vaikka sillon tällöin sua ajattelenkin niin siihen ei enää sisälly samanlaista tuskaa tai hyvänolontunnetta. Mikäli olisin saanut tunteilleni vastakaikua niin tilanne olisi varmaan tänä päivänä aika erilainen. Mutta hyvä näin, voin ainakin muistella sitä kuinka olen uskaltanut kuunnella sydämeni ääntä silloin muinoin ilman että sen ajatteleminen tuottaisi ahdistusta tai muitakaan negatiivisia tuntemuksia.
olen alkanut
unohtaa,
41195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
pisteeseen äkkiä. vielä siihen kuluu aikaa.
melkein ohi menee, jos on tarkoitus. Sitä nostaa sen ihastuksensa jollekin alustalle, kunnes huomaa, että ihan tavallinenhan se on. Jokin hyvä piirre on ihastuttanut. Joskus se ihastuminen kääntyy rakkaudeksi tietysti. Elämän tarkoitus on kait juuri tätä. Siirrytään aina välillä eteenpäin. Ja tulee uusia ihmiskuvioita.
Senhän huomaa jo tekstistäsi! On ihan normaalia, että tunteet laantuu hieman,
jos ei saa tunnistettavaa vastakaikua. Siihen voi olla omat syynsä... :/
Tuossa alla eräs kirjoitti, kuinka ihastuksen voi mielessään nostaa alustalle.
Niin minäkin olen mielessäni tehnyt, mutta nyt, kun häntä hieman tunnen, niin
huomaan, että hän on tavallinen ihminen. KYLLÄ, hän on tavallinen, mutta silti
epätavallisen ihana! :) Hänen puheensakin on kuin musiikkia korvilleni :)
sillä erotuksella, että minä haluiaisin kokeilla vielä kerran oltaisko me toisillemme ne oikeat tuittu.