutta eräskin vaimo teki maatalon emännän työt, synnytti yksitoista lasta ja niin vain jaksoi ottaa miehensä juopottelureissuilta ja vieraan naisen sylistä vastaan. Nuorin oli kaksivuotias, kun tämä vaimo kuoli. (Ei raskauteen vaan aivan muuhun)
Kovaa se tulee olemaan. Kumman seuroihin mennään, kumman seuroihin lapset menevät? Mitä kuunnellaan/katsotaan? Miten hoidetaan keskinäisiä välejä? Kumman ystävistä tulee perheen ystäviä jne.
Kun rakastumisvaiheessa itseäkin jo niin epäilyttää, että pitää tuntemattomilta neuvoa kysellä, on syytä miettiä vielä hetki. Jaksaako elämänmittaista avioliittoa, jos jo ennen starttia epäilyttää? Jaksaako itse uskoa niinkuin oikeaksi näkee?
Jos rakkaus kaiken voittaa ja se ainoa oikea on juuri tässä, mitäpä muuta kuin häät pystyyn. Jos näin on, tiedä vaikka se on Jumalan suunnitelmissa ollut niin jo aikojen alusta asti.
tulin "vahingossa" tähän foorumiin ja huomaan miten "sairas" uskonto lestaadiolaisuus on. Naisella ei ole mitään arvoa, vain "synnytyskone" ja perheenpiika! Itse naisena ainakin haluan päättää itse omasta elämästni, valita rauhassa tuleva aviomieheni (uskonnosta piittaamatta) ja lapsilukumääräni. Eikä tämä todellakaan tarkoita sitä etten pääsisi taivaaseen, siellä paikka on kaikille, jotka katuvat syntejään. Minäkin uskon Jumalaan, eikä siihen tarvita "sairasta yhteisöä" joka on määrännyt aivan uskomattomia sääntöjä. Ei tanssia, tv:tä eikä mitään. Jeesuskin joi viiniä ja jopa raamatun mukaan muutti veden viiniksi. Olisiko Teillä jotain opittavaa vielä
...muualla kuin pään sisällä.
"Kumman seuroihin mennään, kumman seuroihin lapset menevät?"
Kyllä avioliitossa on pitkälti kyse molemminpuolisesta kunnioittamisesta. Mikäli puolisot ovat eri uskontokunnista, he varmaan itsekin tietävät ettei tulevaisuus välttämättä tule olemaan ristiriidaton (kenelläpä olisi muutenkaan?).
Varmasti molemmat puolisot saavat harjoittaa omaa uskontoaan, eihän sitä voi toiselta kieltää kukaan. Kummatkin voivat mennä omiin seuroihinsa ja lapset varmaan saavat valita mitä uskontoa haluavat tunnustaa. Vai saavatko? Ainakin pitäisi saada. Ainakin heillä olisi kaksi hyvin tuttua vaihtoehtoa ja sitten tietysti kaikki muut siihen päälle.
Mitä ongelmia ystävien kanssa voisi tulla? Vain todella ahdaskatseiset ihmiset valitsevat ystävänsä uskonnon perusteella.
Parhaimmillaan eriuskoisten avioliitot rikastuttavat kulttuuria ja ymmärrystä eri uskontokuntien välillä, samoin kun hälventävät ennakkoluuloja toista uskontoa kohtaan.
Näitä lisää!!
Mikäs tässä niin sairasta on? Ihmiset keskustelevat uskomisen asioista ja siitä, onnistuuko avioliitto jos puolisot uskovat eri tavalla. Minustakin on kyllä on alentavaa, jos naista kohdellaan mainitsemallasi tavalla.Sitä ei kuitenkaan ole lestadiolaisuudessa, vaikka osuitkin vahingossa heti ensi kerralla pahimpiin harhaväitteisiin.
Jotkut ihmiset elävät sinun tavallasi, jotkut minun tavallani. Pääasia että tunnemme molemmat elävämme oikein ja uskovamme oikein. Valoa päiviisi!
Olen samaa mieltä kanssasi. Hyvin kirjoitit.
Ei voi kuin ihmetellä näitä muutamia vl-vastauksia tämänkin avauksen alla. Niistä saa sen käsityksen, että herätysliikkeellä olisi ja pitäisi olla jokin rooli aikuisten ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä. Sanotaan suoraan, että vl:n ja ei-vl:n suhde vaarantaa vl-uskon. On kyllä aika merkillinen näkemys ihmisen uskosta. Ihan niinkuin usko olisi täysin irrallinen tai irroitettavissa ihmisen persoonasta ja joka kuuluisi jonkun ulkopuolisen määräysvaltaan.
