Kokeita korjaamassa

Janne käveli koulun käytävää koepaperipino käsissään. Koulu alkoi olla jo tyhjillään koska koeviikolla lukion oppilaat lähtivät jo puolenpäivän aikoihin kotiin lukemaan seuraavaa päivää varten. Janne päättikin jäädä opettajainhuoneeseen korjailemaan kokeita, siellä kun tuskin olisi ketään. Portaikossa tuli nuori äidinkielenopettaja vastaan ja punastui tervehtiessään Jannea ujosti. Janne tervehti reippaasti takaisin ja hymähti mielessään; tämän koulun naiseopettajat, oppilaista puhumattakaan taisivat pitää Jannesta enemmänkin kuin opettajana tai työkollegana. Tai ainakin osa heistä. Ainoa opettaja, johon Janne itse tunsi vetoa, oli kuin ei olisikaan nähnyt koko miestä. Hyvä on, olihan tällä Satulla mies ja lapset kotona mutta niin oli monella muullakin. Myös Jannella itsellään oli, mutta sen hän työnsi pois mielestään.

Satu istui opettajainhuoneen sohvalla ja penkoi laukustaan ykkösluokkalaisten saksankokeita. Aivan, siellähän ne olivatkin kansiossa oikealla paikallaan. Hän siirtyi isolle pöydälle tarkistamaan kokeita. Iso urakka edessä, mutta kunhan rutiiniin pääsisi, homma olisi nopeasti ohi. Rutiiniin pääseminen kuitenkin viivästyi kun matikanopettaja Janne astui sisään. "Ai hei Satu, kokeita korjaamassa sinäkin! Saako liittyä seuraan?" Janne kysyi. "Joo mikäs siinä, onhan täällä melko ankeaa yksin raataa." Janne istui Satua vastapäätä ja järjestettyään tavaransa pöydälle hän alkoi korjata kokeita. Satu vilkaisi välillä vaivihkaa Jannea, mutta tämä oli koko ajan katse papereissa. Joskus Satusta oli tuntunut että Janne olisi katsellut häntä, mutta ehkä se oli mielikuvituksen tuotetta. Janne oli perheenisä ja kunniallinen mies. Ihanteellinen aviomies, Satu ajatteli joskus salaa. Hänen oma avioliittonsa ei ollut enää parhaimmillaan ja viime kerrasta sängyssä oli kulunut jo pitkä tovi. Yhtäkkiä hän huomasi ajattelevansa miltä tuntuisi olla Jannen kanssa ja tajusi myös tuijottaneensa Jannea vähän liian kauan.

Janne nosti katseensa koepaperista. Satu oli katsonut häntä mutta kääntänyt heti kasvonsa takaisin papereihin ja korjasi niitä nyt kynä sauhuten. Uskoisit jo Janne, hän sanoi itselleen, Satu on täällä töissä ja hymyilee sinulle valloittavaa hymyään vain kohteliaisuuttaan. Voi kun saisi tuota naista joskus... Janne suoristi jalkansa huomaamattomasti ja hipaisi Satun sääriä. Satu kohotti katseensa ja he tuijottivat hetken toisiaan. "On tämä melko yksitoikkoista puuhaa tämä kokeiden tarkistaminen", Satu sanoi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. "Niin, voisin keittää kahvit. Otatko?" Janne kysyi. "Joo, kiitos. Siellä taitaa olla pullaakin vielä jäljellä opettajakokouksesta." Janne nousi ja alkoi keittää kahvia sillä aikaa kun Satu etsi pullaa kaapista. Janne kurotti Satun yli kaapille missä oli kahvipaketti. Satu käännähti yllättäen ja oli siinä Jannen saartamana ja hymyili vaivautuneena. "Kahvipakettiako noin yrität saada?" Satu kysäisi yhtäkkiä. "Niin no, sitäkin", Janne heitti.

