Nyt hintaromahduksen jälkeen käynnistän entistäkin tyytyväisempänä tuliterän 2.4 V70-Volvoni ja karistan pölyt luiskaotsaisen omistusasujan ja hänen hippiajat nähneen Toyotansa päälle. Olen tehnyt akateemisen koulutukseni ansiosta sellaisen tilin, että saatan ostaa toisenkin Volvon, vaimolleni, jonka tapasin Lahdessa pätevöityessäni MBA:ksi. Myös vaimoni on MBA. Molemmat tajuamme talouden fundamenteista sen verran, ettemme erehdy ostamaan omaa, vaikka rahaa toki olisi.
Kohta varaa kahteen Volvoon
Puffelsson
13906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Se oli kyllä sitten nopea hintaromahdus, kun kukaan (sinua lukuunottamatta) ei edes huomannut sitä. Ehkä Lahti ja kauppakoulu harjaannuttavat tarkkanäköisemmäksi kuin me tavalliset tallaajat.
Taitaa olla provo viesti, koska MBA -tutkinnolla ei kannata kehuskella.
Ammattikorkeakouluunhan vedetään kadulta viimeinenkin hoippuja. Taso on keskimäärin alta arvostelun.
Jos osaa, niin menee amikseen ja jos tietää, niin ylempään korkeakouluun.
märkä...
mahtaa olla ahdasta yksiössä kun tuollaista kirjoittelet.
Buffellsson loikoili töiden jälkeen sohvalla kerrostalon vuokraläävässään. Hänellä olisi kuitenkin ollut vielä muutama asia hoidettavanaan kaupungilla ja hän tiedusteli vaimoltaan, voisiko palata sinne vielä hetkiseksi.
Kotvan tuumittuaan vaimo sanoi, että ehkä se voitaisiin järjestää, mutta vain sillä ehdolla, että hän palaisi sinne hämähäkin hahmossa ja laskeutuisi sinne oman seittinsä varassa. Buffe tyytyi tähän ja kiitti vaimoaan, joka sitten muutti hänet hämähäkiksi.
Niinpä Buffe-hämähäkki kiinnitti seittinsä parvekkeen kaiteeseen ja hyppäsi tyhjyyteen. Laskeutuminen alkoi.
Alussa kaikki meni hyvin, mutta maahan oli kuitenkin pitempi matka kuin mitä Buffelsson oli odottanut. Jo puolivälissä matkaa hän tunsi seittiaineksensa käyvän vähiin. Hän yritti säästellä ainetta, mutta ei voinut estää sen hupenemista.
Lopulta Buffe roikkui enää metrin korkeudella maan pinnasta, mutta hänen tuhnutakaruumiinsa tuntui jo aivan tyhjältä. Hän ponnisti saadakseen viimeisetkin seitinrippeensä ulos.
Ja silloin vaimo ravisteli miehensä hereille. "Herää, Buffelsson! Sänky on täynnä paskaa!"
kysymys?
Vai noin heikosti menee kaupallisella alalla:
Arvonsa menettävillä kulkupelillä pitää pitää julkisuvua väkisin yllä, vaikka ei ole edes omaan asuntoon varaa!
Mutta pahinta on kuitenkin tuo vuokralaisuus: Mitähän ne mahtaa siellä teillä töissä sanoa, jos sellainen tulee ilmi. Kyllä meillä rakennusalalla pidetään kaveria aika epäpätevänä, jos ei osaa edes omia asioitaan hoitaa, niin miten sitten työnantajan?
Buffe on todellinen mestarisijoittaja. Kaikkien dyfneröiden isä.
Myi asuntonsa nousevien hintojen aikana eli ampui lypsävän lehmän.
Ja myyntivoitot sijoittaa tuottavasti kahteen autoon.
Amen.
Ei kai sentään niin huonosti voi asiat olla?
Eiköhän tuo kuitenkin höpöyksiään tänne kirjoita, kun kaipaa niin kovasti omaan neukkukuutioonsa, eikä ostanut ajoissa ja nyt jäi vuokraloukkuun.
Sävel: Neon2
nämä ovat ikuisuuden hetkiä
ja lyhyitä välähdyksiä
kun hän mittaa pahveja katseellaan
kääntyy jälleen soffallaan
ja laskee
sekunteja suunnilleen
hän laskee
yönsä aamuvarhaiseen
ei dyfnyläinen unta saa
vaan valvoo soffallaan
hän kellon käyntiin koettaa viimein nukahtaa
ei dyfnyläinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
hämärässä hiljaisuuden ääniä
kuuntelee hän kirja kädessään
joka päivä on yötä rakkaampi
joka aamu iltaa kauniimpi
hän huomaa
vaikkei niin tahtoiskaan
hän huomaa
perintäänkin alkaa jo tottua
ei dyfnyläinen unta saa
vaan valvoo soffallaan
hän kellon käyntiin koettaa viimein nukahtaa
ei dyfnyläinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
Mun sinitaivaan reunalla
On vuokrataloja
Asunnossaan tuhnu katkera
Makaa sohvalla
Vuokraisännänpäivää vietetään
Anna rahasi
Vuokraisännänpäivää vietetään
Mä annan rahani
A-aa
Tänään
Et ole ammattilainen
Ole kiltti
Mun betoniporsaspaimen
Ole kiltti
Ei haittaa vaik' et sä
Muistaisi mun nimeä
Ei haittaa vaik' ei me
Tavattaisi ehkä
kertosäe
Kun kioskilta ostettiin
Me omenasiiderii
Me neukkukuutioon käveltiin
Ja vallattiin makkari
Ei haittaa jos myy pois
Ei haittaa jos häätää
Ei haittaa jos perii
Ei haittaa
Ulosottoon
Mun sinitaivaan reunalla
On vuokrataloja
Asunnossaan tuhnu katkera
Makaa sohvalla
Vuokraisännänpäivää vietetään
Anna rahasi
Vuokraisännänpäivää vietetään
Mä annan rahani
A-aa (4x)
Mun sinitaivaan reunalla
On vuokrataloja
Eritteissään tuhnu katkera
Makaa sohvalla
Vuokraisännänpäivää vietetään
Anna rahasi
Vuokraisännänpäivää vietetään
Mä annan rahani
(2x)
Tänään
Arvaappa miten rakennusinsinööri asuu?
Asuiskohan semmoinen vuokralaisena pikkuisessa neukkukuutiossa?
Hauskaa seurata, miten kateelliset amisviikset eivät malta olla kirjoittamatta nimimerkilläni. Noh, siitä vaan, antaa viiksien väpättää.
Minusta on hienoa, että olet onnistunut elämässä jollain tavalla, mutta ei Volvolla kyllä leuhkimaan pääse.
t. Porschen omistaja
Mulla on kaks Mersua. Volvo ei oo tavoittelemisen arvoinen.