Sanoo vain entisille kavereille, että sori, mutta imagosyistä en voi enää tulla teidän pippaloihin. Tein naimaparannuksen vl-liikkeeseen.
Suosittelen naimaparannusta. Se saattaisi ainakin tasoittaa tilannetta. Pistä se siippasi opettelemaan pariksi kuukaudeksi vl-maneereita niin menee kohta ihan täydestä. Sitten kerrot vain kaikille, että se on tehnyt parannuksen ja muista korostaa sitä, kuinka iloinen olet siitä.
Jos myöhemmin sitten alkaa ahdistaa vl-touhu, niin eihän sitä avioliittoa saa kuitenkaan enää purkaa vl-normien mukaan. Eli ei mitään hätää sinulla.
tiedän että juuri näin tapahtuu kuten kirjoitat....
Jos todella on niin että vanhemmat heittävät pihalle on se melkoista kypsymättömyyttä...
Toisaalta tämä naidaan vain omasta piiristä on toisille neuvo ja toisille lain kirjain?
Ap kuuntele omaatuntoasia.
olet siis rakastunut älykkääseen, itsenäiseen ihmiseen. Onneksi olkoon.
Tee mitä sydän sanoo,älä sitä mihin elämääsi rajoittava valtajärjestelmä sinut muovata.
Muista että ne jotka sinut tuomitsevat, tekevät sen vain vallanhimossaan, eivät pyyteettömän uskon vuoksi.
suloinen asia, jos on uskovainen aviopuoliso, etta voi hanelta kysella evankeliumia oman syntisyytensa ja raadollisuutensa peitoksi - - - ja sitten sita taas jaksaa huomiseen... (nyt 4 min...)
Tehän siinä toisenne naitte, ei pitäisi kuulua noin pätkänkään vertaa muille. Vapareista en muuta tiedä kuin että Jeesuksen sovitustyö on heillekin klaari asia. Vapaus on kai sitä, ettei organisaatiossa ole mitään SRK:ta vastaavaa ylikyttäyselintä.
Siunattu olkoon rakkautenne!
itsellesi provojen suoltamisesta palstalle?
En edusta mitään uskontoa,mutta sanon oman mielipiteeni asiasta.Siinä voi käydä niin että toinen teistä luopuu hengellisestä kodistaan ja olette samaa uskoa.Tai sitten molemmat jatkavat uskoissaan kuten ennenkin (vaatii molemmilta joustoa ja ymmärrystä toistensa vakaumuksestaan).
Mielestäni olisi hyvä selvittää nämä asiat perinpohjin ennenkuin alkaa seurusteleen vakavasti.Näin ulkopuolisen silmin,samaa Jeesusta te seuraatte tämä maallinen hengellinen koti vain on eri suunnilla.
jos puolisot kunnioittavat toistensa vakaumuksia, vaikka ne olisivat erilaisia. Lapsille taas voi antaa mahdollisuuden tehdä omat uskonnolliset valintansa, kun he siihen itse kykenevät.
Oletko tarttumassa kuin hukkuva oljenkorteen? Kun ei vl:sta ole puolisoa löytynyt, niin kai se muukin hengellisyys käy.
VAROITUS!!
Älä tee sitä virhettä!
Vanhoillislestadiolaisuus on niin kokonaisvaltaista elämässä, että tulee ongelmia!
Menin itse uskovaisena uskovaisen kanssa naimisiin ja nyt on tilanne se, että toinen on kieltänyt uskonsa. Vaikka hän ei ole muuttanut elämäntapaansa sen kummemmin, niin ristiriitoja riittää ja on paljon vaikeita juttuja...
Myös minä ole ihastunut, kiintynuyt, jollen ihan rakastunut mieheen, joka ei jaa samaa uskonkäsitystä. Jo pidempään olemme tapailleet ja suhde kääntynyt vaiheittain seurusteluksi. Minä vl, hän ei, mikä rajoittaa tietyssä määrin sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Eli en ole vielä uskaltautunut esiin vl-piireihin mieheni kanssa. Hän on viisas mies ja kunnioittaa ja haluaa ymmärtää (vaikka ei voikaan ihan käsittää) taustaani ja sen luomia koukeroita tilanteeseemme. Vaihe vaiheelta homman luulisin etenevän tai sitten johonkin tyssäävän. Sitä en tiedä, milloin koemme olevamme niin valmiita suhteemme kanssa ja varmoja sen tulevaisuudesta, että tulisimme avoimesti esiin.