Treenit

Alkutalven leuto tuuli toi tummia pilviä pienen itä-suomalaisen varuskunnan taivaalle,luutnantti Tappi huokaisi ja katseli toimistonsa ikkunasta hiekkakentällä ryynääviä sotilaita.Edessä olisi taas maastoharjoitukseen lähtö,leiri olisi yli viikon mittainen ja kaukana kotoa.Luutnantin maha parkaisi
vastalauseeksi,metsässä kakilla kykkiminen tuntui taas vastenmieliseltä.Iän kartuttua oli ltn. alkanut välttää metsäkeikkoja milloin milläkin tekaistulla sairauslomalla,maha protestoi eikä suoli toiminut metsän siimeksessä.Tämä reissu olisi pakko tehdä;komppanian nuori päälikkö oli ottanut ikäntyneen luutnantin silmätikukseen ja kehtasi vielä juoksuttaa vanhaa miestä jos jollain asialla.Luutnanttikurssi oli ollut vanhalle ylivääpelille ainoa pakotie kohti parempaa palkkaa ja eläkettä joten aikamoinen ponnistelu se oli Tapille
ollut,vielä pesti kouluttajana niin mahahaava oli taattu.Vielä kahvit sotilaskodissa ja lähtö kolonnan kanssa kohti ampumaleirialuetta.Reppuun ltn. oli pakannut levolaccia,savukkeita sekä survival-kitin joka koostui fernet-branca pullosta sekä laatikollisesta samarinia.Tylsä automatka kohti Kainuun korpimaita sai luutnantti Tapin muistelemaan sotilasuransa kohokohtia..Kun kolonna yön pimeydessä saapui ampumaleirille,jätti Tappi varusmiehet kokelaidensa ynnä alikersanttiensa kera pystyttämään telttojaan,itse hän hiippaili kantahenkilökunnan parakeille josta jo sotilasmestari Käyrän sekä vääpeli Napin remakka nauru kuuluikin