Satu punnitsi vaihtoehtojaan. Hän voisi tiuskaista "Häivy" ja tehdä vaikka valituksen rehtorille. Mutta toisaalta häntä houkutti mahdollisuudet tyhjässä opettajainhuoneessa komean miehen kanssa. Satu kääntyi itsekin kaapin suuntaan ja alkoi kurottaa ylähyllyn kahvipaketin suuntaan keinauttaen vähän takapuoltaan. "Annas kun minä autan", Janne sanoi ja otti kahvipaketin käteensä Satun olan yli. Satu päätti tehdä siirtonsa ja suuteli yllättäen Jannea suulle. Janne tarttui häntä vyötäisiltä ja vastasi suudelmaan ohjaten hänet samalla pehmeälle sohvalle makaamaan. Satu jätti kahvipaketin päydälle; kahvinnälkä jäi äkkiä kakkoseksi seksinnälälle. Janne alkoi avata Satun paidan nappeja suudellen koko ajan häntä suulle, kaulalle ja rintaan. Satun hengitys kiivastui hetki hetkeltä nopeammaksi ja hän tunsi myös kostuvansa housuista.

Janne sai viimeisetkin paidannapit Satulta auki ja jäi pariksi sekunniksi vain ihailemaan kauan odottamaansa näkyä. Keskikokoiset, pyöreät rinnat olivat vielä toistaiseksi mustien pitsirintsikoiden peitossa, mutta eivät enää kauaa. Hän työnsi kätensä taitavalla liikkeellä Satun selän alle ja aukaisi hakaset päästäen täydelliset rinnat esiin. Satu ei pitkään toimettomana odottanut vaan alkoi kiemurrellen aukaista Jannen kauluspaidan nappeja ja pian myös Jannen vyötä. Jannella oli jo melko ahdasta housuissa ja hänen peniksensä paisui entisestään hänen siinä katsoessaan elämänsä naista. Janne päätti ryhtyä toimiin ja laski myös Satun housut alas. Satulla oli valkoiset pitsialushousut ja Janne oli näkevinään jotain tummempaa haarojen kohdalla. Janne päätti vielä varmistaa selustan ja kysyi: "Onko tämä nyt varmasti ihan okei sinulle?" "On on, anna mennä vaan!" Satu huohotti ja kohotteli lantiotaan jo kiihottuneesti. Janne ei kuitenkaan vielä mennyt itse asiaan, vaan kiusoitteli Satun alapäätä hänen märkien alushousujen läpi. "Älä nyt viitsi olla ärsyttävä, haluan sinut sisääni jo!" Satu huusi vähän väliä, mutta Janne ei antanut periksi. Hän pyöritteli sormeaan Satun vaossa ylös alas ja suuteli välillä rinnoille ja vatsalle Satun ähkiessä jo kuuluvasti. Lopulta Jannekaan ei kestänyt odottaa enempää vaan hivutti Satun alushousut pois ja näki koko hänen alapäänsä, jota vielä kaunisti siisti ajeltu karvoitus. Janne pisti toimeksi ja otti alushousunsa pois ja työnsi peniksensä Satun märkään vakoon.

Satu ei ollut muistanutkaan kuinka hyvältä kunnon seksi saattoi tuntua. Janne upotti elintänsä aina vain syvemmälle Satun alapäähän ja huohotti kuin raivostunut härkä. Satusta tuntui paremmalta kuin aikoihin ja nautti niin että teki mieli huutaa."Satu, taidan tulla kohta!" Janne huusi yhtäkkiä. Janne jatkoi vielä Satun päällä ratsastamista ja samalla kun Satukin alkoi täristä orgasmin voimasta, hän laukesi karjahtaen Satun sisään ja lysähti hänen päälle. Heidän maattuaan hetken sohvalla Janne sanoi: "Olen haaveillut tästä melkein siitä päivästä lähtien kun tulit tänne töihin." Satu hymyili ja totesi: "Niin olen tainnut minäkin, mutta tajusin sen vasta tänään."