Harkitsen luovuttajaksi ryhtymistä. Etenkin varsinaissuomalaisille pareille. Säpo [email protected]
Tapauksia, joissa lapsettomuus rassaa enemmän miestä?
Siniheinä
81746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuon osoitteen suhteen vaan en ollut ihan varma... Katsotaan, tuleeko perille... ;)
Mutta kuten sait kuulla, en luovuttaisi munasolua vaan enemmän.
vit?
Ja vaikka en todellakaan ihan ymmärtänyt aikeitasi, niin sen verran kuitenkin, että puhumme aivan eri asioista!
luovuttamassa?? Kohtusi? alapääsi jonkun miehen käyttöön, vai mitä takoitat??
Epämääräinen luovuttaja vaikutat olevan.
Sivustokin taitaa olla sinulle aivan väärä.
UNOHTAKAA TÄMÄ!!!! Oikeesti, ette halua ees tietää!!!
Huomautan, että viestini on suunnattu lapsettomuudesta oikeasti kärsivälle pariskunnalle, ei sosiaalipornon tirkistelijöille eikä lauantain tissuttelijakirjoittelijoille.
Lapsettomuus on hirveän innostava aihe, kuten adortti ja syrjähyppy ym. ym. Mutta hirveän monelle se ei ole viihdettä vaan iso murhe elämässä.
Ajattelin viime vuoden alkupuolella pyöräyttää lapsen jollekulle lapsettomalle pariskunnalle pariskunnan miehen siittiöillä.
Ajatuksena oli omien vaihdevuosien lykkääminen koska haaveilin vielä 45-vuotiaana omasta ydinperheestä, miestä vaan en löydä (olen yh). Olisin mielelläni auttanut lapsetonta pariskuntaa koska lapsettomuus on minun ajatusmaailmassani kamala onnettomuus.
Miltään nettipalstoilta ei halukasta pariskuntaa löytynyt, ei myöskään täältä. Kysyin lapsettomuusklinikaltakin, jossa ehdotukseen suhtauduttiin nuivasti ja toisekseen sain kuulla että raskaus ei lykkää vaihdevuosia eli olen jostain joskus imenyt väärää tietoa. Päätin silti olla vetämättä tarjousta pois koska ajattelin etten voisi kenellekään suuremnpaa lahjaa antaa kuin oman lapsen (pariskunnan vaimolle ei tosin olisi biologinen lapsi). Ilman adoptioprosessin nöyryytyksiä ja kyttäämistä ja ihan vauvana omaksi saatu.
Nyt sitten 46-vuotiaana odotan kuudettani jokseenkin vahinkona. Tervetullut se silti on, vaikka miestä ei edelleenkään ole, satunnainen tuttavuus päättyi saman tien. Mikäs tässä, hyvä palkka ja nuorimmainenkin jo teini-iässä, varmaan on vauvan kanssa paljon rennompaa kuin monen pienen kanssa oli köyhänä vastaeronneena yksinhuoltajana. Jos ei mene kesken, kop kop.
Olen silloin tällöin miettinyt, että ei lapsettomuus taidakaan iso katastrofi käytännössä olla kun kenellekään ei kelvannut, vaikka lapsettomuuden surusta on lehdissä ja telkkarissa sydäntäsärkeviä juttuja.
Hyvä niin.