ruoasta?

Keltabarbi;

Keltabarbilla on aivan loputon ruokahalu, mikä on oikeastaan hyvä puoli, sillä tabletit, levädiscit, kasvisruoka ja hiutaleet maittavat taatusti. Syövät mielellään Spirulina diskejä.

180 litraa on keltabarbille ehdoton minimi, eli monien kirjojen ja eläinkauppojen tarjoamat alle satalitraiset on syytä unohtaa heti kättelyssä. Altaalla onkin syytä olla enemmän pituutta kuin litroja: pituuden on hyvä lähteä metristä.


Miekkapyrstö;
Muiden hammaskarppien tavoin miekkapyrstöt viihtyvät parhaiten hieman emäksisessä vedessä eli pH saa olla lähempänä 8. Vesi keskikovaa tai kovaa, dH 10–30. Pehmeässä vedessä kalat sairastuvat herkästi ja jäävät lyhytikäisiksi. Etenkin Kauko-Idässä viljellyt muunnokset saattavat vaatia melko kovaa ja emäksistä vettä ja jopa suolanlisäystä. Pienelle ryhmälle akvaarion minimikoko on 140 L. Viihtyy parhaiten kun yhtä koirasta kohti on 2–3 naarasta. Siksi se ei oikein sovellu tetrojen asuinkaveriksi, ellei sitä kunnolla kotiuteta uuteen veteen. Jotkut viljellyt kannat on nykyään kasvatettu neutraalissa vedessä (pH 7) ja siksi niitä voi yhdistää tetrojen kanssa mikäli pH ei ole alle 6. Akvaarion tulisi olla tilava ja runsaskasvinen. Miekkapyrstöt liikkuvat lähinnä veden yläkerroksissa, mutta siirtyvät myös veden keski- ja alakerroksiin ruokaa etsiessään. Kaikkiruokainen, tarvitsee myös kasvispitoista ruokaa. Hiutaleet, pienet pelletit, pienet elävät tai pakastetut eläimet, pehmeät vihannekset. Osaa syödä sekä pinnalta että pohjasta. Miekkapyrstöt ovat myös tehokkaita viherlevien nyppijöitä, joten niille ei tarvitse välttämättä antaa säännöllisesti viherruokaa.